Co-founder of Kapero – a firm of management consultants that have reengineered marketing and media for 20 years. The client list contains over 80 major companies such as Ikea, H&M, Scania, ICA, Swedbank, Telia, Oatly, Arla, TV4, Aller media.
Co-founder of Kapero – a firm of management consultants that have reengineered marketing and media for 20 years. The client list contains over 80 major companies such as Ikea, H&M, Scania, ICA, Swedbank, Telia, Oatly, Arla, TV4, Aller media.
GARM on World Federation of Advertisersin, maailmanlaajuisen mainostajien järjestön perustama aloite, jonka tavoitteena on vastata digitaalisen median alustojen haitallisen sisällön haasteeseen ja sen kaupallistamiseen mainonnan kautta.
GARMin tehtävä on toimia foorumina, joka luo ratkaisuja parantamaan läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta sekä kuluttajien että mainostajien kannalta. GARMin tavoitteena on saada koko ala toimimaan yhdessä haitallisen sisällön poistamiseksi sosiaalisessa mediassa ja tämä foorumi on paikka, jossa alan toimijat kootaan yhteen työskentelemään aiheen edistämiseksi.
GARM Nordic on yhteishanke, joka pyrkii mukauttamaan GARM-hankkeen globaaleja puitteita Pohjoismaissa, jotta pohjoismaiset mainostajat voivat hallita mainontaansa tässä kehyksessä kehitettyjen ohjeiden mukaisesti. Mukauttamisella tarkoitetaan kielellistä mukauttamista siten, että puitteet soveltuvat näille markkinoille.
Ruotsin sisarjärjestömme Sveriges Annonsörer lanseerasi ensimmäisenä käännetyn ja kielellisesti mukautetun viitekehyksen Ruotsin olosuhteisiin. Marketing Finland on seuraavana ja julkaisee tällä sivustolla suomenkielisen ja Suomen markkinaan mukautetun version hankkeen kehyksestä. Julkaisemme myös ruotsinkielisen, Suomen markkinalle mukautetun version alkuvuodesta 2023. Muut Pohjoismaat ovat toteuttamassa hankkeen omille alueilleen lähiaikoina.
GARMin taustalla on digitaalisten alustojen haitallisen sisällön jatkuvasti kasvava ongelma, joka luo suurta epävarmuutta etenkin mainostilaa ostavien ja siten sisältöä rahoittavien mainostajien keskuudessa. Haitallinen sisältö tarkoittaa esimerkiksi väkivaltaa, aseita, kiusaamista, häirintää, väärää tietoa ja alastomuutta. Tämän kehityksen estämiseksi WFA käynnisti GARM-aloitteen (Global Alliance for Responsible Media) Cannes-tapahtumassa vuonna 2019.
Historialliseen yhteistyöhön on koottu maailmanlaajuiset mainostajat ja alustat, kuten Facebook, YouTube, Snapchat, TikTok, Twitch ja Twitter. Yhteistyön kautta syntyy yhteinen universaali kehys, yhteisen standardin mukaisesti luotu GARM Brand Safety Floor + Suitability Framework, joka on suunniteltu hallitsemaan ja suodattamaan missä tuotemerkit näkyvät vastaavilla alustoilla. Tämä parantaa bränditurvallisuteen kuuluvaa mainosostojen läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta.
Lataa tästä GARM: Tuotemerkin turvallisuus – määritelmät ja kehys (12/2022)
Lataa tästä GARM: Mainosten sijoittelun standardi ja kehys (12/2022)
GARM Nordic pyrkii vuonna 2023 käynnistämään koulutuksen siitä, miten GARM Brand Safety Floor + Suitability Framework -kehystä käytetään mainostilan ostamiseen turvallisesti.
Järjestämme myös etäkokouksia GARM Nordic -hankkeen jäsenille keskustellaksemme haitalliseen sisältöön liittyvistä yleisistä asioista. GARM Nordic -jäsenille kehitetään myös standardi tapausten jatkuvaan raportointiin, joka tulee olemaan tärkeä työkalu viitekehyksen kehitystyössä ajan mittaan.
