Avainsana: mainostoimisto

Mainostajien Liitto aloittaa yhteistyön markkinoinnin matchmaking-palvelua tarjoavan Superskillsin kanssa

Mainostajien Liiton Riikka-Maria Lemminki ja Superskillsin Anne Aikala Mainostajien Liiton Riikka-Maria Lemminki ja Superskillsin Anne Aikala

Superskills on helsinkiläinen startup-yritys, joka on kehittänyt mainostajille suunnatun verkkopalvelun markkinoinnin tekijöiden vertailuun ja valintaan. Mainostajien Liiton ja Superskillsin yhteistyö auttaa markkinoinnin tekijöitä etsiviä tahoja sekä alan toimijoita kohtaamaan. Mainostajien Liitto tarjoaa Superskills-hakuja osana Mainostajan Hakemisto -palveluaan, joka on digitaalinen tietokanta alan palveluntarjoajista.

– Mainostoimistokenttä on isossa murroksessa ja mainostajat hakevat nyt kumppaneita. Markkinoinnin käsite on nykyjään paljon laajempi kuin aikaisemmin ja tarjonnan viidakossa voi olla vaikea suunnistaa. Siksi olemme halunneet tuoda uudenlaisia työkaluja kumppanien valintaan. Superskills-yhteistyön kautta pystymme tarjoamaan mainostajille entistä tehokkaammat työkalut kumppaneiden vertailuun sekä hinnallisesti että myös muilla kriteereillä. Uudistunut Mainostajan Hakemisto ja Superskills.fi täydentävät luontevasti toisiaan. Olemme myös palkanneet markkinoinnin asiantuntijan auttamaan jäseniämme oikeiden valintojen tekemisessä, Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki kertoo.

Superskills.fi demokratisoi toimistohakukonsultoinnin

Superskills tuo alalle uudenlaisen digitaalisen alustan, jonka älykäs matchmaking-algoritmi antaa shortlistan toimistoista, jotka sopivat parhaiten markkinoijan tarpeisiin. Palvelu siis toimii kuten konsultti – mutta algoritmin pohjalta ja ilman henkilötyön aiheuttamia kustannuksia.

– Toimistoa ei kannata valita pelkkien hyvännäköisten verkkosivujen perusteella eikä toimistojen kilpailuttaminen spekulatiivisten briefien avulla ole sekään mielekästä. Superskillsin avulla markkinointikumppanin löytäminen on objektiivisuuteen perustuvaa täsmähakua – unohtamatta yritysten toimintakulttuuria ja ihmisten välisten kemian yhteensopivuutta. Olemme innoissamme saadessamme tarjota Mainostajien Liiton jäsenille toimivaa ratkaisua markkinoinnin haasteisiin ja sitä kautta brändin rakentamiseen sekä liikevaihdon kasvattamiseen, kertoo Superskillsin toimitusjohtaja Anne Aikala.

Lisätietoja
www.markkinointihakemisto.fi/
www.superskills.fi

Mainostajien Liitto, Riikka-Maria Lemminki, Mainostajien Liitto, puh. 040 578 1974
riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi

Superskills Oy, Anne Aikala, puh. 040 5962 630
anne@superskills.fi

Mainostajien Liitto edustaa markkinoijia ja brändinrakentajia. Noin 400 jäsenyrityksemme panostukset ovat 80 prosenttia markkinointiviestinnän panostuksista Suomessa. Monipuoliset neuvontapalvelumme, julkaisut ja tapahtumat auttavat jäseniämme menestymään. Olemme myös eturivissä kehittämässä hyvää kauppatapaa, vastuullista markkinointia sekä markkinoinnin tehokkuutta Suomessa.

Superskills on toimistovalintaan erikoistunut online-palvelu, joka auttaa markkinoijia löytämään sopivimmat markkinoinnin palveluntarjoajat. Superskills yksinkertaistaa toimistovalintaan liittyvän prosessin sekä markkinoijan että toimistojen näkökulmasta – tavoitteena on mullistaa markkinointipalveluiden ostaminen ja myyminen tekemällä kumppanien vertailusta ja valinnasta helpompaa. Tarkan matchmaking-analyysin avulla löytyvät toimistojen painotukset ja erot – ja toisilleen sopivat markkinointikumppanit.

