Juuso Kemi

Juuso Kemi on markkinointitoimisto Staartin perustajaosakas ja luova johtaja. Koko uransa ajan Juuso on ollut mukana rakentamassa brändejä sekä suunnittelemassa markkinointiviestintää muuttuvaan maailmaan.

Juuosn aiheita:

  • Digitalisaatio
  • Luovuus
  • Merkityksellinen brändirakennus
  • Moderni markkinointi
  • Osallistaminen
  • Webinaarit ja verkkokoulutukset
  • Yrittäjyys

Menestys on asennelaji

Digitalisaatio ja avoin kilpailu ovat tehneet maailmasta paljon kannustavamman paikan yrittämiselle. Yhä useammilla yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia menestyä paremmin globaalissa kilpailussa kuin koskaan aikaisemmin.

Siksi yhä useampi ihminen maailmassa yrittää enemmän ja paremmista lähtökohdista. Tuolla jossakin neljä miljardia ihmistä haluaa yrittää tehdä meidän työmme halvemmalla ja paremmin.

Onneksi meillä Suomessa on tässä mielessä asiat hyvin. Suomi on jo pitkään sijoittunut aivan kärkeen kaikissa kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa ja maailman mediat ylistävät kilvan pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia.

Mutta miksi sitten olemme juuri kokeneet ennätyspitkän taantumaan ja talouskehityksemme laahaa vieläkin muun Euroopan perässä? Aasiasta ja Amerikasta puhumattakaan. Miksi hyvinvointivaltiota on jo kymmenen vuotta pyöritetty velaksi, emmekä edes nyt noususuhdanteen aikana pysty katkaisemaan velkaantumista?

Eli urheilukielellä sanottuna, kun lähetämme maailman kansantalousolympialaisiin joukkueen, joka on rankattu kaikilla mittareilla maailman kärkeen, niin miksi sieltä tulee huonoja tuloksia, vaikka joukkue kilpailee valtionvelalla vahvasti doupattuna?

Siksi, että sekä yhteiskunta että yritykset elävät menneisyyden menestyksen nostalgiassa ja illuusiossa siitä, että säilytämme asemamme ja osaamisemme ponnistelematta ja sopeuttamatta toimintaamme ympäröivän maailman nopeaan muutokseen.

Kilpailukykytutkimukset kertovat. millaiset edellytykset meillä olisi menestyä. Mutta yritysten toiminnan tulokset ja valtion talouden tila kertovat sen, mitä me niillä pelimerkeillä oikeasti saamme aikaiseksi.

Suomen kilpailukyky ja hyvinvointivaltio rakennettiin aivan toisenlaisena aikana ja toisenlaisiin olosuhteisiin. Sosiaaliturvaa ei juurikaan ollut. Eläkeikäluokat olivat pieniä niin kuin eläkkeetkin. Töitä tekivät suuret ikäluokat, jotka maksoivat pieniä eläkemaksuja ja veroja. Työn tekeminen kannatti ja yrittämisestä jäi paljon enemmän omaan käteen. Kansainvälinen kilpailu oli paljon vähäisempää ja kaupankäynti itänaapurimme kanssa takasi perustan kansainväliselle kaupalle.

Sen ajan realiteetit ja pelisäännöt eivät toimi enää tämän päivän ympäristössä. Niillä taidoilla ei pärjää tämän päivän kansantalouksien olympialaisissa.

IMD:n Kilpailukykyraportti kiteyttää tilanteemme niin, että meillä on loistavat edellytykset onnistua: korkea koulutustaso, osaavaa työvoimaa, voimakas kehittämiskulttuuri jne. Mutta ne pilataan näkemyksettömyydellä ja politikoinnilla, jonka seurauksena meillä on yrityksille epäystävällinen toimintaympäristö, heikko talouden dynamiikka, huono hintakilpailukyky, kilpailukyvytön verotusjärjestelmä ja tehoton työmarkkinapolitiikka.

PWC:n ja Microsoftin 2017 tekemän tutkimuksen mukaan 72 % suomalaisista organisaatioista arvioi digitaaliset kykynsä yli kansainvälisen keskiarvon, kun todellisuudessa vain 15 % yltää kansainvälisesti parhaiten menestyvien organisaatioiden tasolle. Digibarometrin mukaan, vaikka verkkokaupassa kysyntä on ollut koko ajan ollut tarjontaa suurempaa, niin ulkomaiset verkkokaupat ovat korjanneet käytännössä koko potin.

