Jarmo Lipiäinen, Chief Growth Officer, ToinenPHD
Jarmo vastaa Insight & Marketing Science liiketoiminnasta ToinenPHD:lla. Jarmolla on yli 20 vuoden kokemus b2c, b2b ja julkisen sektorin markkinoinnista. Asiakasymmärryksestä johdetut markkinointi- ja mediastrategiat ovat hänen erityisosaamistaan. Jarmolla on vankka kokemus tiedolla johtamisesta, dataohjatusta markkinoinnista ja markkinoinnin vaikuttavuuden mittaamisesta.
Sallamaari Muhonen”Mitä tapahtui muille, voi tapahtua myös sinulle – valmistaudu siis jo nyt.”
Juuri ilmestynyt Somekohut ja mainekriisit -kirja esittelee monipuolisesti tapauksia, jotka ovat saaneet usein alkunsa Twitterin tai Facebookin päivityksestä, levinneet somekuohunnan jälkeen iltapäivälehtiin ja lopulta jopa valtakunnan pääuutisiksi.
Itsekin mediakohun osapuolena ollut Sallamaari Muhonen haastatteli useita viestinnän huippuammattilaisia. He jakavat oppaassa kokemuksiaan ja käytännönläheisiä oppejaan siitä, miten kohun sydämestä selviydyttiin. Ja miltä siellä tuntui.
Mm. kehitysministerin ja Kevan toimitusjohtajan aikoinaan eroihin johtaneet jupakat käydään läpi kriisiviestinnän kannalta: mitä viestinnässä tehtiin ja mitä olisi voitu tehdä paremmin. Somekohujen lisäksi käsitellään viestintää oikeissa kriisitilanteissa. Kuusi ihmishenkeä vaatinut Sellon Prisman ampumatapaus on esimerkkinä vakavasta yritystä ja henkilöstöä koskeneesta kriisistä.
– Somekohuja ei voi välttää edes olemalla poissa sosiaalisesta mediasta, ja riski somekohun keskelle joutumisesta koskee kaikenlaisia organisaatioita. Siksi halusimme kustantaa tämän kirjan, joka viestintävastaavien lisäksi on tarkoitettu myös johdolle, sanoo Riikka-Maria Lemminki, Mainostajien Liiton toimitusjohtaja.
Somekohut ja mainekriisit on hyödyllinen kaikille markkinointiviestinnän parissa työskenteleville nykyisessä läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta edellyttävässä mediaympäristössä. Se rohkaisee kartoittamaan riskit, jotka väijyvät omia brändejä ja liiketoimintaa sekä valmistautumaan kohuihin liittyvään viestintään.
Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
Janne Häivälä, Mainostajien Liitto, p. 040 535 3960, janne.haivala@mainostajat.fi
111 s. ISBN 978-952-5262-55-1
Kirjan hinta on 39 euroa. Mainostajien Liiton jäsenyritykset ja oppilaitokset 31 euroa.
Hintoihin lisätään alv 10 % ja postituskulut 7 euroa.
– Markkinointipalveluihimme kuuluu neljä yksikköä: journalistinen sisältömarkkinointiyksikkö Aller Ideas, markkinointiviestintätoimisto Dingle, dataa kaupallistava Data Refinery ja strateginen markkinointipalveluyritys CEO Helsinki.
– Luovuimme kuukausilehdistä, vaikka ne olivatkin kannattavia, jotta voisimme keskittyä entistä selkeämmin uuteen liiketoimintaan. Lehdet sopivat hyvin Fokus Median strategiaan, ja samalla myös kuukausilehtiin keskittyneet työntekijämme pääsivät jatkamaan hyvää työtään yhtiöön, joka haluaa kehittää printtimediaa. Win-win -tilanne, siis.
– Tehty liiketoimintakauppa tuo loven liikevaihtoon. Katamme tuon loven tämän vuoden kuluessa uusien liiketoiminta-alueiden kasvun myötä. Kasvu tulee btob-puolelta ja markkinointipalveluista. Printin osalta meillä on edelleen kuluttajille suunnattu Seiska ja Katso sekä sekä koko joukko asiakaslehtiä.
