Avainsana: EU

EU:n ePrivacy-hanke etenee – mitä on odotettavissa? (video)

GDPR

Digimarkkinointiin vaikuttava ePrivacy-hanke etenee EU:ssa vielä tämän vuoden aikana

IAB Europe julkaisi kesäkuussa viisi videota, joissa käsitellään hankkeen mahdollisia vaikutuksia digitaalisen mainonnan ekosysteemiin.

Videoissa pureudutaan eri näkökulmista datan käyttöön mainonnassa ja käsitellään siihen liittyviä pelkoja ja väärinymmärryksiä.

Ensimmäinen video (pituus 2 min) yrittää vastata kysymykseen

Vakoilevatko mainostajat sinua?

 

 

Sarjan muut videot

ePrivacy: miten data edistää innovaatioita Euroopassa (video)

ePrivacy: data tuo paremman käyttäjäkokemuksen (video)

ePrivacy: EU:n talous hyötyy datan käytöstä (video)

ePrivacy: mitä tapahtuu, jos mainonta katoaa internetistä? (video)

 

Lähde: IAB

Lue myös blogikirjoitus ePrivacy-hankkeesta

Irlanti ajaa lisärajoituksia alkoholimainontaan

Irlannin tavoite vähentää alkoholin kulutusta vuoteen 2020 mennessä on tuomassa rajoituksia mainontaan

Laki on tarkoitus saattaa voimaan jo ensi vuoden alusta – mahdollisesti 3 vuoden siirtymäajalla. Lakiehdotus sisältää seuraavia toimenpiteitä markkinoinnin osalta

  • alkoholimainonta televisiossa sallitaan vasta klo 21 jälkeen
  • ulkomainonnan rajoituksia mm. koulujen läheisyydessä
  • printtimainoksia alkoholista ei sallita lehtien etu- tai takasivulle
  • terveysvaroituksia etiketteihin mm. lisääntyvän syöpäriskin osalta

EU:n jäsenmaat voivat kommentoida ehdotusta heinäkuun 20. päivään asti. Monet EU-maat ovat jo kritisoineet lakiehdotusta ja muutamat maat ovat ilmoittaneet rajoitusten vaikuttavan tuotantokustannuksiin.

 

Lähde: WFA

 

 

MoU: tekijänoikeuksien rikkominen vaikeammaksi

Euroopan komissio on päässyt kaksivuotisten keskustelujen jälkeen sopuun alan toimijoiden kanssa, mukaan lukien Mainostajien Liiton kattojärjestö WFA.

Lopputuloksena on syntynyt Memorandum of Understanding on Online Advertising and Intellectual Property Rights (MoU), joka asettaa lukuisia rajoitteita mainonnan kohdentamiseen sivustoilla, jotka sisältävät tekijöiden oikeuksia loukkaavaa sisältöä. Euroopan unioni toivoo mainostajien allekirjoittavan uudet toimintaohjeet kesäkuun 25. päivänä.

MoU:n tärkeimmät kohdat:

  • Mainostajat sitoutuvat tekemään kohtuullisia toimia, joilla ne voivat minimoida mainostensa näkyvyyden tekijänoikeuksia loukkaavilla sivustoilla ja applikaatioissa. Seuraamisessa voidaan hyödyntää erilaisia mainossisältö- ja raportointityökaluja sekä bränditurvallisuuteen keskittyneiden toimijoiden palveluksia.
  • Mainontaan liittyvät välikädet sitoutuvat sallimaan mainostajien käyttää erilaisia työkaluja, joilla varmistetaan etteivät mainokset päädy tekijänoikeuksia loukkaaville sivustoille.
  • Kaikki osapuolet sitoutuvat hyväksymään tekijänoikeudet ja saattamaan nämä periaatteet julkisiksi

