10 asiaa joita markkinoijan kannattaa seurata vuonna 2018

10 asiaa joita markkinoijan kannattaa seurata vuonna 2018 10 asiaa joita markkinoijan kannattaa seurata vuonna 2018

Sukupuolistereotypioista lohkoketjuihin ja EU:n uusiin tietosuojasäännöksiin – Mainostajien Liiton kattojärjestö WFA kokosi listan asioista, joihin kannattaa kuluvana vuonna kiinnittää huomiota.

1. Sukupuoli: #Metoo toi esiin ennennäkemättömällä tavalla ympäri maailmaa esiin naisten alistamisen ja seksuaalisen häirinnän vuonna 2017. Fiksut brändit ovat jo ottaneet asian huomioon markkinointiviestinnässään. WFA edistää aktiivisesti vuonna 2018 #Unstereotype Alliancea ja toimii sen varmistamiseksi, että mainonta tukee sukupuolten välistä monimuotoisuutta ikivanhojen stereotypioiden vahvistamisen sijasta.

2. Vaikuttajien tarkempi valvonta: Kun niin sanotut vaikuttajat (influencers) kuvaavat itsemurhauhreja Japanissa, vaativat ilmaisia hotellioleskeluja ja herättävät epäilyksiä seuraajiensa todellisista määristä, odotettavissa on lisääntyvää hulabaloota, kun vaikuttajamarkkinointi entisestään kasvaa vuonna 2018. Brändien on kerrottava rehellisesti ja avoimesti siitä, mitä ne odottavat tällaisilta suhteilta – ja valmistauduttava siihen, että kuitenkin jotakin saattaa mennä pieleen.

3. Uudenlainen brändi–asiakas-dynamiikka. Jos vuosi 2017 oli taloudellisen avoimuuden vuosi, vuosi 2018 on datan avoimuusvuosi. Koska GDPR antaa kuluttajille mahdollisuuden hallita tietojaan verkossa, 2018 tuo entistä avoimemman ja tietoisemman yhteyden brändin ja asiakkaan välille.

4. Lohkoketju – kokeiluista käyttöön? Lohkoketjuteknologia (blockchain) oli kaikkien huulilla vuonna 2017, koska ad fraud ja brand safety olivat keskeisiä markkinoijien huolenaiheita. 2018 saattaa nähdä kokeilujen muuttuvan valtavirraksi.

5. Uusi käsitys hankinnasta? Kun hankintafunktio kehittyy, sen on uudistettava rooliaan ja profiloitava itsensä arvon luojaksi, ei vain kustannusten karsijaksi. Onnistuminen tässä saattaa muuttaa isosti näkemyksen siitä, mitä hankinta voi tuoda yritykselle.

6. Ohjelmallisen ostamisen ravistelu. EU: n yleinen tietosuoja-asetus, GDPR, joka tulee voimaan 25. toukokuuta, tuo radikaaleja muutoksia ohjelmalliseen ostamiseen. Ala on ollut riippuvainen kolmansien osapuolten tiedoista. Kaikki tämä muuttuu GDPR:n myötä, koska asiakkaat vaativat digitaalisten toimitusketjujensa avoimuutta.

7. Uudet asiakas – toimisto -mallit. Kolme neljäsosaa WFA: n jäsenistä sanoo aikovansa käydä läpi toimistorosterinsa vuonna 2018 ja 87% sanoo, että he miettivät ohjelmallisen ostamisen mallinsa uusiksi. Vuonna 2018 odotettavissa on ennemmin enemmän kuin vähemmän malleja toimistokumppaneiden johtamiseen.

8. Uudet palkkiointitavat. Jos mainostajat haluavat toimistojensa olevan todellisia business-kumppaneita, heidän on sitouduttava uusiin palkkiointitapoihin, jotka perustuvat yhteisiin liiketoiminnan mittareihin – mikä saattaa maksaa enemmän. Vuoden 2018 aikana saatetaan nähdä isojen brändien testaavan uudenlaisia palkkiomalleja.