Lue lisää Allerin ja Fokuksen kaupasta MAINOSTAJA 1/2018
Vastaajista 87 prosenttia kertoo panostustensa omaan mediaan kasvaneen viimeisen parin vuoden aikana. Vain kaksi prosenttia sanoo niiden pienentyneen. Ostetun median investoinnit ovat kasvaneet 24 prosentilla ja pienentyneet 27 prosentilla vastaajista.
Yleisimpiä omia medioita ovat verkkosivut (99 prosentilla vastaajista), Facebook (97 %) ja uutiskirje / sähköpostimarkkinointi (79 %). Kärkipäähän nousevat myös Instagram, YouTube sekä videot yleensä. Viimeksi mainittujen esiinmarssia lukuun ottamatta tuloksissa ei ole suurta muutosta edellisen vuoden vastaavaan tutkimukseen.
Omaa mediaa tuetaan vahvasti ostetulla medialla. Ylivoimaisesti käytetyintä on verkkomainonta, esimerkiksi display-, haku- ja ostettu mainonta somekanavissa, joita tekevät lähes kaikki. Joka toinen hyödyntää sanomalehtiä ja televisiota. Seuraavaksi yleisimmäksi nousee blogiyhteistyö, jota harjoittaa 47 prosenttia vastaajista. Selvityksessä nousee esiin yleisenä kommenttina myös se, että sosiaalisen median heikentynyt orgaaninen näkyvyys edellyttää entistä useammin myös maksettua panostusta sisältöjen nostoon.
Mainostajien Liiton kyselyssä kartoitettiin myös, mitä yhteistyökumppaneita käytetään oman ja ansaitun median suunnitteluun ja hallinnointiin. Mainostoimiston kanssa toimii 71 prosenttia ja mediatoimiston 53. Viestintätoimistoja hyödyntää 44, digitoimistoja 34 ja tuotantoyhtiöitä 28 prosenttia. Vastaajista kahdeksan prosenttia ei käytä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita.
Markkinoinnin ja viestinnän resursoinnissa siirtymineen omaan ja ansaittuun mediaan näkyy noin joka toisella vastaajalla. Eniten muutos heijastuu ostettujen palvelujen lisääntyneessä määrässä. Viestintäbudjetti on kasvanut noin joka toisella vastaajalla, markkinointibudjetti joka viidennellä. Sisältötyypeistä erityisesti videoiden merkitys korostuu.
– Oman median hyödyntäminen lisää enemmän palveluiden ostamista kuin omien resurssien käyttöä, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.
Omaa, ostettua ja ansaittua mediaa selvitettiin Mainostajien Liiton kyselyssä maalis–huhtikuussa 2017. Kyselyyn vastasi 94 liiton jäsenyritystä.
Mainostajien Liiton kyselyn mukaan kolme neljästä yrityksestä käyttää ohjelmallista ostamista digimainonnan mediaostoissa. Suurimmat haasteet liittyvät mediaympäristön laatuun.
Mainostajien Liitto kysyi viime vuoden lopulla jäsenyritystensä verkkomainonnan ohjelmallisesta ostamisesta (programmatic buying). Ohjelmallisella ostamisella tarkoitetaan digimainonnan automaatiota, jossa hyödynnetään mainonnan ostamisessa järjestelmiä, jotka tarjoavat työkalut verkkonäkyvyyden reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Mainostajien Liiton selvityksessä kolme neljästä yrityksestä ilmoitti käyttävänsä ohjelmallista ostamista digimainonnassa. Vastaajista 57 prosenttia teki ohjelmalliset ostot mediatoimiston kautta ja 18 prosenttia itse. Vajaa neljännes, 23 prosenttia ei käyttänyt lainkaan ohjelmallista ostamista. Yksittäisen yrityksen digimainonnan ostoista ohjelmallisesti tehtiin keskimäärin 37 prosenttia.
Mainostajien mielestä suurimmat haasteet ohjelmallisessa ostamisessa liittyvät mediatilan ja -ympäristön laatuun (52 %), läpinäkyvyyden puutteeseen (44 %) ja mainosten näkyvyyteen verkon käyttäjille (38 %). Mainintoja saivat myös mm. klikkipetokset (ad fraud), datan hyödyntäminen sekä puutteellinen osaaminen omassa organisaatiossa.