GARM Nordicia pyörittää Ruotsin Sveriges Annonsörer yhteistyössä Marketing Finlandin kanssa ja se koostuu mainostajista, mediatoimistoista, alan muista sidosjärjestöistä sekä kolmannen osapuolen toimittajista Pohjoismaista sekä pohjoismaisista edustajista suurimmilta digitaalisilta alustoilta.
Lisätietoja GARM Nordicista saat ottamalla yhteyttä: Riikka-Maria Lemminki, riikka-maria.lemminki@marketingfinland.fi tai info@marketingfinland.fi
GARM Nordic Comittee
Suomi: Berner, Coca-Cola Finland, DNA, Saarioinen ja S-ryhmä
Ruotsi: Ikea, Mondelez, Mastercard, Nordea, Renault, Stadium, Volkswagen, Volvo
GARM Nordic Working Group
Suomi: Dagmar, IAB Finland ja Marketing Finland
Ruotsi/Emea/Global: WFA, Sveriges Annonsörer, Sveriges Mediebyråer, IAB Sverige , Google, Meta, TikTok, Spotify, Snap, Zefr, Channel Factory, Integral Ad Science, Group M, Publicis Groupe, Magna, Dentsu, OMG, Adform
Lataa tästä GARM Adjacency Standards Framework (June 2022)
Lataa tästä GARM Brand Safety Floor Suitability Framework (June 2022)
Ja tältä WFAn sivulta voit lukea lisää globaalin hankkeen edistymisestä.
Projektitutkija, Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden laitos
Jarmo Lipiäinen, Chief Growth Officer, ToinenPHD
Jarmo vastaa Insight & Marketing Science liiketoiminnasta ToinenPHD:lla. Jarmolla on yli 20 vuoden kokemus b2c, b2b ja julkisen sektorin markkinoinnista. Asiakasymmärryksestä johdetut markkinointi- ja mediastrategiat ovat hänen erityisosaamistaan. Jarmolla on vankka kokemus tiedolla johtamisesta, dataohjatusta markkinoinnista ja markkinoinnin vaikuttavuuden mittaamisesta.
Sallamaari Muhonen”Mitä tapahtui muille, voi tapahtua myös sinulle – valmistaudu siis jo nyt.”
Juuri ilmestynyt Somekohut ja mainekriisit -kirja esittelee monipuolisesti tapauksia, jotka ovat saaneet usein alkunsa Twitterin tai Facebookin päivityksestä, levinneet somekuohunnan jälkeen iltapäivälehtiin ja lopulta jopa valtakunnan pääuutisiksi.
Itsekin mediakohun osapuolena ollut Sallamaari Muhonen haastatteli useita viestinnän huippuammattilaisia. He jakavat oppaassa kokemuksiaan ja käytännönläheisiä oppejaan siitä, miten kohun sydämestä selviydyttiin. Ja miltä siellä tuntui.
Mm. kehitysministerin ja Kevan toimitusjohtajan aikoinaan eroihin johtaneet jupakat käydään läpi kriisiviestinnän kannalta: mitä viestinnässä tehtiin ja mitä olisi voitu tehdä paremmin. Somekohujen lisäksi käsitellään viestintää oikeissa kriisitilanteissa. Kuusi ihmishenkeä vaatinut Sellon Prisman ampumatapaus on esimerkkinä vakavasta yritystä ja henkilöstöä koskeneesta kriisistä.
– Somekohuja ei voi välttää edes olemalla poissa sosiaalisesta mediasta, ja riski somekohun keskelle joutumisesta koskee kaikenlaisia organisaatioita. Siksi halusimme kustantaa tämän kirjan, joka viestintävastaavien lisäksi on tarkoitettu myös johdolle, sanoo Riikka-Maria Lemminki, Mainostajien Liiton toimitusjohtaja.
