Tekoälymainonta kasvaa vauhdilla – ChatGPT:ssä jo yli 100 000 mainostajaa, seuraavaksi mainoksiin tulevat tekoälyagentit

Tekoälypalveluista on kehittynyt uusi merkittävä mainosympäristö, jonka myös suomalaiset mainostajat ovat löytäneet. OpenAI:n omistamassa ChatGPT:ssä mainonta käynnistyi helmikuussa 2026, ja OpenAI:n mukaan vain kahdeksassa kuukaudessa alustalla on mainostanut yli 100 000 yritystä. ChatGPT-mainonta on nyt saatavilla 89 maassa, Suomi mukaan lukien. Samalla mainosmuodot, mainonnan ostamisen työkalut ja tulosten mittaaminen kehittyvät nopeasti. Seuraava kehitysaskel on jo testattavana Yhdysvalloissa: mainokset, joiden kautta kuluttajat voivat keskustella suoraan yritysten omien tekoälyagenttien kanssa.

ChatGPT-mainonta kasvoi kahdeksassa kuukaudessa miljardiluokkaan

OpenAI aloitti ChatGPT-mainonnan testaamisen Yhdysvalloissa 9.2.2026 ja ensimmäiset mainokset olivat keskusteluvastauksen yhteydessä näkyviä, selvästi sponsoroiduiksi merkittyjä mainoskortteja, jotka ohjasivat käyttäjän mainostajan verkkosivustolle.

Mainoksia näytetään ChatGPT:n maksuttoman Free-version ja edullisemman Go-version käyttäjille. Maksulliset Plus-, Pro- ja yritysversiot ovat mainoksettomia. OpenAI:n mukaan mainokset eivät vaikuta ChatGPT:n antamiin vastauksiin, eikä käyttäjien keskusteluja luovuteta mainostajille.

Kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Reuters kertoi maaliskuussa, että Yhdysvaltain pilotti oli saavuttanut jo kuudessa viikossa yli 100 miljoonan dollarin vuositason liikevaihtovauhdin. Tuolloin mukana oli yli 600 mainostajaa. Elokuun lopussa OpenAI kertoi vuositason liikevaihtovauhdin nousseen miljardiin dollariin alle 200 päivässä. Lokakuun 21. päivänä yhtiö ilmoitti yli 100 000 mainostajan käyttäneen palvelua sen käynnistymisen jälkeen. OpenAI:n julkaisemat luvut ovat elo–lokakuulta 2026.

Luvut kertovat mainostajien kiinnostuksesta, mutta eivät vielä mainonnan keskimääräisestä tuloksellisuudesta. Julkista ja kattavaa vertailutietoa esimerkiksi mainonnan konversiotehosta suhteessa hakukone- tai sosiaalisen median mainontaan on edelleen rajallisesti.

“Myös suomalaiset mainostajat ovat innostuneet testaamaan ChatGPT-mainoksia, mutta olemme vielä kokeiluvaiheessa”, s360 Suomen toimitusjohtaja Reetta Peltola kertoo. 

Tekoälypalveluiden yleistyminen mainoskanavina muuttaa myös tapaa, jolla yritykset tavoittavat kuluttajia. Perinteisessä digimainonnassa mainostaja on pyrkinyt tavoittamaan kuluttajan tämän selaillessa sisältöjä tai tehdessä hakuja. Tekoälypalveluissa käyttäjä puolestaan kertoo usein suoraan, mitä hän on tekemässä, millaista ratkaisua hän tarvitsee ja millä perusteilla hän tekee päätöksensä.

“Selvää on, että emme voi suoraan hyödyntää esimerkiksi hakumainonnan tai somemainonnan parhaita käytäntöjä. Keskustelevan kontekstin ymmärtäminen, osuvat luovat ja oikea ajoitus keskustelussa näyttävät parantavan mainonnan tuloksia”, Peltola jatkaa.

