1. Terveystuotealan markkinoinnin eettiset ohjeet

Luontaistuotealan Keskusliitto ry
Luontaistuotteiden Tukkukaupan Liitto ry
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry

Voimassa 1.7.2014 alkaen

Sisällysluettelo

1. Johdanto
2. Markkinoinnin eettisten ohjeiden tarkoitus ja tavoite
3. Ohjeiden soveltamisala
4. Vastuu markkinoinnin sisällöstä ja vastuuhenkilö
5. Yrityksen omavalvonta ja toimialan omaehtoinen ohjaus
6. Markkinoinnin viranomaisvalvonta
7. Terveystuotealan markkinoinnin yleiset periaatteet
7.1. Yleistä
7.2 Markkinoinnin sisältö ja hyvät tavat
7.3 Luotettavuus
7.4 Tunnistettavuus
7.5 Henkilön (myös tunnetun) esiintyminen markkinoinnissa
7.6 Vertaileva informaatio
7.7 Myymäläkampanjat ja muut aktiviteetit
7.8 Lapsiin kohdistuva mainonta
8. Ohjeiden ohjaus ja valvonta
8.1 Asioiden vireille tulo ja menettelytavat
9. Seuraamukset
10. Ohjeiden hyväksyminen ja voimaantulo
Määritelmät ja keskeiset käsitteet
Funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike
Homeopaattinen ja antroposofinen valmiste
Itsehoitovalmiste terveystuotealalla
Kasvirohdosvalmiste ja perinteinen kasvirohdosvalmiste
Luonnonkosmetiikka
Luontaiselintarvike
Luontaistuote
Ravintolisä
Terveydenhuollon laite tai tarvike
Terveys
Terveystuote
Terveysväittämä
Uuselintarvike

1. Johdanto

Luontaistuotealan Keskusliitto ry, sen jäsenet Luontaistuotteiden Tukkukaupan Liitto ry ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry sekä niihin kuuluvat valmistusta, maahantuontia, tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenyrityksien tavoitteena on kaikessa toiminnassaan noudattaa vastuullista ja eettisesti korkeatasoista yritystoimintaa. Terveystuotteiden markkinoinnissa terveystuotteista annattava asiallinen informaatio edistää niiden oikeaa käyttöä ja auttaa kuluttajia edistämään ja ylläpitämään hyvää terveyttä. Terveystuoteala on jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan laatinut terveystuotteiden markkinointia varten oppaita ja suosituksia alan toimijoiden käyttöön. Edellisen opas otettiin käyttöön 14.1.2005. Toimialaa koskevassa ympäristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät muutoksia myös markkinoinnin oppaaseen, joka nyt päivitetään sekä yritysten että kuluttajien käyttöön tarkoitetuksi terveystuotealan markkinoinnin eettisiksi ohjeiksi. Tarvittaessa tullaan ohjeistoa sekä täydentämään että muuttamaan ympäröivän yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti.

2. Markkinoinnin eettisten ohjeiden tarkoitus ja tavoite

Vielä muutama vuosikymmen sitten ainoastaan valtiovalta antoi normit eli lait ja asetukset sekä keskusvirastojen alemman asteiset määräykset, joita kunkin toimialan ja yritysten oli seurattava. Nykypäivänä korostetaan toimijoiden omavalvontaa ja toimialan sisällä syntyvää itsesääntelyä, joka parhaimmillaan ennaltaehkäisee rikkomuksia ja helpottaa viranomaisvalvontaa. Markkinoinnin eettisten ohjeiden tarkoituksena on helpottaa terveystuotealan yrityksiä antamaan terveystuotteista asiallista ja monipuolista tietoa lainsäädännön ja näiden ohjeiden mukaisesti. Tarkoituksena on myös luoda, ylläpitää ja edistää terveitä kilpailuolosuhteita terveystuotealan toimijoiden kesken. Tavoitteena on helpottaa viranomaisen valvontatyötä ja lisätä toimialan luotettavuutta yhteiskuntamme vastuullisena toimijana. Vastuullisten toimijoiden erottautumisen ja kuluttajan aseman helpottamiseksi voidaan ottaa käyttöön vastuullisuudesta viestivä tunnus.