WFA on tyytyväinen saatuun lopputulokseen ja näkee sopimuksella positiivisia vaikutuksia bränditurvallisempaan digitaaliseen toimintaympäristöön. On mainostajien edun mukaista, etteivät näiden brändit näy heikkolaatuisen tai tekijänoikeuksia loukkaavan sisällön yhteydessä. WFA panostaa voimakkaasti toimintaan, jolla edistetään kuluttajien luottamusta digitaaliseen ympäristöön. Tätä tavoitetta ajaakseen WFA julkaisi juuri  Global Media Charter -ohjeistuksen,

Myös Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki pitää sopimusta hyvänä. ”Suomalaiset mainostajat toimivat jo nyt hyvin vastuullisesti, ja harva haluaa edes näkyä sivustoilla, joilla on tekijänoikeuksia loukkaavaa sisältöä”, kertoo Lemminki. ”Useimmilla mainostajilla on jo valmiina teknologiat ja kumppanit mainonnan seuraamiseen, joten siksikin nämä toimintaohjeet on helppo ottaa käytäntöön”, jatkaa Lemminki.

Kuluttajat voivat nyt ladata kaiken mitä Apple heistä tietää

Apple on avannut 23.5.2018 uuden tietosuojasivun (Data and Privacy Website), jossa kuluttajat voivat ladata kaikki henkilökohtaiset tietonsa Applen palveluissa.

Kuluttaja saa itselleen hallinnan iCloudiin tallennettuihin tietoihin kuten kuvat ja tiedostot, kontaktit, muistutukset, kirjanmerkit, ostokset, laitehuoltoon liittyvät tiedot ja käyttöstatistiikan.

Toistaiseksi palvelu on käytössä vain Euroopassa (EU + 4 maata) mutta laajenee myöhemmin maailmanlaajuiseksi. Palvelussa voi päivittää omia tietoja, asettaa tili passiiviseksi ja kokonaan poistaa tallennettuja tietoja. Kuvatiedostojen kokoamiseen ladattaviksi paketeiksi voi mennä jopa viikko. Apple ilmoittaa pyynnön lähettäneelle sähköpostilla, milloin hänen tiedostonsa ovat ladattavissa.

Tilin muuttaminen passiiviseksi (deactivate) irrottaa käyttäjän väliaikaisesti Applen ekosysteemistä ja estää mm. FaceTimen ja iMessagen käytön. Palveluun on mahdollista palata myöhemmin ilman, että esim. oma ostohistoria on kadonnut. Tietojen kokonaan poistaminen on lopullista ja sen Apple tuplavarmistaa väärinkäytösten estämiseksi.

 

Applen tietosuojasivu

ePrivacy -asetus jatkaa tietosuojauudistuksia

Elli Laine, Eversheds Sutherland

 

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n soveltaminen alkaa 25.5.2018, ja yritykset viimeistelevät hurjaa vauhtia GDPR:n implementointiin liittyviä prosesseja ja dokumentaatiota. Lähivuosina on kuitenkin odotettavissa lisää muutoksia, sillä EU:ssa valmistellaan parhaillaan sähköisen viestinnän tietosuoja-asetusta eli ePrivacy -asetusta.

Taustaa

ePrivacy liittyy GDPR:n tapaan EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen. Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä on kyse kansallisten esteiden poistamisesta verkossa tapahtuvilta liiketoimilta EU:ssa. Digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamiseen liittyy paljon lainsäädäntötyötä, ja tietosuojasääntely muiden säädösten ohella on tärkeässä roolissa yksityiselämän ja henkilötietojen suojan varmistamiseksi.

Sähköisestä viestinnästä säädetään tällä hetkellä sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä, jonka sisältö on Suomessa implementoitu lakiin sähköisistä palveluista (lain nimi on 31.5.2018 asti tietoyhteiskuntakaari).

Nyt tarkoituksena on korvata sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi uudella asetuksella. Myös viestinnän tietosuoja on haluttu säätää direktiivin sijaan asetuksen tasolla, jotta sääntely harmonisoidaan entistä kattavammin EU:ssa. Tällä hetkellä on epäselvää, miten paljon kansallista liikkumavaraa ePrivacy -asetus tulee jättämään jäsenvaltioille.

