WFA Policy Brief – Viikon 47 ajankohtaiset uutiset kattojärjestöltämme

Mia Lehto
Mia Lehto

Tämän viikon Policy Brief -katsauksessa

  • EU esittelee uusia sääntöjä vaikuttajille ja personoidulle mainonnalle Digital Fairness Act -säädöksen myötä
  • TikTok joutuu Espanjassa tarkasteluun lasten turvallisuuteen ja mainosten sijoitteluun liittyvien huolien vuoksi
  • Amazonia vastaan uusia syytöksiä jopa 250 prosentin piilotetuista mainonnan lisämaksuista
  • Britannia käynnistää selvityksen elintarvikemainonnan rajoituksista – brändimainonnan poikkeukset tarkastelussa
  • Meta lykkää kiistanalaisia yritysehtojensa muutoksia tekoälyyn ja verkkosivustojen tietojen keräämiseen liittyvien huolien vuoksi
  • Puola vaatii Metalle 250 miljoonan euron sakkoa vilpillisestä mainonnasta

EU esittelee uusia sääntöjä vaikuttajille ja personoidulle mainonnalle Digital Fairness Act -säädöksen myötä

Euroopan komissio on julkaissut pitkään odotetun Digital Fairness Act (DFA) -säädösehdotuksen, joka merkitsisi huomattavaa uudistusta EU:n kuluttajansuojalainsäädäntöön. Vaikka lopullinen säädösteksti voi vielä muuttua, ehdotus toisi uusia vaatimuksia vaikuttajamarkkinointiin, personoituun mainontaan, harhaanjohtaviin käyttöliittymäratkaisuihin (dark patterns) sekä riippuvuutta aiheuttavaan suunnitteluun.

Mainostajien kannalta erityisen merkittävää on, että ehdotus velvoittaisi vaikuttajat merkitsemään kaupallisen sisällön selkeästi ja kieltäisi heitä markkinoimasta tuotteita, joiden mainontaa on rajoitettu lailla. Myös brändit ja toimistot olisivat vastuussa siitä, että niiden vaikuttajayhteistyöt noudattavat sääntelyä.

DFA kieltäisi profilointiin perustuvan kohdennetun mainonnan tilanteissa, joissa yrityksellä on perusteltu syy olla varma siitä, että kuluttaja on alaikäinen. Rajoitukset laajenisivat verkkoalustojen ulkopuolelle kaikkiin yrityksiin, jotka kohdentavat mainontaa EU:n kuluttajille.

Ehdotus merkitsee merkittävää siirtymää kohti yksityiskohtaisempaa EU-sääntelyä kaupallisessa viestinnässä. Seuraavaksi Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot neuvottelevat säädöstekstistä EU:n neuvostossa. Ehdotettujen sääntöjen ei odoteta tulevan sovellettaviksi aikaisintaan ennen vuotta 2029.

Osallistu webinaariimme 19. marraskuuta: The Regulatory Trends Shaping Marketing. Webinaarissa käydään läpi keskeisiä markkinointiin vaikuttavia sääntelymuutoksia eri puolilla maailmaa ja niiden mahdollisia vaikutuksia liiketoimintaan.

Ilmoittaudu webinaariin tästä. Mainitse rekisteröitymisen yhteydessä, että yrityksesi on Marketing Finlandin jäsen.

TikTok joutuu Espanjassa tarkasteluun lasten turvallisuuteen ja mainosten sijoitteluun liittyvien huolien vuoksi

Espanjalaisen faktantarkistusorganisaation Maldita.es:n uusi tutkimus on dokumentoinut TikTokissa esiintyvää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia sekä verkostoja, joiden epäillään koostuvan lapsiin kohdistuvista seksuaalirikollisista.

Tutkijat tunnistivat 1 183 julkaisua, jotka sisälsivät lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia ja jotka olivat keränneet yhteensä 48 miljoonaa katselukertaa. Lisäksi tunnistettiin yli 26 000 käyttäjäprofiilia, joilla saattaa olla yhteyksiä alaikäisten hyväksikäyttöön.