Somekohut ja mainekriisit on hyödyllinen kaikille markkinointiviestinnän parissa työskenteleville nykyisessä läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta edellyttävässä mediaympäristössä. Se rohkaisee kartoittamaan riskit, jotka väijyvät omia brändejä ja liiketoimintaa sekä valmistautumaan kohuihin liittyvään viestintään.
Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
Janne Häivälä, Mainostajien Liitto, p. 040 535 3960, janne.haivala@mainostajat.fi
111 s. ISBN 978-952-5262-55-1
Kirjan hinta on 39 euroa. Mainostajien Liiton jäsenyritykset ja oppilaitokset 31 euroa.
Hintoihin lisätään alv 10 % ja postituskulut 7 euroa.
– Markkinointipalveluihimme kuuluu neljä yksikköä: journalistinen sisältömarkkinointiyksikkö Aller Ideas, markkinointiviestintätoimisto Dingle, dataa kaupallistava Data Refinery ja strateginen markkinointipalveluyritys CEO Helsinki.
– Luovuimme kuukausilehdistä, vaikka ne olivatkin kannattavia, jotta voisimme keskittyä entistä selkeämmin uuteen liiketoimintaan. Lehdet sopivat hyvin Fokus Median strategiaan, ja samalla myös kuukausilehtiin keskittyneet työntekijämme pääsivät jatkamaan hyvää työtään yhtiöön, joka haluaa kehittää printtimediaa. Win-win -tilanne, siis.
– Tehty liiketoimintakauppa tuo loven liikevaihtoon. Katamme tuon loven tämän vuoden kuluessa uusien liiketoiminta-alueiden kasvun myötä. Kasvu tulee btob-puolelta ja markkinointipalveluista. Printin osalta meillä on edelleen kuluttajille suunnattu Seiska ja Katso sekä sekä koko joukko asiakaslehtiä.
Lue lisää Allerin ja Fokuksen kaupasta MAINOSTAJA 1/2018
Vastaajista 87 prosenttia kertoo panostustensa omaan mediaan kasvaneen viimeisen parin vuoden aikana. Vain kaksi prosenttia sanoo niiden pienentyneen. Ostetun median investoinnit ovat kasvaneet 24 prosentilla ja pienentyneet 27 prosentilla vastaajista.
Yleisimpiä omia medioita ovat verkkosivut (99 prosentilla vastaajista), Facebook (97 %) ja uutiskirje / sähköpostimarkkinointi (79 %). Kärkipäähän nousevat myös Instagram, YouTube sekä videot yleensä. Viimeksi mainittujen esiinmarssia lukuun ottamatta tuloksissa ei ole suurta muutosta edellisen vuoden vastaavaan tutkimukseen.
Omaa mediaa tuetaan vahvasti ostetulla medialla. Ylivoimaisesti käytetyintä on verkkomainonta, esimerkiksi display-, haku- ja ostettu mainonta somekanavissa, joita tekevät lähes kaikki. Joka toinen hyödyntää sanomalehtiä ja televisiota. Seuraavaksi yleisimmäksi nousee blogiyhteistyö, jota harjoittaa 47 prosenttia vastaajista. Selvityksessä nousee esiin yleisenä kommenttina myös se, että sosiaalisen median heikentynyt orgaaninen näkyvyys edellyttää entistä useammin myös maksettua panostusta sisältöjen nostoon.
Mainostajien Liiton kyselyssä kartoitettiin myös, mitä yhteistyökumppaneita käytetään oman ja ansaitun median suunnitteluun ja hallinnointiin. Mainostoimiston kanssa toimii 71 prosenttia ja mediatoimiston 53. Viestintätoimistoja hyödyntää 44, digitoimistoja 34 ja tuotantoyhtiöitä 28 prosenttia. Vastaajista kahdeksan prosenttia ei käytä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita.
Markkinoinnin ja viestinnän resursoinnissa siirtymineen omaan ja ansaittuun mediaan näkyy noin joka toisella vastaajalla. Eniten muutos heijastuu ostettujen palvelujen lisääntyneessä määrässä. Viestintäbudjetti on kasvanut noin joka toisella vastaajalla, markkinointibudjetti joka viidennellä. Sisältötyypeistä erityisesti videoiden merkitys korostuu.
– Oman median hyödyntäminen lisää enemmän palveluiden ostamista kuin omien resurssien käyttöä, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.
Omaa, ostettua ja ansaittua mediaa selvitettiin Mainostajien Liiton kyselyssä maalis–huhtikuussa 2017. Kyselyyn vastasi 94 liiton jäsenyritystä.
Mainostajien Liiton kyselyn mukaan kolme neljästä yrityksestä käyttää ohjelmallista ostamista digimainonnan mediaostoissa. Suurimmat haasteet liittyvät mediaympäristön laatuun.
Mainostajien Liitto kysyi viime vuoden lopulla jäsenyritystensä verkkomainonnan ohjelmallisesta ostamisesta (programmatic buying). Ohjelmallisella ostamisella tarkoitetaan digimainonnan automaatiota, jossa hyödynnetään mainonnan ostamisessa järjestelmiä, jotka tarjoavat työkalut verkkonäkyvyyden reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Mainostajien Liiton selvityksessä kolme neljästä yrityksestä ilmoitti käyttävänsä ohjelmallista ostamista digimainonnassa. Vastaajista 57 prosenttia teki ohjelmalliset ostot mediatoimiston kautta ja 18 prosenttia itse. Vajaa neljännes, 23 prosenttia ei käyttänyt lainkaan ohjelmallista ostamista. Yksittäisen yrityksen digimainonnan ostoista ohjelmallisesti tehtiin keskimäärin 37 prosenttia.
Mainostajien mielestä suurimmat haasteet ohjelmallisessa ostamisessa liittyvät mediatilan ja -ympäristön laatuun (52 %), läpinäkyvyyden puutteeseen (44 %) ja mainosten näkyvyyteen verkon käyttäjille (38 %). Mainintoja saivat myös mm. klikkipetokset (ad fraud), datan hyödyntäminen sekä puutteellinen osaaminen omassa organisaatiossa.
– Toimijoiden tulisi kertoa mainostajille tarkemmin ohjelmallisesta ostamisesta ja raportoida riittävästi. Oleellista on nyt läpinäkyvyys, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.
Selvityksessä pyydettiin myös vastaajien arviota siitä, kuinka monta prosenttia mediainvestoinnista ohjelmallisessa ostamisessa päätyy julkaisijalle eli medialle. Kysymys osoittautui vaikeaksi, sillä 84 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa siihen kantaa. Harvat vastanneet olettivat euroista päätyvän julkaisijalle hieman alle puolet.
Ohjelmallista ostamista selvitettiin Mainostajien Liiton Mainosbarometrin yhteydessä marras–joulukuussa 2015. Kyselyyn vastasi 95 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit olivat noin 230 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 25 prosenttia, kauppaa 36 prosenttia, palvelualoja 29 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 10 prosenttia.
Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
p. (09) 6860 8417, 040 508 0607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi
Sähköisen mainonnan osuus mediamainonnan määrästä kasvoi 52,4 %:iin vuonna 2015.
Internet- ja radiomainonta sekä ulko- ja elokuvamainonta kasvoivat. Mediamainontaan
käytettiin yhteensä 1155,1 miljoonaa euroa, mikä on 2,1 % vähemmän kuin edellisenä
vuonna. Tiedot perustuvat TNS Gallup Oy:n yhteistyössä Mainonnan Neuvottelukunnan
kanssa toteuttamaan tutkimukseen.
Sähköisen mainonnan osuus kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttiyksikköä. Verkkomainonnan osuus koko mainonnan määrästä oli 24,8 %. Sen euromääräinen kasvu oli 6,8 %, mikä jakaantui lähes kaikille verkon osa-alueille.