Avainsanat ja -käsitteet: Itsesääntely, Jäsenyritysten markkinoinnin helpottaminen, terveen kilpailun edistäminen, terveystuotealan maineen vahvistaminen luotettavana ja vastuullisena toimijana, erottautuminen kuluttajalle.

3. Ohjeiden soveltamisala

Eettiset ohjeet koskevat kaikkien terveystuotteiden markkinointia. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi elintarvikelain alaiset ravintolisät, luontaiselintarvikkeet, funktionaaliset elintarvikkeet, uuselintarvikkeet ja lääkelain alaiset rohdosvalmisteet, homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet sekä terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet.

Näissä ohjeissa markkinointi tarkoittaa kaikkea tuotteesta yritykseltä kuluttajalle annettavaa kirjallista tai sähköisessä muodossa annettavaa tietoa. Tällaisia tiedottamisen välineitä ovat esimerkiksi:

  • Ilmoittelu eri viestimissä
  • Painotuotteet
  • Yritysten kuluttajalehdet
  • Audiovisuaalinen materiaali
  • Pakkausmerkinnät, tuoteselosteet ja pakkausselosteet
  • Kuluttajamessut ja kuluttajille suunnatut yleisöluennot
  • Tuote-esittelyt ja yritysten kuluttajaesitteet
  • Yrityksen Internetsivut

Avainsanat ja -käsitteet: Ohjeet koskevat kaikkea terveystuotteiden tiedonvälitystä.

4. Vastuu markkinoinnin sisällöstä ja vastuuhenkilö

Vastuu tuotteen markkinoinnissa käytettävän tiedon oikeellisuudesta ja hyvästä markkinointitavasta on terveystuotteiden elinkeinon harjoittajalla. Sekä tukku- että vähittäiskauppa on omalta osaltaan vastuussa markkinoinnin säädöstenmukaisuudesta.

Yrityksellä tulee omavalvonnassaan olla nimetty markkinoinnin oikeellisuudesta vastaava henkilö.

Avainsanat ja käsitteet: Vastuu aina toimijalla, jolla nimetty vastuuhenkilö.

5. Yrityksen omavalvonta ja toimialan omaehtoinen ohjaus

Jokaisella ravintolisiä valmistavalla ja/tai maahantuovalla yrityksellä pitää olla omavalvontasuunnitelma. Vastuu omavalvontasuunnitelman laatimisesta seurannasta ja päivittämisestä on yrityksellä.

Terveystuotetoimialalla on itsesääntelyyn ja omaehtoisuuteen perustuvat markkinoinnin eettiset ohjeet, johon sisältyvät määritelmät ja keskeiset käsitteet, mainonnan eettiset periaatteet, valvonta ja seuraamukset eettisten periaatteiden rikkomisesta niihin sitoutuneelle yritykselle.

Terveystuotealan omaehtoisen ohjauksen tarkoituksena on ratkaista terveystuotteiden markkinointiin liittyvät erimielisyydet ja siten pyrkiä vähentämään viranomaisvalvonnan tarvetta ja lisätä kuluttajan luottamusta toimialaan ja sen markkinointiin.

6. Markkinoinnin viranomaisvalvonta

Terveystuotteiden markkinointia valvovat Suomessa kunnalliset elintarvikeviranomaiset, aluehallintovirastot ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lääkelainalaisten valmisteiden markkinointia valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämisvirasto Fimea. Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita valvoo Valvira, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.

Lisätietoja:
Kunnalliset elintarvikeviranomaiset
Aluehallintovirastot (www.avi.fi)
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (www.evira.fi)
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (www.fimea.fi)
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (www.kkv.fi)
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (www.valvira.fi)

7. Terveystuotealan markkinoinnin yleiset periaatteet

7.1. Yleistä

Terveystuotteita koskevan tiedon on oltava asiasisällöltään oikeaa ja luotettavaa. Se ei saa olla niin muotoiltua, että viittausten, pois jättämisten, liioittelun tai epäselvän kuvauksen johdosta tuotteesta saattaisi syntyä harhaanjohtava kuva. Hyvän kuluttajapalvelun periaatteitten mukaisesti kuluttajalle tulee toimittaa tuotteen käytöstä riittävät tiedot.

Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä, esillepanossa tai mainonnassa käytettäviä ravitsemus- ja terveysväitteitä säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä (= väiteasetus).

Väiteasetus määrittelee edellytykset, joiden perusteella tuotteisiin voi liittää ravitsemus- ja terveysväitteitä.

Lisätietoa terveysväitteistä löytyy Eviran sivuilta.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/pakkausmerkinnat+/ravitsemus-+ja+terveysvaitteet/

7.2 Markkinoinnin sisältö ja hyvät tavat

Markkinoinnissa tulee noudattaa hyvää markkinointitapaa. Loukkaavia sanamuotoja tai mautonta muotoilua ei saa esiintyä sanallisessa tai kuvallisessa muodossa. Informaation tulee olla sisällöltään asiallista. Harhaanjohtavaa tietoa ei saa esiintyä.

7.3 Luotettavuus

Suggeroivaa, petollisen houkuttelevaa esitystapaa ei tule käyttää. Informaation on oltava helppotajuista ja ymmärrettävää. Monimutkaisten fysiologisten prosessien tai uuden tieteellisen tiedon esittämisen yhteydessä tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tuotteen käytön turvallisuuteen liittyvät tiedot kuten tuotteen koostumus, tuotenimi, käyttötarkoitus, käyttö, annostus ja käytön rajoitukset tulee olla yksiselitteisiä.

7.4 Tunnistettavuus

Suullisen tai kirjallisen informaation, joka koskee tuotetta, sen käyttöä ja sen valmistajaa/edustajaa/agenttia, on oltava helposti tunnistettavaa sekä toimijan yhteystiedoilla varustettua.

7.5 Henkilön (myös tunnetun) esiintyminen markkinoinnissa

Markkinoinnissa käytettäväksi voidaan hyväksyä sekä nimi että kuva, joka liittyy tiettyyn lausuntoon tietystä tuotteesta. Kyseessä voi olla yleisesti tunnettu tai lukijalle tuntematon henkilö. Henkilön antaman lausunnon tulee olla:

  • hyväksyttyä terveysväitettä tukeva sekä vahvistettavissa
  • tuotteen markkinointia sääntelevän lainsäädännön mukainen. (Esimerkiksi lääkelain piiriin kuuluvien tuotteiden markkinoinnissa ei saa käyttää julkisuuden henkilöitä.)

7.6 Vertaileva informaatio

Vertailevalla informaatiolla tarkoitetaan tässä markkinointia ja mainontaa, josta voidaan suoraan tai epäsuoraan tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima tuote.

Vertaileva mainonta on sallittua, jos

  • se ei ole totuuden vastaista tai harhaan johtavaa
  • se koskee tuotteita, joita käytetään samaan tarkoitukseen tai samoihin tarpeisiin
  • siinä verrataan puolueettomasti tuotteiden yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai tuotteiden hintoja
  • se ei aiheuta sekaannuksen vaaraa mainostajan ja kilpailijan tai heidän tavaramerkkiensä, toiminimiensä, muiden erottuvien tunnustensa taikka tuotteidensa kesken
  • siinä ei väheksytä eikä halvenneta kilpailijan tavaramerkkiä, toiminimeä, muuta erottuvaa tunnusta, hyödykettä, toimintaa tai oloja
  • siinä ei käytetä sopimattomasti hyväksi kilpailijan tavaramerkin, toiminimen tai muun erottuvan tunnuksen mainetta taikka kilpailijan markkinoiman tuotteen alkuperänimitystä
  • siinä ei esitetä tuotetta sellaisen tuotteen jäljitelmänä tai toisintona, jolla on suojattu tavaramerkki tai patentti.

Vertailevia ilmaisuja kuten ”parempi”, ”tehokkaampi”, ”halvempi” voi käyttää vain kun selkeästi ilmaistaan mihin verrataan ja esitetty väite on perusteltava.