ChatGPT ei ole ainoa tekoälymainonnan ympäristö. Googlen AI Overviews- ja AI Mode -hakukokemuksissa sekä Microsoftin Copilot-ympäristössä on mahdollista näyttää mainoksia. Sen sijaan Anthropic on pitänyt Clauden mainoksettomana, ja Perplexity on luopunut aiemmista mainoskokeiluistaan. Myös Googlen erillinen Gemini-sovellus on toistaiseksi mainokseton.

Mainostyökalut ja analytiikka kehittyvät nopeasti

ChatGPT-mainonnan ostaminen on siirtynyt alkuvaiheen suurten mainostajien pilottikampanjoista kohti itsepalvelua. Mainostajat voivat käyttää OpenAI:n Ads Manageria, jossa luodaan kampanjoita, määritellään kohdennuksia, asetetaan budjetteja ja seurataan tuloksia. Suomessa Ads Managerin itsepalvelu on jo saatavilla. Mainostilin perustaminen ja kampanjan käynnistyminen edellyttävät kuitenkin tarvittavia hyväksyntöjä, ja kansainväliseen kohdentamiseen liittyy tilikohtaisia rajoituksia. Lisäksi sensitiivisiksi määritellyt teemat on suljettu joko kokonaan tai merkittäviltä osin mainonnan ulkopuolelle, mikä rajoittaa esimerkiksi terveys- tai finanssialan mahdollisuuksia hyödyntää ChatGPT-mainontaa.

Mainonnan ostamiseen on tarjolla erilaisia tavoitteita. Näkyvyyttä voidaan ostaa näyttöpohjaisesti ja liikennettä klikkipohjaisesti. Konversioihin optimoidut kampanjat mahdollistavat mainonnan ohjaamisen kohti mitattavia tuloksia. Ads Managerin raportointi sisältää muun muassa mainosnäytöt, klikkaukset, kulut, klikkausprosentin, keskimääräiset klikki- ja näyttöhinnat sekä konversiot, kun niiden mittaus on otettu käyttöön. OpenAI on myös laajentanut mittauskumppanuuksiaan. Esimerkiksi AppsFlyer, Adjust, Northbeam ja Triple Whale kuuluvat kumppaniekosysteemiin.

Kiinnostava kehitysaskel on myös ChatGPT Ads Manager -lisäosa. Lisäosan avulla mainostaja voi käyttää luonnollista kieltä kampanjoiden suunnitteluun, mainosversioiden luomiseen, tulosten analysointiin ja kehitysehdotusten saamiseen. Mainostaja voi esimerkiksi pyytää tekoälyä vertailemaan kampanjoiden tuloksia tai laatimaan mainoksen yrityksen verkkosivujen perusteella. Mahdolliset muutokset edellyttävät aina käyttäjän hyväksyntää.

Tekoälymainonnan tulosten mittaamisessa on kuitenkin vielä kehitettävää verrattuna esimerkiksi Googlen mainosalustaan. ChatGPT Ads Manager -lisäosa ei esimerkiksi pysty raportoimaan mainonnan tuottoa tai mainontaan käytetyn pääoman tuottoa (ROAS), koska sillä ei ole käytettävissään tietoa konversioiden rahallisesta arvosta. Mainostajien keskuudessa pohditaankin parhaillaan, miten tekoälymainonnan vaikutuksia brändiin, ostopäätöksiin ja myyntiin voitaisiin mitata riittävän luotettavasti.

Uudet mainosmuodot tekevät ChatGPT:stä visuaalisemman

Lokakuussa OpenAI esitteli useita mainontaa uudistavia ominaisuuksia. Niiden yhteinen tavoite on tehdä mainonnasta entistä paremmin käyttäjän tilanteeseen sopivaa ja vähentää mainostajien manuaalista työtä. Tällaisia ovat:

Laajempi mainoskortti: Työpöytäversioon on tuotu aiempaa leveämpi mainoskortti, joka hyödyntää keskustelun tilaa paremmin. Nykyisiä mainosaineistoja voidaan käyttää ilman erillisiä muutoksia.

