Mainostajien Liitto yhteistyöhön Match2Onen kanssa – ohjelmallisen ostamisen työkalu jäsenistön käyttöön

Mainostajien Liitto ja Match2One ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa digitaalisen mainonnan ostamista, lisätä alan avoimuutta ja pitkällä aikavälillä rakentaa parempaa verkkokokemusta sekä kuluttajille että mainostajille.

Mainostajien Liitto tarjoaa jäsenilleen ohjelmallisen ostamisen työkalun, jolla yritykset voivat itse ilman välikäsiä toteuttaa digitaalista mainontaa. Alusta perustuu tekoälyyn ja koneoppimiseen, ja sen avulla mainostajat voivat helposti ja turvallisesti ostaa verkkomainontaa. Match2One on jo käytössä muun muassa liiton sisarjärjestöllä Ruotsissa.

Brittiläisen Infectious Median tekemän globaalin selvityksen mukaan 86 prosenttia mainostajista aikoo tehdä vähintään osan ohjelmallisen ostamisen hankinnoista in-house vuonna 2018. Digitaalisen mainonnan ohjelmallinen ostaminen kasvaa Suomessakin voimakkaasti. Samalla mainostajien vaatimukset läpinäkyvyyden ja turvallisen mediaympäristön varmistamiseksi kasvavat. Tärkeää on myös mahdollisuus todentaa aukottomasti oman mediabudjetin käyttö. Ohjelmallinen ostaminen on muuttunut tehokkaammaksi ja helppokäyttöisemmäksi. Yhä useammat yritykset haluavatkin käyttää omia työkaluja varmistaakseen läpinäkyvyyden ja kannattavuuden.

– Ohjelmallinen ostaminen on jo arkipäivää isoille yritysjäsenillemme, ja mediaostojen läpinäkyvyyden edistäminen on meille keskeistä. Ostajat eivät tänä päivänä tiedä tarkalleen, mikä on mediaan päätyvä osa mainoseuroista, koska ostajan ja median välissä on niin paljon välikäsiä. Maailmalta saatujen arvioiden mukaan ohjelmallisesti ostettaessa yhdestä eurosta vain 10 prosenttia päätyy itse mediaan. Pienemmät mainostajat eivät ole voineet hyödyntää ohjelmallista ostamista, koska aloittamiseen tarvittavat minimibudjetit ovat olleet suuria ja järjestelmät vaikeasti käytettäviä. Match2One-yhteistyön taustalla on Mainostajien Liiton halu edistää keskustelua ohjelmallisen ostamisen läpinäkyvyydestä sekä edesauttaa ohjelmallisen ostamisen käyttöönottoa myös pienemmissä organisaatioissa, joiden mediahankinnat painottuvat tällä hetkellä Googlen ja Facebookin tarjoamiin ratkaisuihin. Haluamme myös hyödyntää ison mainostajaverkostomme neuvotteluvoiman mediaostojen hinnoittelussa, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.

– Visiomme on demokratisoida digitaalisen mainonnan ohjelmallinen ostaminen. Alustamme perustana toimii tekoäly ja koneoppiminen, mikä tuottaa hyviä tuloksia ja tekee mainostajalle alkuun pääsemisen ja työkalun käytön helpoksi. Ohjelmallinen ostaminen on muutakin kuin tehokas tapa ostaa mainontaa. Se on myös keino kartuttaa ymmärrystä kohdeyleisöstä. Ohjelmallinen ostaminen on yhä tuore ilmiö, ja osaamista on tarjolla rajoitetusti. Tämän vuoksi, yhdessä Mainostajien Liiton kanssa, haluamme tarjota suomalaisyrityksille mahdollisuuden saavuttaa täyden kontrollin heidän mainosbudjetteihinsa ja dataansa, sanoo Match2Onen perustaja ja toimitusjohtaja Mikael Kreuger.