Mainostajat panostavat omaan mediaan ja someen

Mainostajien Liiton kyselyn mukaan mainostajien panostukset omaan mediaan, esimerkiksi verkkosivuihin, uutiskirjeisiin ja omiin sosiaalisen median kanaviin, kasvavat edelleen. Niiden näkyvyyttä tuetaan ennen kaikkea verkkomainonnalla. Yhteistyökumppanina oman median toimenpiteissä on useimmiten mainos- tai mediatoimisto.

Vastaajista 87 prosenttia kertoo panostustensa omaan mediaan kasvaneen viimeisen parin vuoden aikana. Vain kaksi prosenttia sanoo niiden pienentyneen. Ostetun median investoinnit ovat kasvaneet 24 prosentilla ja pienentyneet 27 prosentilla vastaajista.

Yleisimpiä omia medioita ovat verkkosivut (99 prosentilla vastaajista), Facebook (97 %) ja uutiskirje / sähköpostimarkkinointi (79 %). Kärkipäähän nousevat myös Instagram, YouTube sekä videot yleensä. Viimeksi mainittujen esiinmarssia lukuun ottamatta tuloksissa ei ole suurta muutosta edellisen vuoden vastaavaan tutkimukseen.

Omaa mediaa tuetaan vahvasti ostetulla medialla. Ylivoimaisesti käytetyintä on verkkomainonta, esimerkiksi display-, haku- ja ostettu mainonta somekanavissa, joita tekevät lähes kaikki. Joka toinen hyödyntää sanomalehtiä ja televisiota. Seuraavaksi yleisimmäksi nousee blogiyhteistyö, jota harjoittaa 47 prosenttia vastaajista. Selvityksessä nousee esiin yleisenä kommenttina myös se, että sosiaalisen median heikentynyt orgaaninen näkyvyys edellyttää entistä useammin myös maksettua panostusta sisältöjen nostoon.

Mainostajien Liiton kyselyssä kartoitettiin myös, mitä yhteistyökumppaneita käytetään oman ja ansaitun median suunnitteluun ja hallinnointiin. Mainostoimiston kanssa toimii 71 prosenttia ja mediatoimiston 53. Viestintätoimistoja hyödyntää 44, digitoimistoja 34 ja tuotantoyhtiöitä 28 prosenttia. Vastaajista kahdeksan prosenttia ei käytä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita.

Markkinoinnin ja viestinnän resursoinnissa siirtymineen omaan ja ansaittuun mediaan näkyy noin joka toisella vastaajalla. Eniten muutos heijastuu ostettujen palvelujen lisääntyneessä määrässä. Viestintäbudjetti on kasvanut noin joka toisella vastaajalla, markkinointibudjetti joka viidennellä. Sisältötyypeistä erityisesti videoiden merkitys korostuu.

– Oman median hyödyntäminen lisää enemmän palveluiden ostamista kuin omien resurssien käyttöä, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Omaa, ostettua ja ansaittua mediaa selvitettiin Mainostajien Liiton kyselyssä maalis–huhtikuussa 2017. Kyselyyn vastasi 94 liiton jäsenyritystä.

 

Mainonnalla vahva positiivinen vaikutus talouteen Suomessa ja Euroopassa

Tuoreen raportin mukaan jokainen Suomessa mainontaan käytetty euro kasvattaa maamme bruttokansantuotetta yli kuudella eurolla. Mainonta edistää lisäksi innovatiivisuutta, tukee työllisyyttä ja auttaa rahoittamaan tärkeitä palveluja. Koko EU:n tasolla yhden mainoseuron vaikutus talouteen on seitsenkertainen.

Mainostajien Liiton kattojärjestö, World Federation of Advertisers (WFA) ja useat muut alan keskeiset toimijat tilasivat asiantuntijapalveluyritys Deloittelta tutkimuksen mainonnan taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Value of Advertising on kaikkien aikojen ensimmäinen koko EU:n käsittävä raportti aiheesta. Tutkimus todensi ekonometristen mallien avulla lukuisia vaikutuksia, joita mainonnalla on taloudelle, työllisyydelle ja kansalaisille.

Päätulokset voidaan tiivistää kolmeen osa-alueeseen:

Taloudelliset vaikutukset: Jokaisen Suomessa mainontaan käytetyn euron arvioidaan kasvattavan bruttokansantuotetta lähes 6,5 euroa. Koko EU:n tasolla vastaava kerroin on seitsemän. Tämä tarkoittaa, että Suomessa vuonna 2014 mainontaan käytetyt 1,3 miljardia euroa kasvattivat BKT:tä noin 8,4 miljardia euroa.