Usean kuvan mainokset: Lokakuun lopussa avattu monikuvamainonnan beta mahdollistaa 4–6 neliönmuotoisen kuvan käyttämisen yhdessä mainoksessa. Tämä antaa brändeille enemmän tilaa esitellä tuotteita, käyttötapoja ja valikoimaa.

Mainonta kuvageneroinnin yhteydessä: Yhdysvalloissa testataan visuaalista mainontaa myös silloin, kun käyttäjä luo kuvia tekoälyllä. Mainos on kuitenkin erillään luodusta kuvasta.

Vielä merkittävämpi muutos liittyy mainosaineistojen automaattiseen mukauttamiseen. OpenAI:n creative enhancements -toiminto voi muokata otsikoita ja kuvauksia, kääntää mainostekstejä, sovittaa kuvia eri kokoihin ja ohjata käyttäjän mainostajan verkkosivuston osuvimmalle alasivulle. Muokkauksissa hyödynnetään mainostajan alkuperäistä aineistoa, mainoksen kohdesivun sisältöä sekä keskustelun asiayhteyttä. Ominaisuus tuli automaattisesti käyttöön uusissa ja nykyisissä kampanjoissa 30. lokakuuta, ellei mainostaja ole kytkenyt sitä erikseen pois.

Tämä on nostanut esiin kysymyksen mainostajan vastuusta. Jos tekoäly voi muokata mainosviestiä automaattisesti, miten varmistetaan, että jokainen versio on brändin mukainen, paikkansapitävä ja esimerkiksi kuluttajansuojasääntelyn mukainen eri markkinoilla? OpenAI ei hyväksytä automaattisesti tuotettuja versioita mainostajalla erikseen.

“Meta muuttaa käyttöehtojaan niin, että kaikki vastuu Metan tekoälyn luomista sisällöistä ja kampanjoista on mainostajalla. On mielenkiintoista nähdä, ottaako OpenAI saman linjan”, Peltola pohtii.

Shopify-integraatio tuo verkkokaupan suoraan mainonnan taustalle

Yksi kaupallisesti kiinnostavimmista uudistuksista on ChatGPT Ads -integraatio Shopify-verkkokauppa-alustaan, joka valottaa verkkokaupan tulevaisuutta sekä tekoälyn tiiviimpää linkitystä asiakkaan ostopolulle. Integraation avulla Shopify-kauppias voi yhdistää tuoteluettelonsa ja verkkokaupan tapahtumat OpenAI:n Ads Manageriin. Tuotetiedot, valikoiman muutokset ja saatavuus voidaan synkronoida mainonnan käyttöön, jolloin kampanjoiden rakentaminen ei edellytä yhtä paljon manuaalista tuotetietojen siirtämistä. Toiminto muistuttaa perinteistä dynaamista mainontaa, mutta tekoälyalustojen käytettävissä oleva valtava tietomäärä tarjoaa uusia mahdollisuuksia mainonnan kohdentamiseen ja personointiin.

Yhteys toimii OpenAI Pixel for Shopify -ratkaisun avulla. Se välittää verkkokaupan soveltuvia tapahtumatietoja mainonnan mittaamiseen ja optimointiin. Mainostaja voi luoda tuotemainoksia ja tarkastella tuloksia sekä Shopifyssa että Ads Managerissa.

Tämä on merkittävä askel kohti tekoälyavusteista kaupankäyntiä. Käyttäjä voi keskustella tekoälyn kanssa tarpeistaan, vertailla vaihtoehtoja ja nähdä tilanteeseen liittyviä kaupallisia tarjouksia. OpenAI:n tuoreen tuotepäivityksen mukaan Shopify-integraatio laajenee kansainvälisesti kaikkiin ChatGPT-mainonnan maihin. Ohjeistuksessa näkyy kuitenkin vielä aiempi vaihe, jossa sovellus on kaikkien yhdysvaltalaisten Shopify-kauppiaiden käytettävissä ja kansainvälinen saatavuus on tulossa. Suomalaisen kauppiaan kannattaa siksi tarkistaa toiminnon käyttöönotto omalta tililtään.

”Mainonta on vain yksi osa sitä, miten tekoäly muuttaa ostamista. Yhdysvalloissa kuluttaja voi nyt maksaa esimerkiksi Niken, Sephoran, Walmartin ja monien Shopify-kauppojen ostoksia Google Paylla suoraan Googlen haussa ja Gemini-sovelluksessa. Taustalla on Googlen yhdessä Shopifyn sekä suurten verkkokauppojen ja kauppaketjujen kanssa kehittämä avoin Universal Commerce Protocol, jonka avulla tekoälyagentit ja kaupat voivat asioida keskenään tuotteiden etsimisestä maksamiseen. OpenAI puolestaan ilmoitti keväällä siirtävänsä ChatGPT:n Instant Checkout -kassan kauppiaiden omiin ChatGPT-sovelluksiin, joten toimintamallit ovat vielä keskeneräisiä. Suomessa nämä toiminnot eivät ole vielä käytössä, mutta niihin kannattaa valmistautua nyt. Kun agentit alkavat valita kauppoja ostajan puolesta, ne suosivat niitä, joiden hinnat, saatavuuden ja toimitusehdot ne voivat tarkistaa luotettavasti”, sanoo Marketing Finlandin Digital Commerce -työryhmää vetävä Crasmanin toimitusjohtaja Samuli Hokkanen.

Mainostajalle keskeinen kysymys ei ole enää pelkästään, miten tuote saadaan näkyviin, vaan miten tuotetiedot, saatavuus, hinnat ja kaupallinen sisältö pysyvät ajan tasalla tekoälyn hyödyntämissä järjestelmissä.

”Kun kuluttaja pyytää ChatGPT:tä etsimään alle 200 euron kevyen ja vedenpitävän kuoritakin, tekoäly vertailee tuotteita niiden tietojen perusteella, jotka se löytää kauppojen tuotesyötteistä ja verkkosivuilta. Jos materiaali, paino tai saatavuus puuttuu, tuote putoaa vertailusta helposti pois, olipa mainosbudjetti mikä tahansa. Siksi verkkokaupan kannattaa laittaa tuotetietonsa kuntoon, ennen kuin se kasvattaa tekoälymainonnan budjettia”, Hokkanen sanoo.

Myös Peltola korostaa ajantasaisten tuotetietojen merkitystä sekä kuluttajan että mainostajan näkökulmasta.

”Asiakas hyötyy, kun vertailutiedot ovat helposti saatavilla. Mainostajan on varmistettava, että tiedot ovat jatkuvasti sekä ajan tasalla että kilpailukykyisiä”, Peltola toteaa.

Seuraava askel – tekoälyagentti osaksi mainosta

Yhdysvalloissa testataan jo mainosmuotoa, jossa mainos ei johda vain verkkosivulle vaan avaa keskustelun yritystä edustavan tekoälyagentin kanssa. OpenAI kutsuu ratkaisua nimellä Sponsored Agents. Käyttäjä voi siirtyä mainoksesta keskustelemaan yrityksen tuotteista tai palveluista, kysyä tarkentavia kysymyksiä ja saada apua vaihtoehtojen vertailuun. Kyse ei siis ole enää pelkästä mainoksen näyttämisestä, vaan mainonnan ja asiakaspalvelun yhdistämisestä samaan käyttötilanteeseen.