Realiteetti kuitenkin on, että jos meillä pitää olla maailman paras hyvinvointivaltio, meillä pitää olla myös maailman paras kilpailukyky.

Kilpailukyky ei parane kiky-sopimuksen kaltaisilla kikkakokoelmilla tai pienillä viilauksilla. Kilpailukyvyn parantamisessa on kysymys samasta asiasta kuin laihduttamisessa: siinä tarvitaan kokonainen elämäntaparemontti eikä mitään yksittäisiä temppuja.

Tulokset paranevat vain harjoittelemalla ja kilpailukyky paranee vain kilpailemalla. Silti vapaa kilpailu on politiikassa yhteiskunnallinen pelote, jolla uhataan eriarvoisuuden kasvavan, syrjäytymisriskien lisääntyvän ja tuloerojen räjähtävän. Siitä huolimatta yrityksiä vaivaa menneeseen nojaava tyytyväisyys olemassa oleviin liiketoimintamalleihin ja muutosrohkeuden puute.

Menestys on asennelaji. Evoluutioteorian isää Charles Darwinia lainaten: parhaiten eivät selviydy voimakkaimmat tai älykkäimmät, vaan ne, jotka sopeutuvat parhaiten muutokseen.

Tuomo Luoma on toimitusjohtajan työn ja hallitustyöskentelyn lisäksi mm. luennoitsija, bloggaaja, radiotoimittaja ja politiikan vaikuttaja – intohimonaan Suomen ja Helsingin kehittäminen.

 

10 % jäsenetu Aalto EE:n ja Stanfordin ohjelmasta

Mainostajien Liiton jäsenyrityksissä työskentelevät saavat 10 % alennuksen Aalto EE:n ja Stanfordin Certificate in Digital Business Strategy and Innovation Agility –ohjelman hinnasta (9750€+alv) 15.8.2018 asti.

Alennus rekisteröityy ilmoittautumisen yhteydessä syöttämällä hakulomakkeen alennuskoodi-kohtaan MAINOSTAJAT10AEE.

Ohjelmassa käsitellään seuraavia teemoja:

  • Fundamentals of digital transformation and innovation strategy
  • Latest technologies: AI, software robotics, blockchain, A/VR/MR
  • Leading innovation and intrapreneurial initiatives
  • Platform economy and architectural configurations
  • Transforming strategic capabilities and scaling excellence
  • Leveraging teams for global innovation

DigiArenaHelsinki 17.5.

Mainostajien Liitto on mukana uudessa DigiArenaHelsinki-tapahtumassa. Se on markkinoinnin ja myynnin digitaalisia liiketoimintamahdollisuuksia avaava ajankohtaistapahtuma. Mainostajien jäsenenä saat tuntuvan edun! Ostamalla lippusi osoitteessa www.digiarenahelsinki.fi koodilla MAIN2018 saat 20% edun lipun hinnasta.

Osallistujana saat yhdessä tehokkaassa päivässä näkymän digitaalisiin trendeihin, jotka muovaavat liiketoimintaa juuri nyt. Tule hakemaan työkalut digitaalisen markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen, analysointiin ja mittaamiseen, maksimaaliseen tuottavuuteen tähdäten – inspiroitumista ja verkostoitumista unohtamatta! Tapahtuma on suunnattu markkinoijille, liiketoimintajohdolle, verkkokauppiaille, myynnille, viestijöille, alan yrittäjille, ja muille digitaalisen areenan ammattilaisille.

DigiArenaHelsinki järjestetään Messukeskuksen Talvipuutarhassa ja Kokoustamossa Helsingissä torstaina 17.5.2018.

Markkinointijohtajien talousosaaminen heikkoa läpi Pohjoismaiden

CMO-tutkimus: Markkinointijohtajien talousosaaminen heikkoa Markkinointijohtajien talousosaaminen heikkoa

Deloitten ja Mainostajien Liiton tekemästä tutkimuksesta selviää, että Suomessa vain 13 % markkinointijohtajista myöntää, että heidän talousosaamisensa on vahvaa. Ruotsissa vastaava osuus on 19 % ja Norjassa 23 %. Tutkimuksesta selviää myös, että vain 39 % suomalaisista markkinointijohtajista istuu yrityksensä johtoryhmässä. Osuus on Pohjoismaista keskivertoa alhaisempi, ja esimerkiksi Ruotsissa yli 60 % markkinointijohtajista kuuluu yrityksensä johtoryhmään.