Match2One-alusta on nopea ottaa käyttöön eikä se vaadi alkuinvestointeja tai minimipanostuksia mediaan. Liiton jäsenyritykset saavat edullisempien mediahintojen lisäksi muun muassa tukea ohjelmiston käyttöönottoon ja ostamisen optimointiin.

Lisätiedot:
Riikka-Maria Lemminki, Mainostajien Liitto, p. 040 578 1974, riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi

Mainostajien Liitto edustaa markkinoijia ja brändinrakentajia. Noin 400 jäsenyrityksemme panostukset ovat 80 prosenttia markkinointiviestinnän panostuksista Suomessa. Monipuoliset neuvontapalvelumme, julkaisut ja tapahtumat auttavat jäseniämme menestymään. Olemme myös eturivissä kehittämässä hyvää kauppatapaa, vastuullista markkinointia sekä markkinoinnin tehokkuutta Suomessa.

Match2One perustettiin vuonna 2015 tavoitteenaan demokratisoida ohjelmallinen mainonta globaalisti. Yrityksen kotipaikka on Tukholma, ja sillä on toimistot myös Lontoossa, Kiovassa ja Sydneyssä. Tällä hetkellä tuhannet asiakkaat yli 80 maassa käyttävät Match2Onea lisätäkseen myyntiään älykkäällä display-mainonnalla.
www.match2one.com

Mainostaja, älä tingi laadusta

Ohjelmallinen ostaminen on saavuttanut vankan jalansijan Suomessa. IAB Finlandin teettämän kyselyn mukaan jo lähes 30 prosenttia display-mainonnasta ostettiin ohjelmallisesti viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli jopa 22 prosenttia. Tämä ei ole mikään ihme, sillä ohjelmallinen ostaminen tarjoaa mainostajalle työkalut kohdentaa display-mainontaa juuri oikeaan kohderyhmään ja vieläpä mitata mainonnan tuloksia reaaliajassa.

Ohjelmallisessa ostamisessa display-mainonta ostetaan mainosnäyttö kerrallaan reaaliajassa ostoalustoilla ennalta määrättyjen kohdennuskriteerien mukaisesti. Tehokkaaseen ohjelmalliseen ostamiseen pätee monet samat laadukkuuden mittarit kuin suoraostamiseenkin. Muutamia erityispiirteitäkin kuitenkin on.

Laadukkuus lähtee tavoitteista

Ohjelmallinen ostaminen on tyypillisesti kolmen kauppaa. Mukana kumppaneina laadun varmistamisessa ovat mainostajan lisäksi myös mediatoimisto ja media. Yhteinen tekeminen vaatii avoimuutta, läpinäkyvyyttä sekä luottamusta; tiedon pitää siirtyä saumattomasti kumppanilta toiselle. Toisaalta kumppanien suunnitelmia pitää uskaltaa haastaa ja pyytää perusteluja tehdyille valinnoille.

Kuten kaikessa muussakin mainonnassa, myös ohjelmallisessa ostamisessa mainonnan laadukkuus lähtee mainostajan tavoitteista. Mainonnalle asetetaan tavoite ja sen pohjalta valitetaan mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Digimainonnassa mittareita on paljon, ja yleinen kompastuskivi mainostajalle onkin seurata kaikkia saatavilla olevia mittareita peilaamatta niitä tavoitteisiin. Tällöin onnistumista on vaikeaa arvioida.

Kohdentaminen + oikea luova = laadukas mainonta

Ehkä tärkein syy ohjelmallisen ostamisen voittokulkuun on sen tarjoamat  mahdollisuudet mainonnan kohdentamisessa. Ohjelmallisen ostamisen avulla mainostaja voi hyödyntää tehokkaasti omaa asiakasdataansa, esimerkiksi kohdentaa mainontaa nykyisille asiakkailleen, jotka ovat jättäneet ostoprosessin verkkokaupassa kesken.