Tutkimuksessa ilmeni, että mainonta edistää taloutta laajemminkin, koska se lisää kilpailua, tarjoaa kuluttajille tietoja tuotteista ja palveluista ja lisää niiden valikoimaa. Tämä puolestaan kannustaa yrityksiä innovaatioihin ja kehittämään erilaisia tuotteita ja palveluja.

Työllisyysvaikutukset: Tutkimuksessa tarkasteltiin mainonnan vaikutusta työllisyyteen eri maissa. Suomessa mainonta luo noin 50 000 työpaikkaa eli kaksi prosenttia koko työmarkkinasta. Tulokset näkyvät maassamme kolmella eri tasolla:

• Suoraan mainonnan tuotannossa mainostoimistoissa työskentelevät. Näiden osuus kaikista mainonnan työpaikoista on noin viidennes. Luku on varovainen, sillä se ei sisällä yritysten sisällä toimivia mainonnan yksiköitä eli ns. in house -tuotantoa.
• Työt medioissa ja verkkoyhtiöissä, joita mainonta rahoittaa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimittajat, sisällöntuottajat sekä kaupallisen television tai ulkomainonnan parissa työskentelevät. Osuus mainonnan työpaikoista on 14 prosenttia.
• Työpaikat, jotka syntyvät laajemmin mainonnan välillisestä vaikutuksesta. Nämä vaihtelevat myynnistä tehtäviin, jotka tukevat mainontaa eri aloilla, esimerkiksi tapahtumatuotannossa. Näiden osuus on Suomessa lähes kaksi kolmannesta, 65 prosenttia.
Koko EU:ssa mainonnassa on lähes kuusi miljoona työpaikkaa, mikä vastaa 2,6 prosenttia koko työmarkkinasta.

Sosiaaliset edut: Mainonta tarjoaa henkilökohtaisia ja sosiaalisia etuuksia rahoittamalla mediapalveluja kokonaan tai osittain. Mainonta varmistaa, että suomalaiset saavat uutisia, ajanvietettä ja viestinnän välineitä alennettuun hintaan tai jopa ilmaiseksi. Vuonna 2014 mainontaan Suomessa käytetyt 1,3 miljardia euroa (EU 92 miljardia) rahoittivat suoraan monenlaista sisältöä.

Hakukoneet auttavat vähentämällä tiedon hankintaan kuluvaa aikaa. Myös ulkomainonta tarjoaa kansalaisille etuja toimivamman kaupunkiympäristön muodossa.

Ilman mainontaa tiedotusvälineiden rahoitus vähenisi. Tämä voisi johtaa lisääntyvään maksulliseen tv-tarjontaan, vähentää lehtien riippumattomuutta ja moniarvoisuutta ja rajoittaa radioiden uutis- ja viihdetarjontaa. Lisäksi esimerkiksi kulttuuritapahtumien ja ammattilaisurheilun pitäisi etsiä taloudellista tukea muualta.

Verkossa mainonta rahoittaa suurelta osin palvelut, joita ihmiset kaikkialla Euroopassa käyttävät ilmaiseksi tai hyvin alhaiseen hintaan. Esimerkiksi noin 70 prosenttia EU-kansalaisista käyttää säännöllisesti sähköpostipalveluja puhumattakaan sosiaalisen median laajalle levinneestä käytöstä, jonka mainonta mahdollistaa.

– Mainonnasta talouden moottorina hyötyy yksittäisten yritysten lisäksi myös koko yhteiskunta. Poliittisten päättäjien olisi muistettava, että mainonnan rajoittamiseen ei tulisi ryhtyä ilman vahvoja ja tutkittuja perusteita, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

– Me näemme jatkuvasti menestystarinoita, joissa erinomaista mainontaa yhdistetään kuluttajille merkityksellisiin sisältöihin. Mainonta on alihyödynnetty investointi suomalaisille yrityksille. Nyt julkaistusta tutkimuksesta käy hyvin ilmi kuinka suuri potentiaali mainonnalla on kasvun luojana, sanoo tutkimusta Suomessa rahoittaneen Sanoman B2B-markkinointijohtaja Sanna Kolamo.

Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
p. 040 508 0607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Sanoma, Sanna Kolamo, Vice President, Marketing, B2B
p. 050 490 6878, sanna.kolamo@sanoma.com

Value of Advertising

Value of Advertising -raportin teki Deloitte globaalin mainostajien liiton World Federation of Advertisersin (WFA) toimeksiannosta. Useat 1) muut alan keskeiset liitot ja toimijat olivat mukana hankkeessa. Suomessa Mainostajien Liiton yhteistyökumppanina oli Sanoma.