[Direktiivi 2006/114/EY harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta.]

7.7 Myymäläkampanjat ja muut aktiviteetit

Kampanjoissa ja muissa aktiviteeteissa tulee noudattaa näitä ohjeita lakien ja viranomaismääräyksien lisäksi.

7.8 Lapsiin kohdistuva mainonta

Lapsille suunnatussa mainonnassa tulee noudattaa erityistä pidättyvyyttä. Mainoksessa ei saa käyttää hyväksi lasten ja nuorten hyväuskoisuutta ja luottamusta. Lapseen ei saa myöskään kohdistaa ostovetoomusta eikä hänen nimellään saa lähettää suoramarkkinointikirjettä.

8. Ohjeiden ohjaus ja valvonta

Uusien ohjeiden käyttöönotto tapahtuu asteittain. Tässä vaiheessa otetaan käyttöön seuraavat toimet:

8.1 Asioiden vireille tulo ja menettelytavat

Asia tulee vireille liiton hallitukselle tehtynä kanteluna, jonka voi tehdä yksittäinen henkilö tai terveystuotealan yritys.

Terveystuotealan yritysten väliset erimielisyydet tulee selvittää ensisijaisesti asianomaisten yritysten kesken.

Kantelu tulee tehdä kirjallisesti ja mikäli kantelijana on yritys, tulee kantelun allekirjoittajalla olla oikeus yrityksen toiminimen kirjoittamiseen.

Mikäli asia on samanaikaisesti esillä viranomaisilla, asiaa ei käsitellä vireilläolon aikana liiton hallituksessa.

9. Seuraamukset

Uusien ohjeiden seuraamukset otetaan käyttöön asteittain. Tässä vaiheessa otetaan käyttöön seuraavat toimet:

Liiton hallitus voi antaa eettisiä ohjeita rikkovalle, niihin sitoutuneelle terveystuotealan yritykselle:

  • huomautuksen vastaisen varalle tai
  • välittömän kehotuksen luopua virheellisestä markkinointitoimenpiteestä

Jos yritys annetusta huomautuksesta tai luopumiskehotuksesta huolimatta jatkaa virheellistä toimintaansa liiton hallitus voi erottaa yrityksen liiton jäsenyydestä ja/tai saattaa asian markkinointia valvovan viranomaisen tietoon.

10. Ohjeiden hyväksyminen ja voimaantulo

Nämä ohjeet tulevat voimaan 1.7.2014. Ohjeiden muuttamisesta päättää Luontaistuotteiden Tukkukaupan Liitto ry:n hallitus. Liiton hallitus päättää erikseen ohjauksen, valvonnan ja seurannan laajentamisesta.

Liite

Määritelmät ja keskeiset käsitteet

Funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike
Elintarvike on funktionaalinen, jos sen on tavanomaisten ravitsemuksellisten ominaisuuksien lisäksi osoitettu vaikuttavan myönteisesti elimistön yhteen tai useampaan toimintoon tavalla, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia ja/tai vähentää sairauden riskiä. Funktionaalisen elintarvikkeen on oltava ruokaa ja sen vaikutuksen on oltava osoitettavissa tavanomaisessa määrässä käytettynä ruokavalion osana.

Homeopaattinen ja antroposofinen valmiste
Homeopaattinen valmiste on tehty luonnosta saatavista raaka-aineista erityisten homeopaattisten menetelmien mukaisesti. Lähtöaineina käytetään mm. kasveja, eläimiä tai niiden osia tai maaperän mineraaleja. Lähtöaineet laimennetaan väliaineella esim. vedellä, alkoholilla, laktoosilla tai sakkaroosilla siten, että valmiit homeopaattiset valmisteet sisältävät lähtöaineita enää erittäin pieniä määriä. Homeopatiassa käytettyä laimennusmenetelmää nimitetään potensoinniksi ja laimennuksia yleensä joko D- tai C- potensseiksi. D-potenssit valmistetaan laimentamalla lähtöaineesta saatua kantaliuosta tai hierrettä aina kymmenenteen osaan edellisen laimennuksen väkevyydestä. Esimerkiksi D6-merkintä tarkoittaa, että valmiste sisältää yhden miljoonasosan käytettyä kanta-ainetta. Antroposofisia valmisteita käytetään itävaltalaisen Rudolf Steinerin kehittämän filosofian eli antroposofian mukaisessa lääketieteessä. Antroposofinen valmiste tehdään samoin laimentamalla kuin homeopaattinen valmistekin.