Mitä ePrivacy muuttaa?

ePrivacy muuttaa muiden sähköisen viestinnän osa-alueiden ohella muun muassa sähköisen suoramarkkinoinnin sekä evästeiden asettamisen ja hyödyntämisen sääntelyä. Sähköisellä suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi sähköpostitse ja tekstiviesteillä suoritettua suoramarkkinointia. ePrivacyn valmisteluversioissa on erityisesti tuotu sääntelyn piiriin myös muut viestintäpalvelut, kuten Skypen ja WhatsAppin kaltaiset pikaviestintäpalvelut.

Sähköisen suoramarkkinoinnin harmonisointi sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin perusteella on suoritettu osin eri tavoilla eri EU-maissa. Esimerkiksi sähköinen suoramarkkinointi B2B -kontakteille on monissa maissa luvanvaraista, mutta Suomessa se on tietyin ehdoin sallittua ilman etukäteen annettua suostumusta.  ePrivacy kuitenkin on muuttamassa B2B -markkinointia luvanvaraisuuden suuntaan.

Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksessa muutetaan myös evästeiden ja vastaavien seurantateknologioiden käyttämiseen liittyvää sääntelyä. Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi on implementoitu Suomessa siten, että henkilön katsotaan antaneen suostumuksensa evästeiden asettamiselle, jos henkilön käyttämän selaimen asetuksissa on annettu suostumus evästeiden asettamiselle. Selainten asetuksissa on tyypillisesti oletusasetuksena annettu suostumus evästeiden asettamiselle. Siten Suomen lainsäädäntö on tällä osa-alueella Euroopan tasolla erittäin kevyttä evästeiden asettamista varten edellytettyjen evästeiden osalta.

ePrivacyn valmistelussa evästeisiin vaaditun suostumuksen antamisen muoto on vaihdellut jatkuvasti. Suostumuksen antaminen on ehdotettu tehtäväksi mm. sivustokohtaisesti tai (aktiivisesti) selaimen asetusten perusteella. Vaikka lopullisen tekstin muoto onkin epäselvä, on suositeltavaa varautua siihen, että jatkossa käyttäjän passiivisuutta ei voida tulkita suostumukseksi, vaan aktiivisen, GDPR:n edellytysten mukaisen suostumuksen pyytäminen on tarpeen.

Koska ePrivacy-asetuksen soveltaminen alkaa ja mitä nyt tulisi tehdä?

On vielä liian aikaista sanoa, koska ePrivacyn soveltaminen alkaa. ePrivacy -asetuksen lopullinen tekstimuoto tarkentunee aikaisintaan loppuvuodesta 2018. Lopullisen tekstiversion hyväksymistä voi seurata siirtymäaika, jonka pituudesta ei ole vielä tietoa. GDPR:n kohdalla siirtymäaika on ollut kaksi vuotta, mutta ePrivacyn osalta voidaan sopia muustakin menettelystä.

Yritysten on järkevää ottaa huomioon sääntelymuutos jo tässä vaiheessa. Esimerkiksi evästeiden ja muiden seurantatekniikoiden hyödyntäminen ja käyttöönotto kannattaa suorittaa tuleva todennäköisesti tiukentuva sääntely huomioon ottaen.

Sähköiseen suoramarkkinointiin ja digimarkkinointiin panostavien mainostajien on erityisen kannattavaa seurata sääntelyn kehittämistä, sillä erilaisten suostumusvaatimusten ja -muutosten tuominen omiin prosesseihin ja liiketoimintaan voi edellyttää merkittäviä ajallisia ja taloudellisia panostuksia markkinointibudjettiin.

 

Elli Laine työskentelee lakimiehenä ICT ja IPR Eversheds Sutherland -lakitoimistossa ja on erikoistunut tietosuojaan, IT-alan juridiikkaan ja kansainvälisiin kaupallisiin sopimuksiin.