1) Advertising Association UK (AA), Association des Agences-Conseils en Communication (AACC), Association of European Radios (AER), European Association of Communications Agencies (EACA), European Broadcasting Union (EBU), European association of television and radio sales houses (EGTA), Internet Advertising Bureau EU (IAB EU), Mainostajien Liitto Suomi, Organisation Werbungtreibende im Markenverband (OWM), Union des Annonceurs (UDA), Union des Entreprises de Conseil et Achat Media (UDECAM).

Mainostajien oman median merkitys kasvaa

 

Mainostajien Liiton selvityksen mukaan yhä useammat mainostajat siirtävät panostuksiaan omaan mediaan kuten verkkosivuihin, uutiskirjeisiin ja omiin sosiaalisen median kanaviin.

Kyselyn mukaan mainostajien käytetyimpiä omia medioita ovat omat verkkosivut (käytännössä kaikilla), uutiskirje (79 %), tapahtumat (60 %) sekä sosiaalinen media. Somekanavista kärjessä on Facebook, johon sisältöä tuottaa 91 prosenttia vastaajista. Seuraavina ovat YouTube ja Instagram 70 prosentin tuntumassa sekä Twitter noin 60 prosentissa. Omaa mobiilisovellusta hyödyntää reilu neljännes vastaajista. Vielä vähemmän käytettyjä ovat mm. podcastit (5 %) sekä somekanavista Periscope (10 %) ja Snapchat (5 %).

Viimeisten kahden vuoden aikana panostukset omaan mediaan ovat kasvaneet 80 prosentilla vastaajista. Ostetun median investoinnit ovat kasvaneet 23 prosentilla ja pienentyneet 22 prosentilla.

– Oman median käytön kasvaminen edellyttää myös investointeja. Markkinoinnin roolin IT- hankinnoissa tulisi kasvaa, jotta teknisissä ratkaisuissa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän asiakasymmärrystä, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Omaa mediaa tuetaan vahvasti ostetulla medialla. Ylivoimaisesti käytetyintä on verkkomainonta – display, hakumainonta ja ostettu mainonta somekanavissa – jota hyödyntää 85 prosenttia vastaajista. Sanomalehtimainontaan turvautuu lähes joka toinen. Myös televisio ja blogiyhteistyö ovat 40 prosentin tuntumassa.

Mainostajien Liiton kyselyssä selvitettiin myös, mitä yhteistyökumppaneita käytetään oman ja ansaitun median suunnitteluun ja hallinnointiin. Yli 60 prosenttia toimii mainostoimiston kanssa. Media-, viestintä- ja digitoimistojen palveluja ostetaan seuraavaksi eniten. Freelancereita kertoo työllistävänsä joka kuudes. Reilun kymmenen prosentin tuntumassa seuraavat muun muassa sisältömarkkinointi-, some- ja tapahtumatoimistot sekä tuotantoyhtiöt. Vastaajista 12 prosenttia ei käytä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita.

Markkinoinnin ja viestinnän resursoinnissa siirtymineen omaan ja ansaittuun mediaan on näkynyt 40 prosentilla vastaajista. Budjeteissa muutos ei niinkään näy, mutta omat henkilöstöresurssit ja ostettujen palvelujen määrä ovat kasvaneet.

Omaa, ostettua ja ansaittua mediaa selvitettiin Mainostajien Liiton kyselyssä touko–kesäkuussa 2016. Kyselyyn vastasi 130 liiton jäsenyritystä.

Mainostajien toimistopaletti kasvanut – yhteispelissä toivomisen varaa

 

Mainostajien Liiton kyselyn mukaan yrityksillä on entistä enemmän useita pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita markkinoinnissaan. Monet yritykset ostavat palveluja 6-9 toimistolta. Mediatoimistojen käyttö on yleistynyt. Ulkomaalaisia kumppaneita on noin 20 prosentilla kyselyyn vastanneista. Toimistoilta odotetaan enemmän valmiutta keskinäiseen yhteistyöhön.

Monet mainostajat käyttävät useita suoria yhteistyökumppaneita. Reilu kolmannes tekee yhteistyötä 6–9 mainos-, media-, viestintä- ym. toimiston kanssa. Yritykset koordinoivat itse markkinointipalvelujen ostamista monilta eri palvelutuottajia (91%). Lead agency –malli, jossa yksi toimisto johtaa muita toimijoita, on edelleen harvinainen. Viimeisen vuoden aikana noin neljännes vastaajista on siirtänyt ulkopuolelta ostettuja palveluja yrityksen sisällä tehtäviksi, mm. sisällöntuotantoa somekanaviin.

– Mainostajien omaa panostusta brändin hallintaan tarvitaan entistä enemmän mediakentän sirpaloituessa ja sisältöjen muuttuessa, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajayritysten toimistokumppanit ovat pääsääntöisesti suomalaisia, mutta niiden rinnalla käytetään myös ulkomaisia sekä Suomessa (19 %) että ulkomailla toimivia (21 %) toimistoja. Mainostajien Liitto kysyi nyt ensimmäistä kertaa, käytetäänkö Suomessa vai kohdemaassa olevaa mainostoimistoa, jos yrityksen pääkonttori on Suomessa. Yli puolet käyttää myös kohdemaassa toimivaa mainostoimistoa.

Kyselyn mukaan mediatoimistojen käyttö on selvästi lisääntynyt. Nyt 81 prosenttia vastaajista ilmoittaa käyttävänsä mediatoimistopalveluita. Luku on ollut useita vuosia noin 70 prosentissa.

Selvityksessä oli avoin kysymys kehityskohteista toimistoille. Useimmiten mainittiin monen toimiston yhteistyö isoissa projekteissa, byrokratia ja jähmeät rakenteet sekä osaaminen.

Mainostoimistojen pääasialliset palkkiotavat ovat pysyneet käytännössä samana. Markkinoinnin toimittajakentän muutoksia ja toimistosuhteita kartoitettiin edellisen kerran vuoden 2014 lopulla.

Yleisin on projektikohtainen ”urakka”laskutus, jota käyttää 66 prosenttia vastaajista. Tuntilaskutusta käyttää noin on 20 prosenttia. Tulokseen perustuva palkkio on käytössä joka kymmenennellä, mutta vain muiden palkkioperusteiden rinnalla.

Mediatoimistojen suosituimmaksi laskutusperusteeksi palasi palvelupalkkio, jota soveltaa noin puolet vastaajista. Palvelupalkkion ja aikaveloituksen yhdistelmä on käytössä 22 prosentilla.

Toimistojen kilpailuttaminen on hieman yleistynyt: nyt 61 prosenttia kertoo kilpailuttaneensa yhteistyökumppaneista viimeisen vuoden aikana. Korvauksen maksaminen kilpailuun osallistuville on entistä harvinaisempaa – vain noin joka kymmenes mainostaja teki näin.

Yrityksen hankintaosaston rooli ei ole juurikaan vahvistunut. Osasto osallistuu markkinoinnin hankintoihin 32 prosentilla ja markkinoinnin hankintoihin erikoistunut henkilö 18 prosentilla vastaajista.

Mainostajien Liiton alkuvuonna 2016 tekemään kyselyyn vastasi 57 liiton jäsenyritystä.

 

Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
p. (09) 6860 8417, 040 508 0607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Juhani Mykkänen: Pane minulle vastaan, mainosalan ihminen, ja taputan

 

Seuraavanlainen kohtaus löytyy lähes jokaisesta amerikkalaisesta elokuvasta, jonka päähenkilö on mainostoimistossa töissä. Käsillä on ratkaiseva palaveri asiakkaan kanssa. Päähenkilö on creative, jonka tehtävänä on ideoida asiakkaan uudelle lippulaivatuotteelle – esimerkiksi naisten tuoksulle – iskevä kampanja.

Asiakkaan edustajat ovat kokoontuneet pitkän pöydän ääreen. Päädyssä istuu möhömahainen sikaria poltteleva ukko. Hän on isoin päällikkö asiakkaan puolelta. Päähenkilö kuljettaa yleisön eteen fläppitaulun, joka on samettipeitteen alla. Hän alkaa selittää. ”Mitä lopulta ajattelemme, kun ajattelemme naisten tuoksua?”

Hän kertoo, kuinka asiakkaan tuoksubrändin ytimessä ei olekaan se ja se, vaan tämä ja tämä. Sitten hän paljastaa, mitä fläppitaululla on: Kokeileva, raikas ja ennen kaikkea rohkea, rajoja koetteleva kampanjaidea printtiin tai tv:hen. Päähenkilö hiljenee. Kaikki jähmettyvät odottamaan: mikä on ison pomon reaktio?

Pomo tuijottaa päähenkilöä täysin hiljaa. Sitten hän levittää hyyyyvin hiiiiiitaasti kätensä – ja alkaa taputtaa.