Jatkotutkimuksessa havaittiin, että 21 suurten brändien mainosta oli sijoittunut välittömästi ennen tai jälkeen sisältöjen, jotka liittyivät lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai alaikäisten seksuaaliseen häirintään. Näihin sisältyi myös julkaisuja tileiltä, joiden epäillään levittävän tai myyvän lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia.

Havainnot liittyvät laajempaan eurooppalaiseen keskusteluun lasten verkkoturvallisuudesta ja digitaalisten alustojen vastuusta alaikäisten suojelemisessa.

Amazonia vastaan uusia syytöksiä jopa 250 prosentin piilotetuista mainonnan lisämaksuista

Yhdysvaltain kilpailu- ja kuluttajansuojaviranomainen Federal Trade Commission (FTC) sekä 22 osavaltiota ovat julkaisseet uusia tietoja Amazonia vastaan käynnissä olevasta oikeusjutusta, joka koskee väitettyjä piilotettuja lisämaksuja mainonnan huutokauppahinnoittelussa.

Uusien tietojen mukaan lisämaksut olisivat olleet tavallisina päivinä jopa 50 prosenttia ja suurten ostostapahtumien, kuten Prime Dayn ja Black Fridayn, aikana jopa 250 prosenttia.

Päivitetyn kanteen mukaan väitetyt lisämaksut tuottivat Amazonille 87 miljoonaa dollaria ylimääräistä maailmanlaajuista liikevaihtoa vuoden 2022 joulusesongin aikana.

Viranomaiset väittävät myös Amazonin johtaneen mainostajia harhaan selittämällä mainonnan korkeampia kustannuksia lisääntyneellä kilpailulla sen sijaan, että se olisi kertonut huutokauppahinnoittelunsa muutoksista.

Syytökset ovat edelleen oikeuskäsittelyssä, eikä tuomioistuin ole vahvistanut niitä.

Mainostajien näkökulmasta väitetyt lisämaksut osoittavat, että huutokauppahinnoittelu voi poiketa huomattavasti siitä, miten alustat kuvaavat hinnoitteluaan. Tämä korostuu erityisesti vilkkaimpina kaupankäyntijaksoina.

Policy Brief käsitteli oikeusjuttua ensimmäisen kerran 4. syyskuuta.

Britannia käynnistää selvityksen elintarvikemainonnan rajoituksista – brändimainonnan poikkeukset tarkastelussa

Britanniassa eri puolueiden parlamentaarikoista koostuva ryhmä on käynnistänyt selvityksen tammikuussa 2026 käyttöön otettujen, epäterveellisempien elintarvikkeiden ja juomien mainontaa koskevien rajoitusten tehokkuudesta.

Säännöt kieltävät rajoitusten piiriin kuuluvien tuotteiden televisiomainonnan ennen kello 21:tä sekä maksullisen verkkomainonnan kaikkina vuorokaudenaikoina.

Selvityksessä tarkastellaan, ovatko rajoitukset vähentäneet lasten altistumista epäterveellisempien elintarvikkeiden mainonnalle ja heikentävätkö nykyiset poikkeukset sääntelyn tehokkuutta.

Poikkeukset sallivat yrityksille brändiensä mainostamisen, kunhan mainonnassa ei esitellä tunnistettavia rajoitusten piiriin kuuluvia tuotteita.

Lisäksi selvitetään, ovatko mainosinvestoinnit siirtyneet muihin kanaviin, kuten ulkomainontaan, elokuvateattereihin ja radioon.

Sidosryhmät voivat toimittaa näkemyksiään ja aineistoaan 18. tammikuuta 2027 saakka.

Selvityksen toteuttaa epävirallinen parlamentaarinen ryhmä, eikä sillä ole suoria oikeudellisia vaikutuksia. Sen havainnot ja suositukset eivät ole sitovia, mutta ne voivat vaikuttaa hallituksen tulevaan politiikkaan.