Mainostaja voi myös hyödyntää kolmansien osapuolten dataa, joka tyypillisesti koostuu sivuston kävijöiden demografioista, mielenkiinnon kohteista ja ostoaikeista. Yhdistämällä eri osapuolten dataa mainostaja voi tavoittaa juuri niin kapean tai laajan kohderyhmän kuin kulloinkin on tarpeellista. Kohdentamisessa olennaista on käytetyn datan laatu; miten ja mistä data on kerätty ja kuinka luotettavaa se on. Esimerkiksi käyttäjien mielenkiinnon kohteita määritellään monella eri tavalla datan tarjoajasta riippuen.

Ohjelmallisen ostamisen mahdollistaman tarkan kohdennuksen mainostajat ovatkin ottaneet innokkaasti käyttöön. Valitettavan harvoin mainonnassa käytettävää viestiä ja luovaa toteutusta kuitenkaan muokataan kohderyhmälle sopivaksi. Odottava äiti usein näkee saman massamainoksen kuin muotitietoinen sinkkunainen, mutta näihin kohderyhmiin vetoaa väistämättä erilainen viesti. Luovalla toteutuksella on siis merkittävä rooli ohjelmallisen ostamisen laadussa.

Mainonta konvertoituu myynniksi oikeassa kontekstissa

Koska ohjelmallisessa ostamisessa mainosnäytöt ostetaan reaaliajassa yksi mainosnäyttö kerrallaan, ei mainostaja etukäteen tiedä, montako mainosnäyttöä kukin media saa. Mainos voi näkyä missä tahansa mediassa kohdennuskriteerien täyttyessä. Huomio on tällöin useinkin oikean kohderyhmän tavoittelussa ja mainonnan konteksti jää valitettavasti pienemmälle huomiolle. Kontekstilla on kuitenkin suuri merkitys siihen, millaisessa mielentilassa tavoiteltu kohderyhmä on. Mikäli esimerkiksi mainonnan halutaan konvertoituvan myynniksi, tulisi mainostajan päästä vaikuttamaan kohderyhmään juuri silloin kun kohderyhmä on erilaisten ostopäätösten äärellä.

Kun ohjelmallisen ostamisen kampanja on luotu ostoalustaan budjetteineen, kohdennuksineen, konteksteineen ja luovine ratkaisuineen, on aika seurata valittuja mittareita ja huolehtia näin laadukkaan mainonnan toteutumisesta. Ohjelmallisessa ostamisessa kampanjoita voidaan optimoida ja niitä voidaan muokata jo kampanjan aikana laadun varmistamiseksi. Usein mittareista käy ilmi, että parhaiten suorittavat mediat eivät ole niitä halvimpia. Laadulla on nimittäin hintansa, sillä laadunvarmistaminen vaatii paljon resursseja medialta. Ohjelmalliseen ostamiseenkin pätee siis vanha sanonta ”halvalla ei saa hyvää”.

 

Heidi Heikura työskentelee Tori.fi:n ohjelmallisen ostamisen ja mainosinventaarin parissa.

Digimainonnan ohjelmallinen ostaminen yleistyy, läpinäkyvyys askarruttaa mainostajia

Ohjelmallinen ostaminen yleistyy

Mainostajien Liiton kyselyssä 86 prosenttia vastaajista käyttää ohjelmallista ostamista digimainonnan mediaostoissa. Suurimmat haasteet liittyvät mediaympäristön laatuun, läpinäkyvyyden puutteeseen ja datan hyödyntämiseen.

Mainostajien Liitto selvitti jälleen viime vuoden lopulla jäsenyritystensä verkkomainonnan ohjelmallista ostamista (programmatic buying). Ohjelmallisella ostamisella tarkoitetaan digimainonnan automaatiota. Siinä hyödynnetään järjestelmiä, jotka tarjoavat työkalut verkkonäkyvyyden reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Mainostajien Liiton kyselyssä 86 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä ohjelmallista ostamista digimainonnassa. Edellisen vuoden vastaavassa tutkimuksessa luku oli 75 prosenttia.