Paukkuvia läpsähdyksiä. Ensin verkkaiseen tahtiin, sitten nopeutuen. Muut yhtyvät mukaan. Pomo nousee peräti seisomaan. Päähenkilö on onnistunut!

—

Olen nykyään startup-yrittäjä, mutta työskentelin vielä pari vuotta sitten Hesarilla Nyt-liitteen ja Radio Helsingin esimiehenä. Tuolloin olin tekemisissä luovien toimistojen kanssa. Muistan yhä palaverin tuoreena esimiehenä: Istumme neukkarissa. Minulle esitellään ideaa Nytin uudesta kampanjasta. Kuuntelen pitkän pöydän ääressä, kun toimiston fiksut ja luovat ihmiset presentoivat minuuttikaupalla. Ajatukseni ovat muualla. Arkista työstressiä tai muuta vastaavaa.

Yhtäkkiä havahdun.

Konseptin esittelijä kysyy mielipidettäni ideasta. Katson ympärilleni. Huoneessa on hiljaista. Kaikki katsovat minua. Muistikuvat jenkkielokuvista vilisevät päässäni. Tämä on nyt se. Minä olen möhömahainen pomo. Kaikki odottavat tuomiotani. (Joka oli: “Kuulostaa ihan hyvältä… selitätkö vielä pari asiaa ihan rautalangasta…”).

Esimerkit olivat tunnelmointia siitä, että – vaikka Mad Men -henkisiä presiksiä ei enää pidetäkään – ratkaisevissa päätöksissä asiakkaan mielipiteellä on usein markkinointiasioissa merkittävä rooli.

Markkinointitoimistoilla ei mene historiansa parhaiten. Asiakkaista halutaan pitää kiinni, koska vähänkin maksava asiakas on toimiston tulevaisuuden kannalta parempi kuin ei asiakkaita ollenkaan.

Asiakkaan mielipidettä kuunnellaan herkällä korvalla. Silloinkin, kun toimiston väki tietäisi paremmin.

Asiakas tuntee tuotteensa parhaiten, kyllä. Mutta markkinointitoimistossa on rutosti kokemusta siitä, mikä luova idea voisi edes tavoitella ysiplussan lopputulosta. Asiakkaalla kun voi olla taipumusta kallistua kädenlämpöiseen perusvarmaan seiskapuoleen. Sillä hän säilyttää työnsä, kun taas luova idea voisi mennä myös täysin pieleen.

—

Tässä tilanteessa sitä jotenkin idealistisesti toivoisi, että yhä useampi toimisto ottaisi (monet tätä toki tekevät!) tavaramerkikseen asiakkaalle vastaan panemisen. Jos asiakas ei ymmärrä parastaan ja aivoitukset ovat aidosti arkoja tai asiantuntemattomia, hänelle pitäisi sanoa suoraan – pohjautuen creativen tai toimiston pomon kokemukseen, näkemykseen tai jopa faktoihin – että tuolla pelillä brändi ei tule koskaan lähtemään lentoon.

Asiakkaita olisi ystävällistä suojella omalta turvallisuudenhakuisuudeltaan ja sanoa, että sinua on kuultu, ja nyt sinut jätetään huomiotta, koska meille maksetaan siitä, että me laitetaan tämä homma lentämään.

Jos tuloksia ei tule, niin sitten vaihdatte toimistoa. Sopiiko?

Silloin möhömahaisena ukkona levittäisin hyyyyvin hiiiiiitaasti käteni ja alkaisin taputtaa seisaaltani.

 

Juhani Mykkänen on startup-yrittäjä ja vapaa toimittaja.
mykkanen@gmail.com

 

MAINOSTAJA -lehti

Automaatio ei saa johtaa läpinäkyvyyden katoamiseen

Ohjelmallinen ostaminen kasvaa nopeasti, ja sen odotetaan koskevan tulevaisuudessa kaikkea mediaa automaatioprosessien kehittyessä. Uudenlaisen ostamisen kanssa kohtaamme uusia haasteita, mutta se mahdollistaa mainostajille myös tehokkaammat mediainvestoinnit.

Ostamisen automatisoituessa ja toimijoiden määrän kasvaessa markkinan toimintaperiaatteet ovat hämärtyneet. Ranska ja Pohjoismaat ovat olleet perinteisesti läpinäkyvimpiä median ostoprosesseissa. Nyt näilläkin markkinoilla ollaan peräämässä uudelleen läpinäkyvyyttä.

