Tuoreen Mainosbarometrin ensi vuoden saldoluku on 53. Mainostajien Liiton jäsenten markkinointiviestinnän aikeissa ei ole nähty näin korkeita lukemia tällä vuosituhannella. Kuluvana syksynä kukkaronnyörejä vielä kiristetään, mutta optimismi on vallalla, kun seuraavan vuoden investoinnit ovat kyseessä. Mainosbarometri selvitti nyt ensimmäistä kertaa paljon puhutun ja reippaasti kasvavan vaikuttajamarkkinoinnin näkymiä. Tuloksista löytyvät myös muun muassa mainostajien oman median näkymät sekä ostot palveluyrityksiltä perinteistä mediaa unohtamatta.
Suhdanteita kuvaavan Mainosbarometrin vastaajista 55 prosenttia aikoo lisätä markkinointiviestinnän investointejaan ensi vuonna ja vain kaksi prosenttia vähentää niitä. Aiemmalla tasolla pysyy 43 prosenttia. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena syntyvä saldoluku on siten53.
Kuluvan vuoden budjetista panostuksia joudutaan syksyn mittaan vielä karsimaan. Joka viides vastaaja aikoo lisätä panostuksiaan, mutta vähentämään joutuu 23 prosenttia – saldoluvuksi tulee -2.
– Erittäin tyytyväisellä mielellä katson lukuja, jotka kertovat siitä, että markkinoinnin arvostus on nousussa ja se nähdään väylänä kasvuun. Tämä on toivottavasti se käännekohta, jossa lamanjälkeinen mainosbudjettien vyönkiristäminen loppuu ja markkinointi otetaan strategisena investointina eikä vain kulueränä. Tekninen edelläkävijyys tuo vain hetken helpotuksen, mutta pitkäjänteinen brändin rakentaminen tuo jatkuvaa kilpailuetua, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.
Mainosbarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa vaikuttajamarkkinoinnin käytöstä. Siinä yritykset lähestyvät kohderyhmiään näille relevanttien vaikuttajien, esimerkiksi bloggaajien, tubettajien tai urheilijoiden kautta. Vaikuttajamarkkinoinnin saldoluku on 74.
Vuonna 2018 verkkomedian kokonaisinvestoinneissa odotetaan jälleen reipasta kasvua (saldoluku 84). Display- ja hakumainonnan lisäksi panostetaan etenkin ostettuun mainontaan sosiaalisessa mediassa, jonka lukema on 75. Myös sähköposti- ja mobiilimarkkinointiin uskotaan edelleen (saldot 47 ja 65).
Mainostajien oman median kasvu ei osoita hyytymisen merkkejä. Omat verkkopalvelut ovat keskeisessä asemassa (saldo 82). Myös oma blogi (50) ja eri somekanavat ovat suosiossa.
Televisiomainonta kurottaa plussalle saldoluvullaan kaksi, radion lukema on puolestaan 35.
Yhteistyökumppaneiden valinnassa näkyy toimenpiteiden keskittyminen verkkoon. Vastaajat aikovat lisätä ostojaan etenkin digitoimistoilta (saldo 26). Myös viestintä- ja mainostoimistot voivat odottaa lisää toimeksiantoja (saldoluvut 20 ja 19)
Vastaajat näkevät oman yksikkönsä kysyntänäkymät erittäin myönteisiksi etenkin ensi vuonna mutta myös kuluvana syksynä.
Graafeja tutkimuksesta (pdf) .
Mainostajien Liiton elo–syyskuussa 2017 tekemään kyselyyn vastasi 83 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit ovat noin 243 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 25 prosenttia, kauppaa 33 prosenttia, palvelualoja 30 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 12 prosenttia. Tulokset on painotettu vastaajayritysten mainosbudjeteilla. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Jos esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista on vastannut lisäävänsä mainontaa, 50 prosenttia pitävänsä ennallaan ja 10 prosenttia vähentävänsä, saldoluku on 30.
Saldoluku ei kerro euromääräisestä muutoksesta, vaan antaa arvion siitä, mihin suuntaan markkinointiviestinnän investoinnit kehittyvät.
Mainosbarometrin tulokset ovat kyselyyn vastanneiden liittoon kuuluvien markkinointiviestinnän päättäjien arvioita tulevasta kehityksestä tutkimushetkellä. Mediayritykset eivät kuulu Mainostajien Liittoon. Näistä syistä mm. työpaikkailmoittelu, suuri osa luokitellusta mainonnasta ja median oma mainonta jäävät tutkimuksen ulkopuolelle. Mainostajien Liitto on tehnyt Mainosbarometreja 1970-luvulta lähtien.
Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki p. 040 578 1974, riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi