Amos Rex – kuninkaan paluu

Taiteen ja kaupunkikulttuurin kohtaamispaikkana Amos Rex vahvistaa osaltaan Helsingin kaupungin asemaa ”turvallisesti outona” eurooppalaisena kulttuurikaupunkina.

Amos Rex törmäyttää eilisen ja huomisen – vetävä konsepti on kiinnostanut myös sponsoreita.

Elokuun lopussa avasi ovensa todellinen taiteen ja kulttuurin urbaani keidas, jolta ei puutu kokoa, näköä eikä – kaikkein tärkeimpänä – fiilistä.  Uusi taidemuseotulokas Amos Rex koostuu uusista maanalaisista näyttelytiloista, vanhasta, vuonna 1936 rakennetusta Lasipalatsista ja elokuvateatteri Bio Rexistä, sekä Lasipalatsin aukiolla näyttelytilan kattona kumpuilevasta tapahtuma-aukiosta.

Amos Rexin tahtotila on selvä: saada menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus tuottamaan kävijöille ainutkertaisia elämyksiä – yllättäviä kohtaamisia on luvassa niin maan alla kuin päällä sekä valkokankaalla.

Kulttuuriväen lisäksi Amos Rex on saanut liikkeelle myös yritykset. Taidemuseo on houkuttanut poikkeuksellisen suuren ja monipuolisen joukon yhteistyöyrityksiä, jotka edustavat omien toimialojensa kovaa kärkeä.

Amos Rexin pääyhteistyökumppaneina ovat sopimuskaudella 2018-2020 Alma Media, Epson, Iittala, KPMG, LähiTapiola, Veho ja Danske Bank. Tämän lisäksi Amos Rexin yhteistyökumppaneita ovat Clear Channel, Ekosähkö, Genelec, Grano, Hartwall, KONE, Scandic sekä Telia.

Kun konsepti on kuningas

Sponsoreiden lassoamisesta vastaa Jukka Kunnas, jolla on yli 25 vuoden kokemus sekä kotimaisista että kansainvälisistä hankkeista kuluttaja- että yritysmarkkinoinnin parissa niin yritysten kuin kohteiden näkökulmasta. Kunnaksen mukaan yritysten kiinnostus Amos Rexin toiminnan keskeisiä ideoita ja toimintamallia kohtaan osoittautui melkoiseksi jo heti projektin ensiaskelilla. Lopulta yhteistyöyrityksiä tuli mukaan lähes kaikilta toimialoilta, joilla neuvotteluja yhteistyöstä käytiin.

”Yritykset näkivät, että nyt on kyseessä todella ainutlaatuinen konsepti, jossa kannattaa olla mukana”, Kunnas arvioi.

Yrityksillä ja Amos Rexillä on meneillään useita yrityskohtaisia yhteistyömuotoja ja -sisältöjä, jotka lanseerataan vaiheittain. Yhteistyön välineinä ovat muun muassa Amos Rexin kävijäpolkuun asettuvat tuotteet, palvelut ja teknologia, sekä erilaiset lanseeraukset, yritys- ja kuluttajatapahtumat ja myynnin edistämiseen sekä brändien tunnettuuteen liittyvät toiminnot.

Neljä kovaa

Tärkeitä Amos Rexin ”selling pointteja” oli kaikkiaan neljä. Näistä ensimmäinen on tietysti sijainti, jota parempaa saa keskustasta hakea.

”Saavutettavuuteen yhdistyy näyttävyys, koska Amos Rexin arkkitehtuuri on myös hyvin poikkeuksellista, sillä siinä ikään kuin näkee eri vuosisatojen arkkitehtuurisuuntausten kohtaavan”, Kunnas toteaa.

Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema taidemuseon uudisosa on rakennettu Lasipalatsin aukion alle ja taidemuseon rakentamisen yhteydessä suojeltu Lasipalatsin rakennus on kunnostettu takaisin loistoonsa liki silkkihansikkain.

Kolmantena kärkenä Kunnas nostaa esille Amos Rexin hulppean tarinan, jossa menneisyys ja tulevaisuus yhdistyvät komealla tavalla. Amos Rexin näyttelyohjelma on erityisen kiinnostava cocktail: se koostuu uusimmasta, usein teknisesti kokeilevasta nykytaiteesta, 1900-luvun modernismista ja muinaisista kulttuureista. Kunnianhimoista taidetta halutaan tuoda framille virkistävästi ja elämäniloisesti – ja tämä ideologia selvästi resonoi yrityskentässä.

”Neljäntenä tulevat sitten Amos Rexin huippuluokan yleinen strategia, yritysyhteistyön strategia sekä organisaatio, joka ammattitaidollaan varmistaa sen, että yritykset saavat haluamaansa näkyvyyttä ja vastinetta.”

Amos Rex avattiin 30. elokuuta 2018

Sponsoroinnin SM-taso

Yritysyhteistyön keskiössä ovat yritysten ja Amos Rexin jaetut tavoitteet ja kävijöiden tavoittamiseen, museon palvelupolun kehittämiseen, teknologiseen tai muotoilulliseen yhteistyöhön, palveluihin ja osaamisen jakamiseen sekä yhteiskuntavastuuseen liittyvät sisältötarinat ja -teot. Kävijälähtöisyys ja laaja kulttuurikäsitys tahdittavat kaikkea toimintaa talossa – ja tämä on sopinut mukana oleville firmoille varsin hyvin.

”Nykyään ymmärretään, että sponsoroinnin täytyy sataprosenttisesti lähteä liikkeelle yrityksen omasta näkökulmasta ja tuottaa lisäarvoa yritykselle”, toteaa Kunnas, joka on vastannut aiemmin muun muassa yleisurheilun MM-kisojen 2005, World Design Capital Helsinki 2012 ja Suomi 100 Juhlavuoden yritysyhteistyöstä.

Kunnaksen mukaan sponsorointiyhteistyön tietää toimivan, mikäli yritys pystyy sen kautta puhuttelemaan kohderyhmiään vahvemmin kuin mihin se kykenisi vain omien kanaviensa kautta tai sisällöllä, jota sillä ei olisi saatavilla ilman yhteistyötä.

”Silloin se lisäarvo tulee näkyväksi.”

Ihmisläheisyys vakuutti LähiTapiolan

Yksi Amos Rexin pääyhteistyökumppaneista on LähiTapiola, jolla on paljon kokemusta kulttuuripuolen sponsorointiprojekteista. LähiTapiola Pääkaupunkiseudun toimitusjohtaja Jukka Kinnunen kertoo, että vakuutusyhtiö innostui projektista välittömästi nähtyään alkuperäiset suunnitelmat.

”Ihmisläheinen kantava idea tuntui hyvältä heti, sillä ihmisten hyvinvoinnin lisääminen taiteen kautta on meille iso asia.” Yhteistyö sopii saumatta myös LähiTapiolan 3T-stretagiaan, joka painottaa terveyttä, taloutta ja turvallisuutta.

”On hienoa, että ydinkeskustaan saatiin tällainen elämysten paikka, koska taide aivan tutkitusti tekee aivoille hyvää.”

Samalla Kinnunen tuskin malttaa odottaa, että LähiTapiola pääsee viemään omia asiakkaitaan ja muita sidosryhmiään taidemuseoon. ”Omia tilaisuuksia tulemme varmasti järjestämään Amos Rexissä jonkin verran, se on selvää jo nyt.”

Ideana on tuoda taloon myös koululuokkia. ”Amos Rex kiinnostaa varmasti kaikenikäisiä suomalaisia, sillä talossa uskalletaan tehdä uutta ja elää ajassa.”

 

Teksti: Otavamedia

Kuva: Tuomas Uusheimo / Amos Rex, 2018

Sponsorointibarometri: Merkkejä piristymisestä

Mainostajien Liiton Sponsorointibarometrissa yritysten panostusaikeita kuvaava saldoluku on -7. Edellisen vuoden tutkimuksessa vastaava luku oli vielä -21. Urheilu on edelleen ylivoimaisesti yleisin sponsoroinnin kohde. Sosiaalinen media on tullut osaksi sponsoroinnin hyödyntämistä.

Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä 18 prosenttia ilmoittaa kasvattavansa sponsorointiaan tänä vuonna. Lukema on selvästi noussut edellisestä vuodesta, jolloin se oli kaksi prosenttia. Vähennyksiä suunnittelee 25 prosenttia ja 57 prosenttia aikoo säilyttää entisen panostustason. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena saldoluvuksi tulee -7.

Sponsorointibarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä sosiaalisen median hyödyntämisestä sponsoroinnissa. Aktiivisuus vaihtelee paljon, ja monella yrityksellä se on vielä lähinnä kohteista tiedottamista. Pinnan alla kuitenkin kuplii – kommenteissa mainitaan jopa somen olevan oleellinen osa sponsorointikokonaisuutta. Sponsorit myös odottavat kohteiden olevan aktiivisia somessa – jollakin se on jopa yksi kohteen valintakriteeri.

Viime vuonna urheilua jossain muodossa sponsoroi 98 prosenttia vastaajista. Eniten sponsorointieuroja urheilun sisällä saa nuoriso- ja paikallisliikunta (49 %). Talviurheilua (hiihto, alppihiihto, mäkihyppy, lumilautailu, taitoluistelu) sponsoroi 36 prosenttia vastaajista. Jääkiekko ja jalkapallo ovat joka kolmannen yrityksen listalla.

Keskimäärin yksittäisen yrityksen sponsorointibudjetista urheilulle menee 64 prosenttia.

Kulttuuria sponsoroi 51 prosenttia barometriin vastanneista. Urheilun ja kulttuurin lisäksi yhteiskunnalliset kumppanit kiinnostavat: niitä sponsoroi 42 prosenttia.

– Kiinnostus kulttuuriin on kasvamassa yleishyödyllisten kohteiden kustannuksella, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Vastaajista 57 prosenttia sanoo, että oma sponsorointi on saavuttanut tai ylittänyt sille asetetut tavoitteet. Halutusta tuloksesta on jäänyt seitsemän prosenttia sponsoreista. Vastaajista 29 prosenttia ei ole asettanut mitään tavoitteita sponsoroinnilleen. Tuloksellisuutta punnitaan mm. näkyvyydellä, myynnillä ja omilla brändimittareilla.

Erityisen taitavina sponsoroijina pidettiin mm. Valiota ja Audia.

Sponsorointibarometrin avulla selvitettiin suomalaisten yritysten investoimien sponsorointieurojen määrää ja jakautumista eri kohteille. Tietoja kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä ja Suomen Yrittäjiltä. Sponsoroinnin määräksi vuonna 2014 arvioidaan 171 miljoonaa euroa, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.

Sponsorointibarometri-kysely tehtiin huhti–toukokuussa 2015. Sponsoroinnin kokonaiseurojen arvioinnissa hyödynnettiin Suomen Yrittäjien jäsenkyselyä, johon vastasi 453 yritystä. Sponsorointibarometrin laajempi osa kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä. Siinä vastaajina oli 85 suurimpien mainostajien edustajaa. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Saldoluku ei kerro euromääräisestä muutoksesta.

 

 

Professori Jorma Larimo sai Mainostajien rahaston palkinnon

Larimo_Jorma_120
Jorma Larimo

Mainostajien rahaston tämänvuotisen palkinnon sai Vaasan yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä kansainvälisen markkinoinnin professori Jorma Larimo. Mainostajien Liiton tunnustus huomioi tulevaisuuteen suunnattua markkinointiviestinnän tutkimusta. Larimo johtaa laajaa tutkimushanketta, jossa analysoidaan kulttuurillisten arvojen ja mainonnan argumenttien käyttöä useissa eri kohdemaissa.

Kansainvälisen mainonnan tutkimuksen sekä käytännön suunnittelun ja toteutuksen keskeisimpiä kysymyksiä on, missä määrin paikallinen kulttuuri on otettava huomioon eri maissa julkaistuissa mainoksissa. Kulttuurilliset arvot vaihtelevat maittain, minkä voidaan olettaa vaikuttavan mainonnan argumenttien käyttöön ja käytön tehokkuuteen eri maissa. Jorma Larimon johtama tutkimus kohdistuu alkuvaiheessa pääosin printtimainontaan kuudessa eri maassa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on skannattu ja koodattu yhteensä yli 12000 mainosta ao. maista. Vuonna 2015 hankkeen toisessa vaiheessa analysoidaan 1200 valittua mainosta yksityiskohtaisesti. Printtimainonnan lisäksi hankkeessa tutkitaan mainontaa sosiaalisessa mediassa. Hankkeeseen liittyy kolme väitöskirjaprojektia ja useita graduja.