Ohjelmallisessa ostamisessa on keskityttävä tärkeiden kysymysten asettamiseen tarpeeksi aikaisin, jotta rakennetaan terve pohja tulevalle toiminnalle. Tiedetäänkö kaikki osapuolet, joille toiminnasta maksetaan? Tiedetäänkö mitä dataa kerätään ja miten sitä käytetään? Hyötyvätkö muut mainostajat datasta? Mitä dataa mainostaja omistaa? Entä saadaanko riittävän yksityiskohtaisesti tietoja siitä, miten kampanja toimii?

Mainostajien Liitto, suurimmat mediat ja mediatoimistot laativat keväällä kannanoton läpinäkyvyydestä ja kauppatavasta. Siinä todetaan, että mediaostamisen läpinäkyvyyden tulee säilyä ja että mediaostot tehdään ennalta sovitulle mainostajalle. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi uusimme myös Mainostajien Liiton mediatoimistosopimusmallin, joka on jäsenistön saatavilla verkossa.

Kattojärjestömme WFA julkaisi mainostajille oppaan ohjelmallisesta ostamisesta. Siinä neuvotaan, miten ostaminen toimii ja miten mainostajat voivat käyttää sitä tehokkaammin. Vuosia maailmalla kansainvälisiä yrityksiä konsultoinut ja oppaan valmistuksessa avustanut Mikko Kotila tulee luennoimaan aiheesta 15. syyskuuta pidettävässä Mainontapäivässä.

Tehokkaat ja läpinäkyvät mediamarkkinat ovat kaikkien osapuolien etu myös ohjelmallisessa ostamisessa. Hyvästä kauppatavasta ei ole syytä luopua. Siksi on selvää, että keskustelu läpinäkyvyydestä tulee jatkumaan niin uusien kuin vanhojenkin toimijoiden kanssa.

Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 21.5.2015

Muuttuva mainonta haastaa myös kumppanit

Vuosi 2014 oli suomalaisen mainonnan rajapyykki, kun mainospanostukset sähköisiin medioihin ylittivät ensimmäistä kertaa printin. Digitalisoitumisen vaikutukset näkyvät monin tavoin myös markkinointiviestinnässä. Esimerkiksi uudenlaista osaamista vaativa display-mainonnan ohjelmallinen ostaminen on nousemassa yhä useamman mainostajan työkalupakkiin.

Mainostajien Liitto uudisti viime vuoden lopulla jo viisi vuosikymmentä alaa palvelleen Mainostajan Hakemiston verkkopalvelun, ja samalla lopetettiin painetun hakemiston tuottaminen. Hakemisto on luotu helpottamaan mainostoimistojen ja muiden kumppanien valintaa. Jatkuvasti päivittyvää tietoa tekijöistä ja uusia työnäytteitä on esillä uudistuneessa verkkopalvelussa mainostajanhakemisto.fi, joka toimii nyt käyttäjäystävällisemmin myös mobiilissa.

Kumppanuus on tuoreen MAINOSTAJA -lehden teemana. Aihe tulee esille liiton tuoreen tutkimuksen kautta ja useammassa artikkelissa. Nopeasti muuttuva mediaympäristö ja markkinointiviestinnän uudet mahdollisuudet vaativat entistä enemmän myös mainostaja-toimistosuhteilta.

Lähes neljä viidestä suomalaisesta on tuoreen selvityksen mukaan sitä mieltä, että mainonta luo työpaikkoja lisäämällä tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Suomalaiset ovat myös entistä vahvemmin sitä mieltä, että mainonta helpottaa valintojen tekemistä ja luo talouskasvua.

Tämä kansalaisten luottamus markkinointiviestinnän voimaan antaa hyvän perustan toimialan kehittämiseen ja sitä kautta koko talouden vahvistamiseen uusien suomalaisten menestystarinoiden avulla.

Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 25.2.2015

Mainostajan Hakemiston verkkopalvelu uudistui

Mainostajien Liitto on avannut uudistuneen verkkopalvelun osoitteessa mainostajanhakemisto.fi

Palvelun tavoitteena on helpottaa markkinointiviestinnän kumppanuuksien luomista.

Mainostajan Hakemisto on palvellut mainostajia markkinointiviestinnän yhteistyökumppaneiden valinnassa jo 50 vuoden ajan. Hakemistossa ovat mukana toimialan keskeiset toimijat, niin mainostajat kuin palveluntarjoajatkin, yhteensä n. 900 yritystä, 6500 ammattilaista ja 400 työtä.