– Toimijoiden tulisi kertoa mainostajille tarkemmin ohjelmallisesta ostamisesta ja raportoida riittävästi. Oleellista on nyt läpinäkyvyys, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.
Selvityksessä pyydettiin myös vastaajien arviota siitä, kuinka monta prosenttia mediainvestoinnista ohjelmallisessa ostamisessa päätyy julkaisijalle eli medialle. Kysymys osoittautui vaikeaksi, sillä 84 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa siihen kantaa. Harvat vastanneet olettivat euroista päätyvän julkaisijalle hieman alle puolet.
Ohjelmallista ostamista selvitettiin Mainostajien Liiton Mainosbarometrin yhteydessä marras–joulukuussa 2015. Kyselyyn vastasi 95 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit olivat noin 230 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 25 prosenttia, kauppaa 36 prosenttia, palvelualoja 29 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 10 prosenttia.
Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
p. (09) 6860 8417, 040 508 0607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi
Sähköisen mainonnan osuus mediamainonnan määrästä kasvoi 52,4 %:iin vuonna 2015.
Internet- ja radiomainonta sekä ulko- ja elokuvamainonta kasvoivat. Mediamainontaan
käytettiin yhteensä 1155,1 miljoonaa euroa, mikä on 2,1 % vähemmän kuin edellisenä
vuonna. Tiedot perustuvat TNS Gallup Oy:n yhteistyössä Mainonnan Neuvottelukunnan
kanssa toteuttamaan tutkimukseen.
Sähköisen mainonnan osuus kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttiyksikköä. Verkkomainonnan osuus koko mainonnan määrästä oli 24,8 %. Sen euromääräinen kasvu oli 6,8 %, mikä jakaantui lähes kaikille verkon osa-alueille.
Display-mainonta, johon sisältyy myös mainonta Facebookissa, kasvoi 4,9 %. Displaymainontaan sisältyvä mobiilimainonta kasvoi yli 35 % ja instream- eli videomainonta (sisältää myös netti-tv mainonnan) lähes 16 %.
Hakusanamainonta ja sähköisten hakemistojen panostukset kasvoivat 5,6 %. Luokiteltu ilmoittelu verkossa elpyi myös hieman ja kasvoi 1,3 %.
Televisiomainonta laski euromääräisesti 3,5 % ja sen osuus koko mediamainonnasta oli 22,1 %. Radiomainonta kasvoi euromääräisesti 3,1 % ja sen osuus oli 5,1 %. Elokuvamainonta kasvoi edelleen 43,4 % joskin sen osuus kokonaisuudesta on vain 0,4 %.
Digitalisaatio kasvatti ulkomainontaa
Ulkomainonta kasvoi 9,4 % ja sen osuus mediamainonnasta kasvoi 4,2 %:iin. Ulkomainonnassa on viime vuosina investoitu digitaalisiin tauluihin, mikä antaa mainostajille uusia mahdollisuuksia. Koko ulkomainonnan volyymista jo 20 % tulee digitaalisista ratkaisuista.
Painetun median osuus alle puolet
Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli vuonna 2015 yhteensä 43,4 % ja niiden osuus kokonaisuudesta laski 2,7 prosenttiyksikköä.
Painettuun sanomalehtimainontaan käytettiin rahaa 7,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupunki- ja noutolehdissä tilanne oli parempi: niissä mainontaan käytetty euromäärä nousi 1,2 %. Sanoma- ja kaupunkilehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 36,3 %.
Aikakauslehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 7,1 %. Euromääräisesti mainonta niissä laski 13,5 %. Aikakauslehtiryhmässä yleisölehtien mainostulot laskivat edelleen huomattavasti, 18,3 %. Asiakaslehdissä mainostettiin peräti 28,9 % vähemmän ja myös
ammatti- ja järjestölehdissä mainonta laski 1,1 %. Asiakaslehtien mainonnan lasku johtuu pääasiassa julkaisujen siirtymisestä verkkoon.
Mediamainonnan lasku loiveni
Muutaman vuoden jatkunut mediamainonnan lasku loiveni jälleen. Viime vuonna laskua oli 2,1 %, kun taas vuonna 2014 mainospanostukset laskivat 2,6 %.
”Mainospanostukset sähköisiin medioihin ovat jo yli puolet koko mediamainonnan määrästä. Digitaalisessa ympäristössä mainostajilla on printtiä enemmän mahdollisuuksia mainonnan mittaamiseen ja ostokäyttäytymisen seuraamiseen. Digitaalinen mainonta tulee
kasvamaan edelleen, koska lukijat siirtyvät entistä enemmän verkkoon”, sanoo Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Holmgren.
Mainonnan muutosprosentti on laskettu vertailukelpoisesta mediavalikoimasta. Mediamainonnan määrä perustuu TNS Gallupin kuukausittaiseen mediaseurantaan, jota on täydennetty sanoma- ja aikakauslehtien sekä ulkomainonnan osalta yhteistyössä medialiittojen
kanssa. Verkkomainonnan tietoja on täydennetty vuosittain tehtävällä erillistutkimuksella. IAB Finland kerää hakusana- ja Facebook-mainonnan tiedot vuosineljänneksittäin ja ne liitetään mukaan mediamainonnan määrä -tilastoon.
Mainonnan neuvottelukunta MNK on markkinointialan yhteistyöfoorumi, joka tuottaa vuosittain tutkimuksia kuten Mainonnan määrä ja Markkinointiviestinnän määrä -tutkimukset.
Mainonnan Neuvottelukuntaan kuuluvat: Aikakausmedia, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL, MTV MEDIA, Nelonen Media, Outdoor Finland, RadioMedia ry, Sanomalehtien Liitto, Sponsorointi ja Tapahtumamarkkinointi ry sekä Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto.
www.mainonnanneuvottelukunta.fi
The Association of Finnish Advertisers surveyed its member companies’ marketing communications plans for 2016. The rising expectations and improved demand prospects of the previous fall proved to be short-lived, and the curve of our market barometer once again turned downward, showing negative growth. Marketing euros are now being invested in online advertising, own media as well as social media. The outlook for television advertising has also improved. Of marketing services providers, advertising and media agencies again fared best.
The Advertising Barometer mirrors the market situation in Finnish advertising. Out of all respondents, 29% intended to increase their marketing communications inputs in 2016, while 33% were going to decrease them. 38% of respondents looked to retain the previous year’s level. As a result, a barometer reading of -4 emerged, indicating the difference between those who increase their inputs and those who decrease them. The figure in the previous fall was still slightly in the positive, +3.
– What we need is a considerable increase in marketing investments to boost sales in this economy, says Ritva Hanski-Pitkäkoski, CEO of The Association of Finnish Advertisers.
Compared by media channel, advertising euros are still being most vigorously invested in online advertising. This was also the first time the barometer inquired about paid social media advertising. Its barometer reading turned out to be an astounding 69. Television advertising continued its upward trend, scoring a reading of 28, up remarkably from 5 in the previous survey. Positive readings were also recorded for outdoor advertising (24), cinema advertising (13), and radio advertising (9). The outlook for print media continues to be hazy.
Advertisers are looking to invest more and more in other than paid media. In particular, they will increase the use of their own and social media. The most popular of these are online services offered through companies’ own websites (barometer reading of 80) and company blogs (63). Advertisers’ social media presence shows no signs of abating either: YouTube (reading 82), Instagram (80), Pinterest (65), and Snapchat (70). Periscope was not yet included in the barometer inquiry.
– Advertisers are complementing the most popular social media platforms with new social media channels, says Ritva Hanski-Pitkäkoski.
When we look at the demand for the services of marketing services providers, the previous hegemony of digital agencies seems to be evening out (barometer reading of 19). There may well be an increase in the demand for the services of advertising and media agencies (readings 8 and 19 respectively).
The respondents evaluated the demand prospects for their companies as favorable. 60 percent of the respondents anticipated an increase in demand in 2016, compared with 7 percent expecting a downturn. Thus, the reading was 53. Six months earlier, the corresponding figure was just 40.
The Association of Finnish Advertisers conducted this survey in November-December 2015. The respondents represent 95 member companies of the association, with a combined annual advertising budget of appr. EUR 230 million. Of the respondents, 25% represented industry, 36% trade, and 29% services, while 10% were diversified and other companies. The results are adjusted according to the annual advertising budget of each respondent’s company. The readings shown in the barometer indicate the difference between those who increase their inputs and those who decrease them. For instance, if 40 percent of the respondents said they were going to advertise more, 50 percent were retaining the previous year’s level, and 10 percent were cutting their advertising costs, the barometer reading would be 30.
Barometer reading is not an indicator of change in terms of euros, but an estimate of the trends future marketing communications investments will follow.
The results of the barometer represent the views of our member company respondents on the market outlook at the time the survey was conducted. Media companies are not members of The Association of Finnish Advertisers. Due to this reason, recruitment advertising, classified advertising, and media companies’ own advertising are excluded from the study.
Suomessa investoitiin markkinointiviestintään 2,9 miljardia euroa vuonna 2014, mikä on 2,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaikki suuret markkinointiviestinnän erät pienenivät. Markkinoinnin kokonaisinvestointien kehityksestä tiedot kertovat vain osittain, koska investoinnit asiakkaiden omaan mediaan puuttuvat selvityksestä.
Suurin markkinointiviestinnän ryhmä oli mediamainonta, joka oli 40,3 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisuudesta. Mediamainonnan kokonaismäärä oli 1 177 miljoonaa euroa. Mediamainonta laski 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Toiseksi eniten, yhteensä 707 miljoonaa euroa, käytettiin suoramarkkinointiin. Sen osuus markkinointiviestinnän kokonaisuudesta oli 24,2 prosenttia. Suoramarkkinointi laski 4,1 prosenttia.
Menekinedistämiseen eli muun muassa messuihin ja myymälämateriaaleihin investoitiin 602 miljoonaa euroa, hieman yli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Menekinedistämisen osuus oli 20,7 prosenttia.
Markkinointiviestinnän suunnittelun osuuden mittaustapaa ja otantaa on muutettu edellisestä mittauksesta. Vertailukelpoisten lukujen perusteella suunnittelu pieneni hieman alle prosentin. Suunnittelun osuus on 13,1 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisuudesta.
Tiedot käyvät ilmi mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämästä selvityksestä.
Investoinnit omaan mediaan mukaan kakkuun
Mainonnan Neuvottelukunta haluaa kehittää Markkinointiviestinnän määrä -selvitystä kuvaamaan entistä paremmin markkinointiviestinnän kehitystä. Investoinnit markkinoijien omiin medioihin jäävät selvityksen ulkopuolelle, joten markkinointiviestinnän kokonaismäärästä puuttuu merkittävä määrä euroja.
Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtajan Birgitta Takalan mukaan alati monimuotoistuvan markkinointiviestinnän investointien mittaaminen on haastavaa.
”Katvealueita ja kehitettävää raportoinnissa on edelleen. Uusia mediamainonnan muotoja tulee jatkuvasti. Lisäksi markkinoijien panostukset omaan mediaan jäävät nykyisen markkinointiviestintäkakun ulkopuolelle. Pyrimme siihen, että saamme jatkossa entistä kattavamman kuvan maamme taloudelle tärkeästä alasta.”
Mainonnan neuvottelukunta MNK on markkinointialan yhteistyöfoorumi, joka tuottaa vuosittain tutkimuksia kuten Mainonnan määrä ja Markkinointiviestinnän määrä -tutkimukset.
Mainonnan Neuvottelukuntaan kuuluvat: Aikakausmedia, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, MTV MEDIA, Nelonen Media, Outdoor Finland, RadioMedia ry, Sanomalehtien Liitto, Sponsorointi ja Tapahtumamarkkinointi ry sekä Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto.
www.mainonnanneuvottelukunta.fi
Suomessa mediamainonnan markkinat ovat perinteisesti toimineet hyvin ja läpinäkyvästi. Mainostajien, mediatoimistojen ja medioiden keskinäiset suhteet ovat olleet hyvät, roolit selkeät ja yhteistyö toimivaa.
Mainonnan kauppatapa on hyvä asia. Se on muodostunut ajan myötä, ja siitä on tullut toimistoja ja mainostajia sitova käytäntö, johon jokainen osapuoli voi vedota tarvittaessa.
Suomessa mainonnan kauppatapana on ollut, että mediatoimistot ostavat medialta tilaa aina ennalta sovitulle mainostajalle. Ns. bulkkiostoja, jossa toimisto ostaisi itselleen mediatilaa ja myisi sitä eteenpäin, ei tehdä. Markkinointiviestinnän Toimistojen Liittoon kuuluvat mediatoimistot ovat eettisissä säännöissään sitoutuneet siihen, että mediatilaa ja -aikaa ostetaan vain mainostajan tilauksesta ja vain mainostajan etua ajaen.
Mainostajien Liiton Mediaperuskirjassa todetaan, että mainostajat edellyttävät mediaostamisen koko kulurakenteen täydellistä läpinäkyvyyttä. Medianeutraliteetin vuoksi kaikki medioiden antamat alennukset ja hyvitteet kuuluvat mainostajalle. Jos tästä halutaan poiketa, se pitäisi kirjata selkeästi osapuolten sopimukseen.
Mediat eivät saa heikentää läpinäkyvyyttä maksamalla mediatoimistoille ylimääräisiä korvauksia harhaanjohtavilla nimikkeillä tai muuten perusteetta. Mainostajat kannattavat täydellistä läpinäkyvyyttä mediaostoissa ja odottavan toimistojen antavan selvityksen kaikista niihin liittyvistä alennuksista ja korvauksista.
Mediatoimistot ovat ehdottoman medianeutraaleja ja läpinäkyviä ostamisessa. Mediatoimistojen tehtävä on olla mainostajan puolueettomia edunvalvojia.
Mainostajat, mediatoimistot ja mediat näkevät, että tulevina vuosina mediaostamiseen ja -myymiseen tulee muutoksia mm. ohjelmallisen ostamisen myötä. Mallissa mediaostajan käyttämät järjestelmät voivat olla suoraan tai kolmannen toimijan järjestelmien kautta yhteydessä mediamyyjän inventaariin, mikä yksinkertaistaa itse ostoprosessia ja avaa mahdollisuuden kampanjan tehokkuuden reaaliaikaiseen parantamiseen.
Koska ansaintalogiikka tällaisessa mallissa on erilainen, on tästä avoimesti keskusteltava kaikkien osapuolten kesken. Mediaostamisen ja sen koko kulurakenteen täydellinen läpinäkyvyys on taattava tulevaisuudessakin. Teknologian tuodessa uusia mahdollisuuksia on tärkeää keskustella avoimesti kaikkien osapuolten kanssa siihen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisuuksista.
Edellytämme, että ala jatkaa hyvää, vakiintunutta kauppatapaa Suomessa. Alan on myös panostettava kaikkien osapuolten koulutukseen.
Suomessa oleva avoin ja läpinäkyvä kauppatapa on hieno asia. Pitäkäämme sitä yllä ja toimikaamme vastuullisesti.
Helsingissä helmikuussa 2015
Ritva Hanski-Pitkäkoski, Mainostajien Liitto
Karri Kauppila, Paulig
Clarisse Berggårdh, IUM
Sari Haavisto, Voitto
Mika Häyrinen, Virta
Jarkko Jokinen, Vizeum
Olli Järvilehto, GroupM
Tuula Kallio, Dagmar
Sanna Myller, ToinenPHD
Timo Ronkainen, Carat
Tomi Halonen, MTVPekka Harju, Otavamedia
Tero Huovila, Sanoma
Minna Nissinen, Alma Media
Mainostajien Liitto ja Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL ovat päivittäneet vuonna 2006 laatimansa suosituksen mediatunnuslukujen käyttämisestä hintavertailussa ja muussa markkinointiviestinnässä. Suositus on nyt päivitetty muuttuneen mediakentän mukaisesti.