9. Uusia rajoituksia markkinointiin. Ei kannata odottaa, että sääntelijät höllentäisivät otettaan kuluvana vuonna. Katseet kohdistuvat edelleen esimerkiksi elintarvikevalmistajiin ja alkoholituottajiin, kun kansanterveydestä keskustellaan. Brändien on löydettävä uusia tapoja välttää tiettyjen elintarvikkeiden markkinointia lapsille ja estää alkoholimainosten näkyminen alaikäisille, jos uudet lakisääteiset rajoitukset halutaan pitää loitolla.

10. Asiantuntijoiden rekry. Kun medioiden monimutkaisuus lisääntyy, tarvitaan lisää spesialisteja tukemaan ”yleisosaajia” markkinointiosastoilla. Mahdollisuuksia on yllin kyllin hyville data- ja teknologiaosaajille.

 

Purpose, purpose, purpose

Kirsi Piha

Kun pohditaan yrityksen menestyksen salaisuutta, voitaisiin hieman muokaten siteerata Leo Tolstoita toteamalla, että “Kaikki onnelliset yritykset ovat toistensa kaltaisia ja jokainen onneton yritys on onneton omalla tavallaan.” Kun tarkastelemme yrityksiä, joita me ihailemme ja jollaisiksi omankin yrityksemme haluaisimme kehittyvän, niiden menestymistä selittää kaksi yhteistä piirrettä: Niiden yrityskulttuuri perustuu vahvaan olemassaolon tarkoitukseen ja niillä on ytimessä ja toimintatavoissa konkreettisesti sisäisen haastamisen kulttuuri.

Menestyvät yritykset ovat siis ratkaisseet omalta osaltaan elämän tarkoituksen, eikä se typisty vain osakeyhtiölain viidenteen pykälään, jonka perusteella yrityksen olemassaolon tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Esimerkiksi Amazonin Jeff Bezos on suorastaan kuuluisa sijoittajakirjeistään, joissa hän kertoo reippaasti sen, että Amazon ei ole kiinnostunut lyhyen tähtäimen voitoista vaan haluaa investoida merkittävästi tulevaisuuteen, pitkän tähtäimen markkinajohtajuuteen. Siitäkin huolimatta, että tämä näkökulma vaikuttaisi Wall Streetin arvioon yrityksen arvosta. Sijoittajat eivät ole kuitenkaan juosseet karkuun. Eivätkä asiakkaatkaan.

Amazonin elämän tarkoituksena voisi sanoa olevan asiakas. Amazon elää ja hengittää siitä, että asiakkaan näkökulma on aina ytimessä. Vuoden 2016 sijoittajakirjeestä tehtiin sana-analyysi, jonka mukaan arvioitiin se mistä Jeff Bezos oikein välittää. Ylivoimaisena ykkösenä oli asiakas. Sijoittaja ja voitot sai nolla mainintaa. Fiksu sijoittaja toki tajuaa ilman lepertelyäkin, että jos yrityksellä on vahva olemassaolon tarkoitus, sijoittajaakin muistetaan jossain vaiheessa palkinnolla.

Muitakin vahvoja, onnellisia yrityksiä on. Starbucksin olemassaolon tarkoitus on laatu, niin kahvissa kuin työnantajanakin, General Electricsin kasvun maksimointi ja voittaminen, Pixar elää ja hengittää luovuudella ja Googlen olemassaolon tarkoituksena voi pitää vapautta: Kaiken maailmassa olevan tiedon  järjestäminen sekä sen saattaminen  universaalisti saavutettavaan ja  hyödylliseen muotoon. Vahva olemassaolon tarkoitus inspiroi kaikkia yrityksen tärkeitä sidosryhmiä: asiakasta, työntekijää ja sijoittajaa. Boston Consulting Groupin vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan selkeän olemassaolon tarkoituksen omaaven joukossa oli yli kaksinkertainen määrä mediaania paremmin menestyviä yrityksiä matalan tuoton yrityksiin verrattuna.

Elämän tarkoituksella on siis väliä.