Sponsored Agents on tällä hetkellä rajatussa alpha-testissä valituilla mainostajilla. OpenAI ei ota vastaan uusia varhaisen käyttöönoton hakemuksia, eikä ominaisuus ole vielä yleisesti saatavilla. Käytännössä tällaisen mainonnan toteuttaminen edellyttää yritykseltä muutakin kuin mainosaineistoa. Agentille tarvitaan luotettavat tiedot tuotteista, palveluista ja niiden ominaisuuksista sekä selkeät rajat sille, mitä se voi luvata asiakkaalle. Yrityksen on myös ratkaistava, miten keskustelusta siirrytään esimerkiksi ostamiseen, yhteydenottoon tai ihmisen palveltavaksi.

Sponsored Agents -mainosmuodon tarkkaa teknistä toteutusta tai yritysten omien agenttien liittämistä siihen ei ole vielä avattu kaikille mainostajille. OpenAI:n nykyinen Ads Manager -lisäosa ei myöskään tue näiden agenttimainosten luomista. Muutos on silti markkinoinnin kannalta huomattava. Tulevaisuudessa mainos voi toimia myyjänä, tuoteneuvojana tai asiakaspalvelijana. Samalla syntyy uusia kysymyksiä siitä, miten agentin antamat vastaukset tarkistetaan, kuka vastaa mahdollisista virheistä ja millaisia tietoja asiakkaasta voidaan kerätä.

”Sponsored Agents tuo mainokseen yrityksen oman myyjän, ja myyjältä odotetaan oikeita vastauksia. Jos tuotetiedot, hinnoittelu ja asiakaspalvelun ohjeet ovat hajallaan eri järjestelmissä, agentti joko vastaa väärin tai ei osaa vastata ollenkaan. Kumpikin on huonompi lopputulos kuin tavallinen mainoskortti. Suosittelen, että yritys rakentaa agentin ensin omaan verkkokauppaansa tai asiakaspalveluunsa ja oppii siellä, mitä asiakkaat kysyvät ja missä agentti kompastuu. Kun agentti toimii luotettavasti omissa kanavissa, yritys on valmis myös silloin, kun agenttimainonta avautuu laajemmin”, Hokkanen sanoo.

Mainostajien kysymykset lisääntyvät – Marketing Finlandin kattojärjestö WFA keskustelee OpenAI:n kanssa

Tekoälymainonnan nopea kasvu nostaa esiin kysymyksiä, joihin alan yhteiset pelisäännöt eivät ole vielä kaikilta osin ehtineet vastata. Siksi myös Marketing Finlandin kansainvälinen kattojärjestö World Federation of Advertisers (WFA) käy keskustelua OpenAI:n kanssa mainostajien näkökulmasta. Keskustelulle on selkeä tarve, sillä tekoälymainonta tuo uusia ulottuvuuksia niin mainonnan läpinäkyvyyteen, mittaamiseen, bränditurvallisuuteen kuin vastuukysymyksiinkin.

Yksi keskeinen kysymys on bränditurvallisuus, miten mainostaja voi varmistua siitä, millaisessa keskusteluyhteydessä sen mainos näkyy. Perinteisessä digimainonnassa mainostaja on voinut rajata esimerkiksi verkkosivustoja, sisältöluokkia ja hakusanoja. Tekoälypalveluissa konteksti muodostuu käyttäjän ja tekoälyn välisestä keskustelusta, joka voi muuttua nopeasti.

OpenAI kehittää parhaillaan myös brändisoveltuvuuden mittaamista ja hallintaa. Lokakuun alussa yhtiö kertoi laajentavansa mittausratkaisujaan sekä tutkivansa uusia tapoja arvioida mainonnan sopivuutta erilaisiin keskustelutilanteisiin.

Toinen tärkeä kysymys liittyy läpinäkyvyyteen. Mainostajalle pitäisi olla selvää, miksi mainos on näytetty, millaiseen käyttäjän tarpeeseen se on yhdistetty ja miten sen tuloksellisuus on mitattu. Samalla kuluttajan on pystyttävä erottamaan kaupallinen viesti tekoälyn omasta vastauksesta.