Homeopaattinen ja antroposofinen valmiste ovat Lääkelain (395/1987) alaisia.

Itsehoitovalmiste terveystuotealalla
Itsehoitovalmistetta ei ole virallisesti määritelty. Terveystuotealalla itsehoitovalmisteella tarkoitetaan yleisesti ravintolisää, kasvirohdosvalmistetta, homeopaattista ja antroposofista valmistetta, erityistä elintarviketta, terveydenhuollon laitetta tai tarviketta tai muuta valmistetta, jolla kuluttaja hoitaa itseään.

Perinteisellä kasvirohdosvalmisteella tarkoitetaan sellaista ihmiselle tarkoitettua lääkevalmistetta, jonka vaikuttavina aineina on kasviperäisiä aineita, kasvirohdostuotteita tai niiden yhdistelmiä. Perinteinen kasvirohdosvalmiste voi sisältää myös vitamiineja ja kivennäisaineita, jos ne edistävät kasviperäisten vaikuttavien aineiden vaikutusta.

Kasvirohdosvalmiste ja perinteinen kasvirohdosvalmiste
Kasvirohdosvalmiste ja perinteinen kasvirohdosvalmiste-termit tulivat käyttöön EU:n harmonisoidessa lääkelain. Kasvirohdosvalmisteet ovat lääkevalmisteita, joiden vaikuttavat aineet ovat kasviperäisiä aineita tai kasvirohdostuotteita tai näiden yhdistelmiä.

Perinteisellä kasvirohdosvalmisteella tarkoitetaan sellaista ihmiselle tarkoitettua lääkevalmistetta, jonka vaikuttavina aineina on kasviperäisiä aineita, kasvirohdostuotteita tai niiden yhdistelmiä. Perinteinen kasvirohdosvalmiste voi sisältää myös vitamiineja ja kivennäisaineita, jos ne edistävät kasviperäisten vaikuttavien aineiden vaikutusta.

Luonnonkosmetiikka
Luonnonkosmetiikkaa ei ole erikseen määritelty Suomen lainsäädännössä. Terveystuoteala määrittelee luonnonkosmetiikan seuraavasti: Valmistetaan etupäässä kasvikunnasta peräisin olevista raaka-aineista. Valmistusmenetelmät ovat mahdollisimman hellävaraisia. Sisältää pääasiassa luontaisia väri- ja säilöntäaineita sekä rajoitetusti hajusteita. Valmisteita ei ole testattu eläinkokeilla. Tuoteryhmään kuuluvat mm. voiteet, hierontavoiteet ja –öljyt, hiustenhoito-, ihonpuhdistus- ja suuhygieniatuotteet sekä eteeriset öljyt.

Luontaiselintarvike
Luontaiselintarvikkeita ei ole Suomen lainsäädännössä määritelty. Terveystuoteala on itse määritellyt luontaiselintarvikkeen seuraavasti: Luontaiselintarvike on valmistettu pääasiassa luonnonmukaisesti viljellyistä raaka-aineista ja sen valmistusmenetelmät ovat mahdollisimman hellävaraisia (esim. kylmäpuristaminen), niin että raaka-aineen alkuperäinen ravintosisältö säilyisi täysipainoisena. Luontaiselintarvikkeessa lisäaineiden käyttö on minimoitu tai sen valmistuksessa käytetään ensisijaisesti luontaisia lisäaineita.

Luontaistuote
Alalla on aiemmin käytetty yleisesti luontaistuote -sanaa. Nykyään useat alan toimijat ovat siirtyneet käyttämää terveystuote -sanaa.