– Yritysten kansainvälistyessä on erittäin tärkeää tutkia mainonnan tehokkuutta myös Suomen ulkopuolella, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajien Liitto perusti Mainostajien rahaston 50-vuotisjuhlansa yhteydessä vuonna 2001. Sitä hallinnoi Liikesivistysrahasto yhteistyössä Mainostajien Liiton hallituksen kanssa. Rahaston tarkoituksena on tulevaisuuteen suunnatun markkinointiviestinnän tutkimuksen edistäminen Suomessa. Rahaston aiempia palkittavia ovat olleet mm. Jaakko Aspara, Heli Aaltonen, Jerry Lindholm, Terhi-Anna Wilska, Göte Nyman ja Nando Malmelin. Palkinnon suuruus on 2500 euroa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski, Mainostajien Liitto,
p. (09) 6860 8417, 040 508 0607

Professori Jorma Larimo, p. 029 449 8464

Sponsorointibarometri: Yritykset eivät aio lisätä sponsorointia 

Mainostajien Liiton Sponsorointibarometri maalaa synkkeneviä näkymiä kuluvalle vuodelle. Yritysten sponsorointipanostuksia kuvaava saldoluku on -21, kun se edellisen vuoden tutkimuksessa oli -12. Urheilu pitää asemansa suurimpana kohteena.

Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä vain kaksi prosenttia ilmoittaa kasvattavansa sponsorointiaan tänä vuonna. Vähennyksiä suunnittelee 23 prosenttia ja 75 prosenttia aikoo säilyttää entisen panostustason. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena saldoluvuksi tulee -21. Lasku tulee edellisen vuoden tapaan enemmän sponsoroitavien kohteiden määrän karsimisesta kuin sopimussummien pienenemisestä.

– Isot mainostajat arvioivat tänä päivänä todella kriittisesti, miten sponsorointipanostusten avulla lisätään tuloksellisuutta, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Urheilua jossain muodossa sponsoroi yli 90 prosenttia vastaajista. Suurimmaksi kohteeksi urheilun sisällä Sponsorointibarometrin vastaajat ilmoittavat nuoriso- ja paikallisliikunnan, jossa yhteistyötä tekee 57 prosenttia. Jääkiekko (43 %) ja jalkapallo (36 %) ovat myös yritysten suosimia urheilukohteita. Keskimäärin yksittäisen yrityksen sponsorointibudjetista urheilulle menee 58 prosenttia.

Kulttuuria sponsoroi 58 prosenttia barometriin vastanneista. Urheilun ja kulttuurin lisäksi yhteiskunnalliset kumppanit kiinnostavat: niitä sponsoroi 47 prosenttia. Ympäristö- ja muut yleishyödylliset kohteet ovat 20 prosentin tuntumassa.

– Mainostajat valitsevat entistä enemmän suoraan yrityksen toimintaan liittyviä sosiaalisia kohteita, toteaa Hanski-Pitkäkoski.

Sponsoroivat yritykset mainitsevat kiinnostavina yksittäisinä kohteina tänä vuonna jalkapallon, jääkiekon ja koripallon maajoukkueet. Kulttuurikohteista spontaanisti esiin tulevat mm. Savonlinnan Oopperajuhlat, Flow sekä Pori Jazz. Yhteiskunnallisena kohteena pinnalla on Uusi Lastensairaala. Taitavina suomalaisina sponsoroijina mainittiin muun muassa Valio ja Audi.

Vastaajista 68 prosenttia sanoo, että oma sponsorointi on saavuttanut tai ylittänyt sille asetetut tavoitteet. Halutusta tuloksesta on jäänyt 12 prosenttia sponsoreista. Noin joka viides ei ole asettanut mitään tavoitteita sponsoroinnilleen. Mittaamisessa Mainostajien Liiton jäsenyritykset seuraavat mm. näkyvyyttä, myyntiä, liidejä sekä erilaisia omia brändimittareita.

Sponsorointibarometrin avulla selvitettiin suomalaisten yritysten investoimien sponsorointieurojen määrää ja jakautumista eri kohteille. Tietoja kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä ja Suomen Yrittäjiltä. Sponsoroinnin määräksi vuonna 2013 arvioidaan 177 miljoonaa euroa, mikä on noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Tästä urheilun osuus oli 104 , kulttuurin 24 ja muiden kohteiden 49 miljoonaa euroa.

Sponsorointibarometri-tutkimus tehtiin maalis–huhtikuussa 2014. Sponsoroinnin kokonaiseurojen arvioinnissa hyödynnettiin Suomen Yrittäjien jäsenkyselyä, johon vastasi 519 yritystä. Sponsorointibarometrin laajempi osa kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä. Siinä vastaajina oli 76 suurimpien mainostajien edustajaa.