Vastaajista 72 prosenttia tekee ohjelmalliset ostot mediatoimiston kautta ja 25 prosenttia itse. Molempia tapoja käytetään myös samanaikaisesti. Vastaajista 14 prosenttia ei osta ohjelmallisesti. Yksittäisen yrityksen digimainonnan ostoista ohjelmallisesti tehdään keskimäärin noin puolet, 49 prosenttia. Vuotta aiemmin luku oli 37 prosenttia.

Mainostajien mielestä kolme suurinta haastetta ohjelmallisessa ostamisessa ovat mediatilan ja -ympäristön laatu (50 %), läpinäkyvyyden puute (47 %) ja datan hyödyntäminen (46 %). Viimeksi mainittu huolenaihe on noussut eniten edellisestä vuodesta. Myös paljon esillä ollut mainosten näkyvyys (ad viewability) koetaan haasteeksi (34 %). Mainintoja saavat myös muun muassa kumppaniverkoston johtaminen, mainospetokset (ad fraud), mukana olevien medioiden pieni määrä sekä puutteellinen osaaminen omassa organisaatiossa.

– Haasteet tulisi huomioida myös ohjelmallista ostamista koskevissa sopimuksissa. Esimerkiksi läpinäkyvyyttä voidaan lisätä raportointia ja auditointia koskevilla lausekkeilla, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Selvityksessä pyydettiin myös arviota siitä, kuinka monta prosenttia mediainvestoinnista ohjelmallisessa ostamisessa päätyy julkaisijalle eli medialle. Kysymys osoittautui edellisvuoden tapaan vaikeaksi, sillä 78 prosenttia osallistujista ei osaa ottaa siihen kantaa. Vastaajista 14 prosenttia arvelee julkaisijalle päätyvän alle puolet mediainvestoinnista, yhdeksän prosenttia yli puolet.

– Ohjelmallinen ostaminen parantaa mainostajien mahdollisuutta viestiä asiakkaille oikeaan aikaan, oikeassa paikassa relevanttia dataa hyödyntäen. Mainonnan luovien ratkaisuiden kannalta ohjelmallinen ostaminen avaa paljon uusia mahdollisuuksia, mutta asettaa myös aivan uudenlaisia vaatimuksia kyvykkyyksille. Markkinointiteknologian roolin kasvaessa myös mainostajan digitaalisen mainonnan prosessit ja eri osapuolien välinen kommunikaatio korostuu – tehdäänpä mainonnan ostaminen mediatoimiston kautta tai sisäisesti, toteaa Mainostajien Liiton digiryhmän puheenjohtaja, Valion digitaalisen markkinoinnin päällikkö Pekka Rantamoijanen.

Ohjelmallista ostamista selvitettiin Mainostajien Liiton Mainosbarometrin yhteydessä marras–joulukuussa 2016. Kyselyyn vastasi 94 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit olivat noin 200 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 15 prosenttia, kauppaa 40 prosenttia, palvelualoja 32 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 12 prosenttia.

 

 

 

Digimainonnan ohjelmallinen ostaminen yleistä – mediaympäristön laatu mainostajien huolena

 

Mainostajien Liiton kyselyn mukaan kolme neljästä yrityksestä käyttää ohjelmallista ostamista digimainonnan mediaostoissa. Suurimmat haasteet liittyvät mediaympäristön laatuun.

Mainostajien Liitto kysyi viime vuoden lopulla jäsenyritystensä verkkomainonnan ohjelmallisesta ostamisesta (programmatic buying). Ohjelmallisella ostamisella tarkoitetaan digimainonnan automaatiota, jossa hyödynnetään mainonnan ostamisessa järjestelmiä, jotka tarjoavat työkalut verkkonäkyvyyden reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Mainostajien Liiton selvityksessä kolme neljästä yrityksestä ilmoitti käyttävänsä ohjelmallista ostamista digimainonnassa. Vastaajista 57 prosenttia teki ohjelmalliset ostot mediatoimiston kautta ja 18 prosenttia itse. Vajaa neljännes, 23 prosenttia ei käyttänyt lainkaan ohjelmallista ostamista. Yksittäisen yrityksen digimainonnan ostoista ohjelmallisesti tehtiin keskimäärin 37 prosenttia.