Brandjacking – voiko toinen yritys mainostaa tunnetun brändin nimissä?

Yksi uuden mainosympäristön kiinnostavimmista riskeistä on Brandjacking, jossa ulkopuolinen toimija pyrkii hyödyntämään toisen yrityksen nimeä, identiteettiä tai tunnettuutta omiin tarkoituksiinsa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuluttajalle esitetään mainos, joka näyttää tunnetun yrityksen viralliselta viestiltä, vaikka mainostaja on todellisuudessa joku muu. Erityisen ongelmallista tämä on ympäristössä, jossa käyttäjä voi pitää tekoälypalvelua luotettavana tiedonlähteenä.

OpenAI Developers -ohjesivusto kertoo, että OpenAI:n mainostilin rakenteessa yrityksen juridinen nimi, tilin sisäinen nimi ja mainoksessa näkyvä julkinen brändinimi ovat erillisiä tietoja. Julkisen brändinimen muuttaminen edellyttää uutta tarkistusta, ja mainonta keskeytyy tarkistuksen ajaksi. .

OpenAI:n mainostussäännöt kieltävät nimenomaisesti toisen yrityksen esiintymisenä mainostamisen, harhaanjohtavan sidonnaisuuden esittämisen sekä sellaisten tavaramerkkien ja logojen käyttämisen, joihin mainostajalla ei ole oikeutta. Mainostajan henkilöllisyys ja mainoksen sisältö tarkistetaan ennen julkaisua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että väärinkäytösten mahdollisuus olisi poistunut. Mainosjärjestelmissä voi esiintyä huijausyrityksiä, ja brändin väärinkäyttöä voidaan toteuttaa myös mainosjärjestelmän ulkopuolella.

Julkisista lähteistä ei löytynyt vahvistettua tapausta, jossa yritys olisi onnistunut julkaisemaan ChatGPT-mainontaa suoraan toisen yrityksen nimissä ilman valtuutusta. Siksi tällaista mahdollisuutta ei pidä esittää todettuna ChatGPT-mainonnan ongelmana. Sen sijaan mainostajan identiteetin varmistaminen ja tavaramerkkien suojaaminen ovat perusteltuja kysymyksiä OpenAI:lle.

AI Recommendation Poisoning – kun tekoälyn suosituksia yritetään manipuloida

Vielä laajempi ilmiö tekoälyalustoilla on AI Recommendation Poisoning, eli tekoälyn suositusten tarkoituksellinen manipulointi. Microsoftin tietoturvatutkijat julkaisivat helmikuussa 2026 tutkimuksen, jossa havaittiin yritysten yrittävän vaikuttaa tekoälypalvelujen muistiin ja myöhempiin suosituksiin. Tutkijat löysivät yli 50 erilaista manipulointikehotetta 31 yritykseltä 14 toimialalta.

Microsoftin tietoturvablogissa kerrottiin tapauksesta, jossa verkkosivuston ”Summarize with AI” -painikkeeseen eli tekoälyllä tehtävään sisällön tiivistämistoimintoon oli piilotettu ohjeita tekoälylle. Niiden avulla tekoälyä yritettiin saada pitämään tiettyä yritystä luotettavana lähteenä tai suosittelemaan sitä jatkossa ensisijaisena vaihtoehtona. Kyse ei ole tavallisesta hakukoneoptimoinnista tai hyväksytystä mainonnasta, vaan yrityksestä vaikuttaa tekoälyn toimintaan käyttäjän huomaamatta.

Myös tieteellisessä tutkimuksessa on havaittu, että manipuloitu verkkosisältö voi vaikuttaa tekoälyjärjestelmien tuotesuosituksiin. Lokakuussa julkaistussa tutkimuksessa (ACL Anthology) testattiin 12 kielimallia, ja tulokset osoittivat merkittäviä haavoittuvuuksia tilanteissa, joissa tekoäly käytti ulkoisia verkkolähteitä tuotteiden suosittelemiseen. Tulokset kuvaavat kontrolloitua tutkimusasetelmaa, eivät todellisten kaupallisten suositusten yleistä virheprosenttia. Tämä on tärkeä erottaa varsinaisesta ChatGPT-mainonnasta.