 

 

Audiovisuaalisten mediapalvelujen direktiivi: EU-instituutiot poliittiseen yhteisymmärrykseen

Flags in front of EP building in Strasbourg

Huhtikuun 26. päivänä Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio saavuttivat alustavan poliittisen yhteisymmärryksen uudesta audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivistä (AVMS). Mainostajien näkökulmasta sopimus on pääosin positiivinen.

Direktiivimuutoksen vastuu-MEPit, Petra Kammervert ja Sabine Verheyen, totesivat, että ehdotus on tasapainoinen ja tulevaisuudenkestävä. Erityisen tervetullutta heidän mukaansa on sääntelyn ulottaminen myös tilattaville palveluille (VOD) ja videonjakoalustoille. He sanoivat, että teksti vahvistaa mainonnan itsesääntelyä, mm. alaikäisten suojelua ”epäterveelliseltä” elintarvikemarkkinoinnilta. Lasten tietojen käyttöä säädellään muutenkin tiukemmin toimenpiteillä, joilla varmistetaan, ettei audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien keräämiä tietoja hyödynnetä kaupallisesti esimerkiksi profiloinnissa ja käyttäytymiseen perustuvassa mainonnassa.

Keskeinen muutos uudessa laissa on selkeämpi ero toimituksellisen sisällön ja mainonnan välillä: jatkossa tilausvideoalustoille sovelletaan samoja sääntöjä mainonnassa, sponsoroinnissa ja tuotesijoittelussa kuin televisiolähetystoimintaa harjoittaville yhtiöille. Videonjakoalustoilla, esimerkiksi YouTubessa, on kerrottava selkeästi kaupallisesta yhteistyöstä sponsoroidun sisällön ja vaikuttajamarkkinoinnin yhteydessä.

Mainonnan määrällisiä rajoituksia helpotetaan. Mainoksia saa edelleen olla enintään 20 prosenttia ohjelmatarjonnasta klo 6:00–18:00, mutta muuten säännöt siitä, milloin mainoksia saadaan näyttää, muuttuvat lähetystoiminnan harjoittajille joustavimmiksi. Aiempaa vapaammin voidaan valita, milloin mainoksia näytetään päivän mittaan, eikä nykyistä 12 minuutin tuntikohtaista rajoitusta tarvitse noudattaa.

Lopullista ehdotuksen tekstiä ei ole vielä saatavilla. Neuvottelut lopetetaan virallisesti 6.6.2018, jolloin Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat ja keskustelevat ehdotuksen viimeisten avoinna olevien teknisten yksityiskohtien saattamisesta päätökseen. Kun neuvostolta on saatu virallinen vahvistus ja Euroopan parlamentissa on järjestetty täysistuntoäänestys (todennäköisesti syyskuussa), uudet säännöt on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden sisällä.

Lähde: World Federation of Advertisers, Euroopan komissio

Kuva: Genevieve Engel,  EP

EU pyrkii vahvistamaan kuluttajien asemaa lujittamalla kuluttajan oikeuksia ja niiden täytäntöönpanon valvontaa

Euroopan komissio on julkistanut ehdotuksensa Kuluttajat vahvempaan asemaan -hankkeesta (The New Deal for Consumers), joka koskee viittä eri direktiiviä. Hankkeen tarkoitus on varmistaa, että eurooppalaiset kuluttajat saavat enemmän oikeuksia ja että niiden täytäntöönpanoa valvotaan entistä tarkemmin. EU:n kuluttajansuojaa koskevat säännöt kuuluvat tällä hetkellä maailman tiukimpiin, mutta niiden täytäntöönpanoa on ollut vaikea valvoa ja ne vaihtelevat eri puolilla EU:ta. Kuluttajat vahvempaan asemaan -hankkeessa kuluttajansuojaa vahvistetaan myös verkossa.