Mainostajien mielestä suurimmat haasteet ohjelmallisessa ostamisessa liittyvät mediatilan ja -ympäristön laatuun (52 %), läpinäkyvyyden puutteeseen (44 %) ja mainosten näkyvyyteen verkon käyttäjille (38 %). Mainintoja saivat myös mm. klikkipetokset (ad fraud), datan hyödyntäminen sekä puutteellinen osaaminen omassa organisaatiossa.

– Toimijoiden tulisi kertoa mainostajille tarkemmin ohjelmallisesta ostamisesta ja raportoida riittävästi. Oleellista on nyt läpinäkyvyys, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Selvityksessä pyydettiin myös vastaajien arviota siitä, kuinka monta prosenttia mediainvestoinnista ohjelmallisessa ostamisessa päätyy julkaisijalle eli medialle. Kysymys osoittautui vaikeaksi, sillä 84 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa siihen kantaa. Harvat vastanneet olettivat euroista päätyvän julkaisijalle hieman alle puolet.

Ohjelmallista ostamista selvitettiin Mainostajien Liiton Mainosbarometrin yhteydessä marras–joulukuussa 2015. Kyselyyn vastasi 95 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit olivat noin 230 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 25 prosenttia, kauppaa 36 prosenttia, palvelualoja 29 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 10 prosenttia.

Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
p. (09) 6860 8417, 040 508 0607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

 

Björn Wahlroos Mainontapäivän puhujaksi

Mainostajien Liiton järjestämä Mainontapäivä pidetään 15.9.2015 Messukeskuksessa Helsingissä. Ensimmäiset puhujat on julkistettu, ja ohjelma valmistuu toukokuun aikana.

Björn ”Nalle” Wahlroos, talousvaikuttaja ja bisnesajattelija herättelee Mainontapäivän yleisöä kärjekkäillä kannanotoillaan talouden ja yhteiskunnan tilasta.

Maailmankansalainen Mikko Kotila aloitti digimediassa Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2008 hän rakensi San Franciscossa yhden ensimmäisistä datan hallinta-alustoista. Sittemmin hän siirtyi Aasiaan ja keskittyi ohjelmalliseen ostamiseen. Mainontapäivään Mikko tuo uusimman tiedon tästä markkinointiväkeä puhuttavasta aiheesta.

Kasper Strömman pitää Suomen suosituimpiin lukeutuvaa Kasper Diem -blogia. Lisäksi Kasper on kuvittaja, sarjakuvapiirtäjä ja vuoden graafikko 2013.

Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalstalla on näköalapaikka journalismiin, sisältöihin markkinointiin ja teknologiaan – sekä keskustelua herättävään natiivimainontaan.

Mainontapäivässä luovutetaan myös Mainostajien Liiton Vuoden Brändinrakentaja -palkinto.

[button link=”http://www.mainontapaiva.com”] Lue lisää[/button]

 

 

 

 

Mainosbarometri: Näkymät synkentyneet syksystä

Mainostajien Liiton Mainosbarometri ennakoi hiipuvia panostuksia alkaneelle vuodelle. Jäsenyritysten marras–joulukuussa antamat arviot markkinointiviestinnän muutoksista päätyvät saldolukuun -9. Vastaava luku elokuussa oli +11. Toimenpiteiden kirjo laajenee muuhun kuin maksettuun mediatilaan, esim. omat verkkopalvelut, blogit ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat kasvussa. Myös mainos-, media- ja digitoimistojen käyttöä aiotaan lisätä vuonna 2015. Noin puolet vastaajista käyttää ohjelmallista ostamista digimainonnassa.

Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä 21 prosenttia aikoo lisätä markkinointiviestinnän investointejaan kuluvana vuonna ja 29 prosenttia vähentää niitä. Viime vuoden tasolla pysyy 50 prosenttia. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena syntyvä saldoluku on -9.

Suhdanteita kuvaavassa Mainosbarometrissa kysyttiin nyt toista kertaa aikeita myös muun kuin perinteisen, maksetun mediatilan hyödyntämisessä. Mainostajat tavoittelevat enenevässä määrin kohderyhmiään muun muassa oman ja sosiaalisen median kautta. Omat verkkopalvelut (saldo 81), oma blogi (62) sekä YouTube (76) ja Instagram (66) ovat voimakkaassa kasvussa. Vain oman asiakaslehden (-8) käyttöä vähennetään jonkin verran.

– Oman median käytön vahvistuminen haastaa mainostajat panostamaan entistä enemmän erilaisiin sisältöihin, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Painetun median alamäki näyttää jatkuvan edelleen. Sanoma- ja kaupunkilehdissä mainostamista (saldo -46) karsitaan. Samoin aikakauslehtien negatiivinen saldoluku (-44) on edelleen laskenut syksystä. Televisiomainonnan (-9) kehityksessä ei ole dramaattisia muutoksia. Panostuksia suunnataan verkkomediaan (saldo 72), mobiilimarkkinointiin (66) ja sähköpostimarkkinointiin (46).

– Eri medioiden kasvun muutossuunnat näyttävät pysyvän ennallaan eivätkä mediamainonnan kokonaisinvestoinnitkaan näytä nousevan tänä vuonna, toteaa Hanski-Pitkäkoski.

Ohjelmallinen ostaminen digimainonnassa puhutti alaa maailmalla vuonna 2014 – ja enenevässä määrin myös Suomessa. Mainosbarometri kartoitti aihetta tuoreeltaan. Sen mukaan lähes kolme neljästä vastaajasta ymmärtää, mitä ohjelmallisella ostamisella tarkoitetaan. Sitä käyttää noin joka toinen yritys, mutta toistaiseksi vain noin 26 prosentissa digimainonnan ostoista. Suurimpina haasteina uudehkossa ostotavassa nähdään muun muassa läpinäkyvyys, oma ja toimiston osaaminen sekä mediaympäristön laatuun liittyvät asiat.

– Ohjelmallisen ostamisen hyödyt saadaan tehokäyttöön ainoastaan silloin, kun toiminta ymmärretään tarpeeksi hyvin ja se on läpinäkyvää, sanoo Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajien Liiton jäsenyritykset uskovat oman yrityksensä kysyntänäkymien olevan suotuisia alkaneena vuonna (saldoluku 41).

Mainostajien Liiton marras–joulukuussa 2014 tekemään kyselyyn vastasi 93 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit ovat noin 235 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 29 prosenttia, kauppaa 31 prosenttia, palvelualoja 21 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 19 prosenttia. Tulokset on painotettu vastaajayritysten mainosbudjeteilla. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Jos esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista on vastannut lisäävänsä mainontaa, 50 prosenttia pitävänsä ennallaan ja 10 prosenttia vähentävänsä, saldoluku on 30.

Saldoluku ei kerro euromääräisestä muutoksesta, vaan antaa arvion siitä, mihin suuntaan markkinointiviestinnän investoinnit tulevat kehittymään.

Mainosbarometrin tulokset ovat kyselyyn vastanneiden liittoon kuuluvien markkinointiviestinnän päättäjien arvioita tulevasta kehityksestä tutkimushetkellä. Mediayritykset eivät kuulu Mainostajien Liittoon. Näistä syistä mm. työpaikkailmoittelu, suuri osa luokitellusta mainonnasta ja median oma mainonta jäävät tutkimuksen ulkopuolelle.