Vielä pari vuotta sitten markkinointi nähtiin lähinnä kulueränä, jonka tuottoa ei pystytty laskemaan. Tutkimuksesta selviää, että vielä nykyäänkin iso osa tuloksista raportoidaan vanhanaikaisesti laadullisesti, vaikka yrityksen ylin johto toivoo näkevänsä tulokset kvantitatiivisilla eli määrällisillä mittareilla.

– Viimeistään nyt markkinointijohtajan on käveltävä ulos omasta totutusta ja turvallisesta maailmastaan ja sovittava yhteiset mittarit yrityksen liiketoimintajohdon kanssa. Myös läheinen yhteistyö IT:n ja HR:n kanssa auttaa nostamaan markkinoinnin organisaation tärkeimmäksi yksiköksi, huomauttaa Deloitte Digitalin Suomen maajohtaja Mikko Räty.

Viime vuosina markkinointiteknologiat ovat kehittyneet räjähdysmäisesti tuoden kaivattua apua markkinoinnin kvantitatiiviseen mittaamiseen. Nyt markkinointiosastoilla on mahdollisuus laskea ja osoittaa jokaisen markkinointiaktiviteetin arvo, ennustaa tulevaisuuden asiakaskäyttäytymistä ja sitä kautta kohdistaa markkinointiaktiviteetit oikeisiin asioihin.

Toisaalta radikaalisti muuttunut markkinointikenttä ja uudet teknologiat haastavat myös markkinointijohtajien osaamisen. Markkinointijohtajat kaikissa Pohjoismaissa myöntävät, että heidän teknologiaosaamisensa on heikkoa. Vain alle 20 % suomalaisista markkinointijohtajista kertoo teknologiaosaamisensa olevan erinomaista.

Markkinointijohtajan muuttuva rooli

Deloitten ja Mainostajien Liiton Chief Marketing Officer -tutkimuksesta selviää, että monesti markkinointijohtajien päävastuualue rajoittuu yhä perinteisiin markkinointiaktiviteetteihin kuten brändinrakennukseen, mainontaan, markkinatutkimuksiin ja tiedottamiseen. Useimmissa tilanteissa markkinointijohtaja ei ole vastuullisena liiketoimintaa kehittävissä hankkeissa, kuten strategian muodostamisessa, myynnissä tai innovaatiotyössä. Vain hieman yli joka neljäs suomalainen markkinointijohtaja kertoo, että hänen vastuullaan on myös uusasiakasmyyntiä.

– Markkinointiin panostaminen on strateginen valinta, joka näkyy positiivisesti yrityksen tuloksessa sekä asiakastaseessa. Mainos- ja markkinointi-investointeja voi ja pitää mitata. Se vaatii kuitenkin markkinointijohdolta laaja-alaista osaamista, kykyä keskustella myynnin ja IT:n kanssa sekä kokonaisvaltaista liiketoimintaymmärrystä. Ilman näitä ovi ei aukea yrityksen johtoryhmään, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.

Markkinointijohtajat läpi Pohjoismaiden näkevät, että tulevaisuudessa heidän roolinsa on laajempi ja sisältää yhä enemmän liiketoiminnan kannalta strategisia osa-alueita. Samaa toivovat yritysten toimitusjohtajat. Toimitusjohtajat sanovat, että tulevaisuudessa markkinointijohtajien täytyy siirtyä miettimään markkinointikanavien lisäksi liiketoiminnan haasteita. Yli 40 % suomalaisista vastaajista näkeekin, että liiketoiminnan kehittäminen ja strategiatyö ovat myös markkinointijohtajan vastuulla tulevaisuudessa.

Lisätietoja:
Mikko Räty, maajohtaja, Deloitte Digital, p. 050 3308 466 mikko.raty@deloitte.fi
Riikka-Maria Lemminki, toimitusjohtaja, Mainostajien Liitto, p. 040 578 1974 riikka@mainostajat.fi

Tulokset perustuvat Deloitten toteuttamaan pohjoismaiseen Chief Marketing Officer 2017 -kyselytutkimukseen, joka kartoitti markkinoinnin ja markkinointijohtajien roolia ja sen muutosta. Tutkimus toteutettiin samanaikaisesti Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa keväällä 2017. Suomessa tutkimuksen toteuttivat Deloitte ja Mainostajien Liitto. Osa Suomea koskevista tuloksista julkistettiin toukokuussa 2017.

Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijayrityksistä ja tavoitteenamme on vaikuttaa asiakkaisiimme, toisiimme ja yhteiskuntaamme merkityksellisellä tavalla päivittäisen työmme kautta. Palvelemme asiakkaitamme yli 150 maassa tilintarkastuksella, vero- ja lakipalveluilla, liikkeenjohdon konsultoinnilla, riskienhallinnalla ja yritysjärjestelypalveluilla. Suomen 450 deloittelaista tuovat asiakkaillemme globaalia osaamista yli 245 000 kollegan kanssa.
www.deloitte.fi

Mainostajien Liitto edustaa markkinoijia ja brändinrakentajia. Noin 400 jäsenyrityksemme panostukset ovat 80 prosenttia markkinointiviestinnän panostuksista Suomessa. Monipuoliset neuvontapalvelumme, julkaisut ja tapahtumat auttavat jäseniämme menestymään. Olemme myös eturivissä kehittämässä hyvää kauppatapaa, vastuullista markkinointia sekä markkinoinnin tehokkuutta Suomessa.

 

 

Digitalisaatio ja tarinankerronta keskiössä Mainontapäivässä 19.9.2017

Mainontapäivä 19.9.2017 Digitalisaatio ja tarinankerronta keskiössä Mainontapäivässä 19.9.2017

Tänä vuonna #Mainontapäivä keskittyy markkinoinnin puhuttavimpiin teemoihin: muutokseen ja tarinankerrontaan. Käsittelyssä ovat niin asiakaskokemus, digitalisaatio, brändit kuin Tuntematon sotilaskin. Messukeskuksen Kokoustamossa Helsingissä järjestettävä päivä huipentuu Vuoden Brändinrakentajan palkitsemiseen.

Pääjohtaja Reijo Karhinen johtaa OP Ryhmän muutosta monialaiseksi palveluyritykseksi, jossa asiakaskokemusta kehitetään palveluita ja toimintoja digitalisoimalla. Mainontapäivässä hän puhuu vuorovaikutuksesta keinona rakentaa luottamusta tulevaan.

Peter Hinssen on yrittäjä, puhuja ja kirjailija, joka on työskennellyt koko ikänsä teknologian parissa. Puheenvuorossaan “The day after tomorrow” Peter käsittelee operaatiomalleja, organisaatiorakennetta ja kulttuuria, jotka maksimoivat mahdollisuudet selvitä huomisen jälkeisestä ajasta.

Aivotutkija Katri Saarikivi käsittelee tunteiden ja laadukkaan vuorovaikutuksen kasvavaa merkitystä digitalisoituvassa maailmassa. Kun kaikki mitä voidaan automatisoida, automatisoidaan, jää ihmisten tehtäväksi se, mihin kone ei pysty.

Hasan&partnersin toimitusjohtaja Eka Ruola moderoi Mainontapäivän tarinankerronta-slotin: Miten hyödyntää tarinankerrontaa markkinoinnissa? Maailman luetuimpiin kuuluvan designblogin The Cool Hunterin päätoimittaja Tuija Seipell tietää, miten ilmiöt syntyvät. Ty Montague, co:collective, on kansainvälisesti arvostettu guru innovaatioiden, liiketoiminnan ja brändien kehittämisessä sekä muutoksen läpiviennissä. Hän nostaa esille tarinankerronnan ja sen nostamisen seuraavalle tasolle, tarinan tekemiseen.

Iltapäivän brändeihin keskittyvän kokonaisuuden vetäjä on näkemyksellinen puhuja Pekka Mattila. Kolmen casen – Premix /Antti Porkka, Framery / Samu Hällfors ja Altia / Kirsi Puntila kautta valotetaan brändin johtamista eri kulmista: identiteetistä johdettu tarina, digikanavien käyttö markkinoinnissa ja brändiportfolio.

Ohjaaja Aku Louhimies kertoo satavuotiaan Suomen tärkeimmästä tarinasta, Tuntematon sotilas -elokuvasta. Vuoden Brändinrakentajan julkistaminen päättää Mainontapäivän.