 

Kuluttajansuojan vahvistaminen verkossa

Ehdotuksessa on haluttu parantaa kuluttajansuojaa verkossa tapahtuvissa ostotapahtumissa seuraavia tekijöitä vahvistamalla:

  • Kuluttajalle on kerrottava onko hakusijoituksiin vaikutettu maksamalla ja ilmoitettava millä perusteilla hakutulokset on järjestetty.
  • Kuluttajalle täytyy selkeästi kertoa onko kyseessä osto yritykseltä vai toiselta yksityiseltä henkilöltä, jotta kuluttaja tietää suojaavatko kuluttajan oikeudet häntä mahdollisissa ongelmatilanteissa.
  • Kuluttajan oikeudet laajenevat koskemaan myös ”ilmaisia” digitaalisia palveluita ja kuluttaja voi peruuttaa sopimuksen 14 päivän ajan. Käytännössä kyseessä ovat palvelut, kuten some, tallennustila ja erilaiset sovellukset, joiden käytön vastikkeeksi kuluttaja antaa omia henkilötietojaan.

Kuluttajille välineet valvoa oikeuksiaan ja saada korvausta

Ehdotus antaisi väärin kohdelluille kuluttajille laajemman oikeuden saada vahingonkorvauksia ja lopettaa sopimus. Erityisen ongelmallisia ovat olleet tilanteet, joissa yritys on aiheuttanut vahinkoa, joka on kohdistunut suureen määrään kuluttajia eri jäsenmaissa. Seuraamukset eivät ole olleet riittävän suuria toimiakseen todellisina pelotteina yrityksille. Ehdotuksen mukaan kansallisille kuluttajaviranomaisille annetaan valta määrätä tällaisista rikkomuksista tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia. Sanktion enimmäissakoksi ehdotetaan 4%:a elinkeinonharjoittajan vuotuisesta liikevaihdosta kussakin jäsenmaassa, jossa kuluttajiin on kohdistunut rikkomuksia. Ehdotus antaisi jäsenvaltioille myös mahdollisuuden ottaa käyttöön suurempiakin enimmäissakkoja.

Ryhmäkanteet mahdolliseksi kaikissa EU-maissa

Kuluttajien edustajille, kuten kuluttajajärjestöille ehdotetaan mahdollisuutta hakea kuluttajaryhmien puolesta hyvitystä.  Eli ryhmäkanteiden nostaminen tulisi mahdolliseksi kaikissa EU-maissa. Esimerkiksi kuluttajajärjestöt voisivat hakea korjausta laajoihin rikkomuksiin koskien kuluttajien tietosuojaa, maksuttomia verkkopalveluita ja harhaanjohtavaa markkinointia. Ryhmäkanne eroaisi kutienkin Yhdysvalloista, sillä lakitoimistot eivät voisi sitä käyttää, vaan pelkästään kuluttajajärjestöjen tapaiset voittoa tavoittelemattomat ja viranomaisten valvomat yksiköt.

 Kansallisille viranomaisille oikeus puuttua harhaanjohtavaan markkinointiin

Ehdotuksessa on haluttu antaa kansallisille viranomaisille mahdollisuus puuttua tehokkaammin keskenään vastaavanlaisten tai saman nimisten, mutta laadultaan erilaisten tuotteiden markkinointiin EU:n eri maissa. Laadullisilla eroilla tarkoitetaan mm. tuotteen koostumusta tai muita toisistaan merkittävästi poikkeavia ominaisuuksia

Myös yritysten toimintaolosuhteita on haluttu parantaa: kuluttajat eivät enää voisi mm. palauttaa tuotteita, joita he ovat käyttäneet, eikä yritysten tarvitsisi suorittaa kuluttajalle korvausta ennen palautetun tuotteen vastaanottamista. Tavoitteena on tuoda myös lisää joustavuutta kuluttajan ja yrityksen väliseen kommunikaatioon ongelmatilanteissa sallimalla useampia erilaisia kommunikaatiotapoja, kunhan kuluttajat voivat niiden kautta seurata yrityksen kanssa käymäänsä viestintää.

Seuraavaksi komission tekemistä ehdotuksista keskustellaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Muutosten toimeenpanon takarajana on toukokuun 2019 EU-vaalit. Myös Mainostajien Liiton kattojärjestö WFA tekee arvion ehdotusten vaikutuksia mainostajille ja kertoo oman kantansa päätöksentekijöille.