• yli 30 toimialaa: mainos-, viestintä- ja digitoimistot, kirjapainot, valokuvaajat, suoran osaajat, tapahtumien järjestäjät, liikelahjat, tutkimusyritykset jne.
• keskeisiä tunnuslukuja, suunnittelun ja tuotannon hintatietoja
• asiakkuustietoja kilpailijaseurantaan
• satoja työnäytteitä: printti, verkko, tv, pakkaukset, myös palkittuja töitä

Uudistuneessa verkkopalvelussa on painotettu yritys- ja henkilöprofiilien selkeyttä, töiden näyttävyyttä ja palvelun käytön helppoutta myös mobiililaitteilla.

Joka toinen mainostaja on kilpailuttanut toimistokumppaneita vuoden sisällä

Mainostajien Liitto selvitti jäsenyritystensä mainos- ja mediatoimistosuhteita marras–joulukuussa. Markkinointipalveluja ostetaan useilta yhteistyökumppaneilta, joiden käyttöä koordinoidaan itse yrityksen sisällä. Mainostoimistojen yleisin palkkiointitapa on projektikohtainen laskutus, mediatoimistojen taas palvelupalkkion ja aikaveloituksen yhdistelmä. Hankintaosaston rooli kasvaa myös markkinoinnin hankinnoissa.

Mainostajan ja toimiston yhteistyö on yleisimmin pitkäaikaista: noin puolella vastaajista on valitut toimistokumppanit, joiden kanssa työskennellään jatkuvasti. Tapauskohtaisesti haettavat yhteistyökumppanit on harvinaisempi tapa, mutta edellisten yhdisteleminen on lisääntynyt vuoden takaisesta kyselystä. Muutos heijastuu myös kilpailuttamisessa: noin puolet vastaajista on järjestänyt mainostoimistokilpailun edellisen vuoden aikana. Korvauksen maksaminen kilpailuun osallistuville toimistoille on vähentynyt: nyt vain noin joka kuudes mainostaja maksaa.

Kyselyn mukaan toimistosopimukset laaditaan useimmiten yrityksen oman mallin pohjalta.

– Hyvän sopimuspohjan löytämisellä on ratkaiseva rooli markkinoinnin palvelujen ostamisessa, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski. Liitto suosittelee omien sopimusmalliensa käyttämistä, koska niihin on koottu useiden mainostajien ammattitaito. Mainostajien Liitto on parhaillaan päivittämässä mediatoimiston sopimusmallia, koska mainostajat haluavat säilyttää toiminnan läpinäkyvyyden muuttuvassa mediakentässä.

Yrityksen hankintaosasto osallistuu markkinoinnin hankintoihin 28 prosentilla vastaajista ja markkinoinnin hankintoihin erikoistunut henkilö 17 prosentilla. Monet mainostajat käyttävät useita suoria yhteistyökumppaneita. Tyypillisin tapa koordinoida markkinointipalvelujen ostamista on käyttää monia eri palvelutuottajia, joita koordinoidaan yrityksen sisällä. Lead agency -malli  – yksi toimisto johtaa muita toimijoita – on selvästi harvinaisempi.

– Kun mainostaja koordinoi itse markkinointipalvelujensa ostamista, on tärkeää, että yrityksellä on riittävä markkinointihankinnan erityisosaaminen hallussaan, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Yleisin pääasiallinen mainostoimiston palkkiotapa on projektikohtainen ”urakka”laskutus, jota käyttää 63 prosenttia vastaajista. Tuntilaskutus ykkösvaihtoehtona on jälleen hieman lisääntynyt, 22 prosenttiin. Muiden palkkiotapojen rinnalla sitä käytetään selvästi eniten.

Mediatoimistojen käyttö on pysynyt useita vuosia samalla tasolla: noin 70 prosenttia mainostajista ilmoittaa käyttävänsä mediatoimistoa. Mediatoimistojen laskutusperiaatteena suosituimmaksi on noussut palvelupalkkion ja aikaveloituksen yhdistelmä, kun aiemmin puolet vastaajista sovelsi pelkkää palvelupalkkiota.

Mainostajat uskovat, että vuonna 2015 markkinointialan toimistokentässä tapahtuu toisaalta fuusioita ja toisaalta syntyy uusia pieniä toimistoja. Sen sijaan mielipiteet jakautuvat jonkin verran sen suhteen, erikoistuvatko toimistot vai lisääntyvätkö ”yhden luukun” toimintamallit.

Mainostajien Liiton marras–joulukuussa 2014 tekemään kyselyyn vastasi 63 liiton jäsenyritystä