Lisätiedot:
www.mainontapaiva.com
Mainostajien Liitto, koulutuspäällikkö Anneli Seitsonen-Ceder, p. 040 535 3949,
anneli.seitsonen-ceder@mainostajat.fi

Mainontapäivä on vuosittain järjestettävä markkinoinnin johtava tapahtuma Suomessa. Se tarjoaa ajankohtaista tietoa ja uusia työkaluja sekä innostavia näkemyksiä markkinoinnin kehitykseen. Mainontapäivä on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä markkinointijohdon kohtaamispaikkana jo yli neljänkymmenen vuoden ajan.

Mitattava markkinointi on pääsylippu johtoryhmään

Makes

Digitalisaatio muovaa markkinoinnin pelikenttää vauhdilla. Uudet teknologiat helpottavat tulosten tarkkaa mittaamista ja raportointia johdolle. Tuleeko digimurroksesta markkinoinnin tekijöille vuosisadan mahdollisuus, joka nostaa alan arvostusta ja uusia markkinoinnin osaajia yritysten johtoon?

Kaksi viidestä suomalaisesta markkinointijohtajasta toimii yrityksensä johtoryhmässä ja 37 % vastaajista raportoi vähintään viikoittain toimitusjohtajalle, selviää Deloitten ja Mainostajien Liiton markkinointijohtajille tänä keväänä tekemästä kyselystä.

Vastaajat näkevät markkinoinnin tulosten mittaamisen ja raportoinnin johdolle entistä tärkeämpänä keinona vaikuttaa markkinoinnin arvostukseen ja markkinointijohtajien nousemiseen yrityksien johtopaikoille. Myynnin tulokset ovat kiistattomasti nähtävissä, mutta markkinointi ilman raportoituja tuloksia saattaa jäädä näkymättömäksi kulueräksi.

Markkinoinnin automaation ja analytiikan avulla myynnin ja markkinoinnin tekeminen ja tuloksellisuus lähentyvät toisiaan ja ovat siten automaattisesti yritysten johdon kiinnostuksen kohteina. ”Uusilla työkaluilla ja jatkuvalla mittaamisella on helpompaa todistaa ja raportoida markkinoinnin hyödyt myös euromääräisesti. Ymmärrys markkinoinnin trendeistä sekä yrityksen digitaalisuuden nykytilasta ja suunnasta on tärkeää osata viestiä ylimmälle johdolle selkeinä ideoina ja konkreettisina toimenpide-ehdotuksina. Tällöin markkinointijohtajan painoarvo johdon agendalla varmasti kasvaa”, näkee Deloitte Digitalin Suomen vetäjä Mikko Räty.

Digitalisaatio haastaa markkinointijohtajan

Digitalisaation vaikutuksesta markkinointi on nopeassa muutoksessa ja sen kehitys haastaa myös markkinointijohtajan oman osaamisen. Vain 18 % vastaajista sanoo oman teknologiaosaamisensa olevan erinomaista ja vain joka neljäs kokee, että käytettävissä olevat analysointityökalut ovat hyvät. Dataa on saatavilla paljon, mutta sitä halutaan oppia hyödyntämään paremmin päätöksenteossa.

Asiakkuudenhallintajärjestelmät ovat käytössä lähes kaikilla, mutta mediaostamisen työkaluja käyttää vain reilu kolmannes. ”Riippumatta siitä kuka mediaa ostaa, mainostajan on ymmärrettävä miten mediaostamisen työkalut toimivat käytännössä. Yhteistyökumppaneilta kannattaa vaatia läpinäkyvyyttä muiden mukana olevien tahojen toiminnan ja hinnoittelun avaamiseksi. Markkinointijohtajan vastuulla on myös huolehtia , että oman markkinointitiimin ammattitaito riittää näiden asioiden selvittämiseen”, Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski sanoo.

Lisätietoja:

Ritva Hanski-Pitkäkoski
toimitusjohtaja
Mainostajien Liitto
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Mikko Räty
Partner, Country Lead
Deloitte Digital
mikko.raty@deloitte.fi

______

Tulokset perustuvat Deloitten toteuttamaan pohjoismaiseen Chief Marketing Officer 2017 -kyselytutkimukseen, joka kartoitti markkinoinnin ja markkinointijohtajien roolia ja sen muutosta. Tutkimus toteutettiin samanaikaisesti Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa keväällä 2017. Suomessa tutkimuksen toteuttivat Deloitte ja Mainostajien Liitto. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 markkinointi- ja viestintätehtävissä olevaa päättäjää. Pohjoismaiset tutkimustulokset julkaistaan kesällä 2017.