Luontaistuote on alan kesken vuonna 1982 määritelty tarkoittamaan mahdollisimman hellävaraisin menetelmin valmistettua tuotetta, jonka raaka-aineet ovat useimmiten peräisin kasvi-, kivi-, bakteeri- tai eläinkunnasta. Luontaistuotteissa lisäaineiden käyttö on minimoitu tai niissä on pyritty käyttämään luonnosta peräisin olevia lisäaineita. Luontaistuotteet jaetaan luontaiselintarvikkeisiin, ravintolisiin, lääkelainalaisiin tuotteisiin, luonnonkosmetiikkaan ja pesu- ja puhdistusaineisiin sekä muihin käyttö- ja kulutustarvikkeisiin.

Ravintolisä
Ravintolisillä tarkoitetaan elintarvikkeita, joiden tarkoituksena on täydentää tavanomaista ruokavaliota, ja jotka ovat yhden tai useamman ravintoaineen tai muun aineen, jolla on yksin tai yhdessä muiden tällaisten aineiden kanssa ravitsemuksellinen tai fysiologinen vaikutus, tiivistettyjä lähteitä, joita pidetään kaupan annosmuodossa eli kapseleina, pastilleina, tabletteina, pillereinä ja muissa vastaavanlaisissa muodoissa, jauhepusseina, nesteampulleina, tippapulloina sekä muissa vastaavanlaisissa muodoissa olevina nestemäisinä tai jauhemaisina valmisteina, jotka on tarkoitus nauttia pieninä mitta-annoksina. (Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Direktiivi 2002/46/EY).

Terveydenhuollon laite tai tarvike
Terveydenhuollon laitteella ja tarvikkeella tarkoitetaan tuotetta, jonka sen valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisen

a) sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen, b) vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai kompensointiin, c) anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimiseen, korvaamiseen tai muunteluun; tai d) hedelmöitymisen säätelyyn.

Edellä tarkoitetun laitteen ja tarvikkeen toimintaa voidaan edistää farmakologisin, immunologisin ja metabolisin keinoin sillä edellytyksellä, ettei sen pääasiallista aiottua vaikutusta saada aikaan tällä tavalla. Tuotteet tulee CE-merkitä ennen markkinoille saattamista.

Terveys
Terveys on laaja käsite, jonka määritteleminen on vaikeaa. Maailman terveysjärjestön, WHO:n, määritelmän mukaan Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin dynaaminen tila eikä vain taudin tai heikkouden puuttumista. Terveys on koko ajan muuttuva tila, johon vaikuttavat sairaudet ja fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset ja hänen arvonsa ja asenteensa.

Terveystuote
Terveystuote on alan määritelmän mukaan itsehoitotuote, jolla on yleisesti hyväksytty tai kliinisin tutkimuksin osoitettu ihmisen hyvinvointia tai terveyttä ylläpitävä tai edistävä vaikutus.

Terveysväittämä
Terveysväitteellä tarkoitetaan väitettä, jossa todetaan, esitetään tai annetaan ymmärtää, että elintarvikeryhmän, elintarvikkeen tai sen ainesosan ja terveyden välillä on yhteys. ((EY) N:o 1924/2006)

Uuselintarvike
Uuselintarvikkeita ovat uuselintarvikeasetuksessa määritellyt elintarvikkeet, joita ei merkittävässä määrin ole käytetty ravintona EU:ssa ennen 15.5.1997. (Laki EY 258/97). Sellaisia ovat kaikki geenitekniikalla tuotetut elintarvikkeet, mutta myös muilla uusilla valmistusmenetelmillä tai uusista raaka-aineista tuotetut tai muunnetun kemiallisen rakenteen omaavat elintarvikkeet. Uutuutensa ohella näihin elintarvikkeisiin voi liittyä myös funktionaalisille elintarvikkeille ominaisia piirteitä. Niistä ovat esimerkkeinä veren kolesterolitasoon vaikuttavat, kasvisteroleja sisältävät tuotteet.

EU:n komissio ylläpitää luetteloa uuselintarvikkeista:

http://ec.europa.eu/food/food/biotechnology/novelfood/nfnetweb/index.cfm