Mainospetokset yhä digimedian riesana

Tuoreen selvityksen mukaan ei-validoitu inventaari on yhä merkittävä ongelma ohjelmallisessa ostamisessa. Mediainvestoinneista suuri osa menee mainospetosten tuottajille.

Viime kuussa Guardian US, MightyHive ja Google selvittivät,  miten avoimilta markkinoilta ja toisaalta validoidusta inventaarista ostetut ohjelmallisen ostamisen kampanjat toimivat suhteessa mainospetoksiin (ad fraud). Kävi ilmi, että avoimilla markkinoilla mainospetos oli hyvin tavallista. Peräti 72 % avoimilta markkinoilta ostetusta videomainonnasta oli selvityksen mukaan vilpillistä.

Validoitu (Authorized Digital Sellers – ads.txt*) kampanja sen sijaan toi tässä selvityksessä kaikki mainostulot julkaisijalle. Monissa aiemmissa selvityksissä on ilmennyt,  että markkinoilla on ostettavissa todennettuun inventaariin verrattuna moninkertainen määrä ei-validoitua inventaaria.

Artikkelin mukaan yksi  merkittävä syy tähän on, että monet brändit eivät ole vielä halukkaita panostamaan riitttävästi inventaarin läpinäkyvyyteen (transparency) ja laatuun.

 

Lähde: eMarketer

 

*Katso lisää aiheesta Authorized Digital Sellers ads.txt

Verkkorikollisuutta tutkiva Mikko Kotila sai Mainostajien rahaston palkinnon

Mikko Kotila saa Mainostajien rahaston palkinnon Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski ja Mikko Kotila

Ritva Hanski-Pitkäkoski ja Mikko Kotila

 

Mainostajien rahaston tämänvuotisen palkinnon sai Mikko Kotila. Hän on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta verkkorikollisuudesta, erityisesti mainospetoksista. Digitaalisuuden myötä mainonta on siirtynyt suurelta osin verkkoon ja sen ostaminen on automatisoitu. Tämä on tuonut esille ilmiön, jota kutsutaan nimellä ad fraud, mainospetos, jolla tarkoitetaan esimerkiksi verkkomainoksiin liittyvien näyttöjen ja klikkien virheellistä raportoimista. Mikko Kotilan tutkimus on ollut suureksi hyödyksi pyrittäessä kohti läpinäkyvämpää ja eettisesti paremmin toimivaa verkkomarkkinointia.

Mikko Kotila aloitti työskentelyn digimedian parissa Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Hän on tutkinut mainospetoksia jo noin kymmenen vuoden ajan. Kotila on myös ollut perustamassa mainospetosten tutkimiseen ja torjumiseen tarkoitettujen open-source-työkaluja kehittävää yhteisöä, Botlabia. Voittoa tavoittelematonta globaalia yhteisöä pidetään alansa kiistattomana johtajana. Botlab luo myös välineitä ja tietoa tekoälyn (AI) popularisointiin korkeakoulujen, yritysten ja kuluttajien päivittäiseen käyttöön.

– Mainospetos on uhka, joka koskettaa kaikkia digitaalisen mainonnan muotoja. Ilmiöstä kärsivät display-, video-, mobiilimainonta ja sosiaalisen median kanavat, Kotila kertoo.

Mikko Kotila on ollut myös mukana kirjoittamassa mainostajien maailmanlaajuisen etujärjestön, World Federation of Advertisersin (WFA), mainospetoksia käsittelevää raporttia. WFA:n arvion mukaan vuonna 2025 mainostajat menettävät petosten vuoksi jopa kymmeniä miljardeja dollareita, ellei uhkaa oteta vakavasti. Mainospetokset ovat jo nyt huomattavin kyberrikollisuuden muoto.

– Mikko on tehnyt uraauurtavaa työtä valottaessaan mainospetosten ja ohjelmallisen ostaminen haasteita mainostajille sekä Suomessa että kansainvälisillä areenoilla. Erityisesti hänen työskentelynsä asiantuntevuus, eettisyys ja avoimuus ovat hyödyntäneet alaa merkittävästi, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajien Liitto perusti Mainostajien rahaston 50-vuotisjuhlansa yhteydessä vuonna 2001. Sitä hallinnoi Liikesivistysrahasto yhteistyössä Mainostajien Liiton hallituksen kanssa. Rahaston tarkoituksena on tulevaisuuteen suunnatun markkinointiviestinnän tutkimuksen edistäminen Suomessa. Rahaston aiempia palkittavia ovat olleet mm. Sasu Sorkio, Jaakko Aspara, Terhi-Anna Wilska ja Nando Malmelin. Palkinnon suuruus on 2500 euroa.

Mikko Kotilan kuva ladattavissa tästä.

Lisätietoja:
Ritva Hanski-Pitkäkoski, Mainostajien Liitto, p. 040 508 0607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi
Mikko Kotila, p. +1 (585) 502 8985, mailme@mikkokotila.com