Mutta onhan meillä visio ja missio, voi joku sanoa. Harvassa ovat kuitenkin ne yritykset joiden visio ja missio ovat väkeviä ja vahvoja, merkityksellisiä suunnan näyttäjiä tai antavat yritykselle merkitystä muusta kuin yrityksen omasta näkökulmasta. Ne tuntuvat olevan usein enemmän tavoitteita kuin olemassaolon tarkoituksia. Niiden ero on vähän sama kuin nautinnon ja onnellisuuden. Nautinto tuo lyhyellä aikavälillä onnistumisen tunteen, mutta pitkällä aikavälillä voi olla jopa onnellisuuden kannalta haitallista. Esimerkiksi suklaalevy illassa juoksulenkin sijaan hyisessä tuulessa on selkeästi nautinnollisempaa, mutta jatkuvana toimintana haittaa onnellisuutta, jonka eräs ehto on jonkinlainen terveys. Olemassaolon tarkoitus on kompassi yrityksen pitkän tähtäimen menestykseen.

Mitä tekemistä tällä sitten on markkinoinnin tai mainonnan kanssa?

Kommunikatiivisessa vuoropuheluun perustuvassa maailmassa yritys joutuu rakentamaan tapansa olla, identiteettinsä uudelleen. Hyvä markkinointi tähtää siihen, että yrityksellä on vahva brändi. Vahva brändi huomataan ja muistetaankin jostain. Tuhansien viestien hälyisessä maailmassa me huomaamme ja muistamme ne, jotka ovat maailmalle ja meille relevantteja, joilla on olemassaolon tarkoitus. Coolit lenkkarit alessa on ihan jees-juttu kerran, mutta yritys, jonka olemassaolo ja yrityskulttuuri on rakennettu tukevasti inspiroivan merkityksen ka olemassaolon tarkoituksen päälle myy koko tuoteperheen. Eikä vain kerran ja alennuksella. Purpose, purpose, purpose siis.

 

Kirsi Piha on viestintätoimisto Ellun Kanojen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja

 

 

 

Onnea Suomi ja Suomi-brändin tekijät

”Made in Finland” takaa huippulaadun, suomalainen koulutus symboloi korkeaa osaamista ja suomalainen luonto revontulineen on matkailun nouseva tähti. Suomi-brändiä on rakennettu sisulla, rakkaudella, rohkeudella ja luovalla hulluudella. Nyt on aika nostaa malja 100-vuotiaalle Suomi -brändille, joka kuuluu meille kaikille ja jota olemme olleet mukana rakentamassa, osin tiedostaen ja osin tiedostamattamme.

Tämä MAINOSTAJA -lehden numero on omistettu suomalaisille brändeille ja brändien tekijöille. Paljastamme miten Fazer on systemaattisesti rakentanut ja vaalinut brändiään. Yritys, joka voitti Vuoden 2017 Brändinrakentaja -palkinnon haluaa jakaa omat kokemuksensa, joita kannattaa kuunnella. Esittelemme joukon yrityksiä, jotka ovat hyödyntäneet omassa markkinoinnissaan Suomi-brändiä innovatiivisesti sekä kotimaisia markkinointiteknologioita, jotka jo ensimetreiltään ovat suunnanneet kansainvälisille markkinoille. Oman oodinsa ansaitsee myös pohjoisen Suomen matkailu, joka on onnistunut tuotteistamaan suomalaisen luonnon ja nostanut maamme yhdeksi halutuimmista elämysmatkakohteista.

Tekijät kertovat omat tarinansa myös kansainvälistymisestä, jossa merkittävässä roolissa on ollut markkinointi ja kaiken keskiössä brändin rakentaminen. Tämän lehden lukijoista tuskin kukaan kyseenalaistaa markkinoinnin merkitystä liiketoiminnan menestymisessä, mutta yhä löytyy organisaatioita, jotka luottavat vain tuotteensa erinomaisuuteen parhaana myynnin tekijänä. Siksi haastamme sinut mukaan levittämään markkinoinnin ilosanomaa. Tavoitteena on tehdä Suomesta markkinoinnillisempi paikka, jotta piileskelevät huipputuotteet saadaan nopeammin ja tehokkaammin myös kansainvälisille markkinoille.

 

Riikka-Maria Lemminki
toimitusjohtaja