Osallistu seuraavaan Spotlight-tilaisuuteemme 24. marraskuuta: Tackling Fraudulent Advertising with Meta.

Tilaisuudessa tarkastellaan huijausmainonnan aiheuttamia haasteita brändeille ja laajemmin digitaalisen mainonnan ekosysteemille. Lisäksi kuullaan, miten Meta tunnistaa ja poistaa vilpillisiä mainoksia sekä reagoi uusiin uhkiin.

Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä. Mainitse rekisteröitymisen yhteydessä, että yrityksesi on Marketing Finlandin jäsen.

Meta lykkää kiistanalaisia yritysehtojensa muutoksia tekoälyyn ja verkkosivustojen tietojen keräämiseen liittyvien huolien vuoksi

Meta on lykännyt kaupallisten käyttöehtojensa muutoksia sen jälkeen, kun ehdotetut säännöt herättivät huolta yhtiön mahdollisuudesta kerätä yritystileihin liittyvien verkkosivustojen sisältöä tekoälytuotteidensa kehittämiseen.

Alun perin muutosten oli määrä tulla voimaan 30. lokakuuta, mutta kustantajien ja toimialajärjestöjen vastustus sai Metan tarkistamaan ehtojen sanamuotoja ja lopulta lykkäämään niiden käyttöönottoa.

Meta on vahvistanut, että nykyiset ehdot pysyvät voimassa samalla, kun yhtiö jatkaa keskusteluja sidosryhmien kanssa.

Ehdotetut ehdot olisivat mahdollistaneet Metalle tietojen automaattisen keräämisen sen palveluja käyttävien yritysten verkkosivustoilta, mukaan lukien mainostajatilien yhteydessä olevat sivustot.

Mainostajien näkökulmasta tämä herättää huolta siitä, että yritykset menettäisivät mahdollisuuksiaan hallita, miten niiden omistamaa sisältöä käytetään, hyödynnetään uudelleen ja esitetään kuluttajille.

Tämä voisi heikentää yritysten kykyä hallita brändi-identiteettiään, viestintäänsä ja mainettaan.

Puola vaatii Metalle 250 miljoonan euron sakkoa vilpillisestä mainonnasta

Puola on vaatinut Euroopan komissiota määräämään Metalle 250 miljoonan euron sakon, koska yhtiön väitetään laiminlyöneen vilpillisen mainonnan torjunnan Facebookissa ja Instagramissa. Puolan mukaan tämä rikkoisi EU:n digipalvelusäädöstä (Digital Services Act, DSA).

Vaatimus perustuu Puolan kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin reagoivan CERT Polska -yksikön tutkimukseen. Sen mukaan Meta kieltäytyi poistamasta 106:ta mainosta yhteensä 122:sta huijausmainoksiksi ilmoitetusta mainoksesta.

Puolan vaatimuksiin kuuluvat Metan vilpillisestä mainonnasta saamien tulojen suurempi läpinäkyvyys, nopeampi reagointi huijausmainoksia koskeviin ilmoituksiin sekä tehokkaammat suojatoimet identiteetin väärinkäyttöön perustuvia huijauksia vastaan.

Meta kiistää kritiikin ja viittaa mainosten tunnistusjärjestelmiinsä tehtyihin parannuksiin.

Euroopan komissio on vahvistanut, että Puolan toimittama näyttö otetaan huomioon Metaa koskevassa käynnissä olevassa DSA-menettelyssä. Näihin väitteisiin liittyvää päätöstä sääntörikkomuksesta ei kuitenkaan ole vielä annettu.

Mainostajien näkökulmasta Puolan aloite lisää painetta ottaa käyttöön pakollinen mainostajien henkilöllisyyden todentaminen. Vastaavia vaatimuksia on jo otettu käyttöön Thaimaassa ja Singaporessa.

Brändit, joiden identiteettiä huijarit käyttävät väärin, saattavat nähdä vastaavien todentamisvaatimusten yleistyvän myös muilla markkinoilla.