Display-mainonta, johon sisältyy myös mainonta Facebookissa, kasvoi 4,9 %. Displaymainontaan sisältyvä mobiilimainonta kasvoi yli 35 % ja instream- eli videomainonta (sisältää myös netti-tv mainonnan) lähes 16 %.
Hakusanamainonta ja sähköisten hakemistojen panostukset kasvoivat 5,6 %. Luokiteltu ilmoittelu verkossa elpyi myös hieman ja kasvoi 1,3 %.
Televisiomainonta laski euromääräisesti 3,5 % ja sen osuus koko mediamainonnasta oli 22,1 %. Radiomainonta kasvoi euromääräisesti 3,1 % ja sen osuus oli 5,1 %. Elokuvamainonta kasvoi edelleen 43,4 % joskin sen osuus kokonaisuudesta on vain 0,4 %.
Digitalisaatio kasvatti ulkomainontaa
Ulkomainonta kasvoi 9,4 % ja sen osuus mediamainonnasta kasvoi 4,2 %:iin. Ulkomainonnassa on viime vuosina investoitu digitaalisiin tauluihin, mikä antaa mainostajille uusia mahdollisuuksia. Koko ulkomainonnan volyymista jo 20 % tulee digitaalisista ratkaisuista.
Painetun median osuus alle puolet
Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli vuonna 2015 yhteensä 43,4 % ja niiden osuus kokonaisuudesta laski 2,7 prosenttiyksikköä.
Painettuun sanomalehtimainontaan käytettiin rahaa 7,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupunki- ja noutolehdissä tilanne oli parempi: niissä mainontaan käytetty euromäärä nousi 1,2 %. Sanoma- ja kaupunkilehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 36,3 %.
Aikakauslehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 7,1 %. Euromääräisesti mainonta niissä laski 13,5 %. Aikakauslehtiryhmässä yleisölehtien mainostulot laskivat edelleen huomattavasti, 18,3 %. Asiakaslehdissä mainostettiin peräti 28,9 % vähemmän ja myös
ammatti- ja järjestölehdissä mainonta laski 1,1 %. Asiakaslehtien mainonnan lasku johtuu pääasiassa julkaisujen siirtymisestä verkkoon.
Mediamainonnan lasku loiveni
Muutaman vuoden jatkunut mediamainonnan lasku loiveni jälleen. Viime vuonna laskua oli 2,1 %, kun taas vuonna 2014 mainospanostukset laskivat 2,6 %.
”Mainospanostukset sähköisiin medioihin ovat jo yli puolet koko mediamainonnan määrästä. Digitaalisessa ympäristössä mainostajilla on printtiä enemmän mahdollisuuksia mainonnan mittaamiseen ja ostokäyttäytymisen seuraamiseen. Digitaalinen mainonta tulee
kasvamaan edelleen, koska lukijat siirtyvät entistä enemmän verkkoon”, sanoo Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Holmgren.
Mainonnan muutosprosentti on laskettu vertailukelpoisesta mediavalikoimasta. Mediamainonnan määrä perustuu TNS Gallupin kuukausittaiseen mediaseurantaan, jota on täydennetty sanoma- ja aikakauslehtien sekä ulkomainonnan osalta yhteistyössä medialiittojen
kanssa. Verkkomainonnan tietoja on täydennetty vuosittain tehtävällä erillistutkimuksella. IAB Finland kerää hakusana- ja Facebook-mainonnan tiedot vuosineljänneksittäin ja ne liitetään mukaan mediamainonnan määrä -tilastoon.
Mainonnan neuvottelukunta MNK on markkinointialan yhteistyöfoorumi, joka tuottaa vuosittain tutkimuksia kuten Mainonnan määrä ja Markkinointiviestinnän määrä -tutkimukset.
Mainonnan Neuvottelukuntaan kuuluvat: Aikakausmedia, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL, MTV MEDIA, Nelonen Media, Outdoor Finland, RadioMedia ry, Sanomalehtien Liitto, Sponsorointi ja Tapahtumamarkkinointi ry sekä Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto.
www.mainonnanneuvottelukunta.fi