OpenAI:n mukaan maksetut mainokset eivät vaikuta ChatGPT:n vastauksiin. AI Recommendation Poisoning puolestaan pyrkii vaikuttamaan itse vastauksiin esimerkiksi ulkoisen sisällön tai muistiin kohdistuvien kehotteiden kautta. Brändien omistajien näkökulmasta kysymykset ovat tärkeitä. Kun tekoälystä tulee yhä tärkeämpi tuotteiden ja palvelujen suosittelija, miten varmistetaan, etteivät suositukset perustu manipuloituun tietoon?

Tekoälymainonnan sudenkuopat eivät rajoitu tietoturvaan

Tekoälymainonnassa on myös muita kysymyksiä, joihin mainostajien kannattaa kiinnittää huomiota.

Ensimmäinen liittyy mainonnan automaatioon. Jos tekoäly muokkaa mainostekstejä ja kääntää niitä eri kielille, syntyy riski, että alkuperäinen lupaus muuttuu. Tämä voi olla erityisen ongelmallista säännellyillä toimialoilla tai tilanteissa, joissa markkinointiväittämiltä edellytetään tarkkaa näyttöä.

Toinen kysymys koskee mittaamista. Tekoälypalvelussa käyttäjä voi saada tarvitsemansa tiedon ilman, että hän koskaan klikkaa mainosta. Pelkkä klikkausprosentti ei silloin välttämättä kerro mainonnan koko vaikutuksesta. Mainostajien on pystyttävä arvioimaan myös tunnettuutta, harkintaa ja myöhempää ostokäyttäytymistä.

Kolmas riski liittyy brändin hallintaan. Yrityksen tuotteista ja palveluista voidaan keskustella tekoälypalveluissa riippumatta siitä, mainostaako yritys siellä itse. Tekoälyn vastauksissa voi esiintyä vanhentuneita tuotetietoja, virheellisiä hintoja tai puutteellisia kuvauksia. Mainostajan onkin syytä seurata sekä ostetun mainonnan tuloksia että sitä, miten sen brändi esiintyy tekoälyn tuottamissa vastauksissa.

Neljäs kysymys on yksityisyys. Keskustelupohjainen käyttöympäristö sisältää usein enemmän tietoa käyttäjän tilanteesta ja tavoitteista kuin yksittäinen hakusana. OpenAI kertoo pitävänsä keskustelut yksityisinä mainostajilta, mutta mainonnan kohdentamisen ja personoinnin periaatteiden ymmärrettävyys on silti keskeistä käyttäjien luottamukselle.

Lisäksi tekoälyagenttien yleistyminen nostaa esiin vastuunjaon. Jos yrityksen agentti antaa asiakkaalle virheellisen tiedon tuotteen soveltuvuudesta, hinnasta tai toimitusehdoista, kuka vastaa seurauksista? Entä miten varmistetaan, että agentin kaupallinen tarkoitus on kuluttajalle selvä?

Nämä eivät ole pelkästään teknisiä kysymyksiä. Ne liittyvät suoraan mainonnan luotettavuuteen, kuluttajansuojaan ja brändien maineeseen.

“Kuka lopulta omistaa asiakaskokemuksen, kun entistä suurempi osa harkinta- ja ostoprosessista siirtyy tekoälypalveluihin? Brändi kantaa lopulta vastuun, mutta valta on entistä enemmän alustatoimittajan käsissä”, Peltola pohtii.

Markkinoinnin seuraava kilpailu käydään myös tekoälyn suosituksissa

Tekoälymainonnan kehityksessä on nähtävissä kaksi rinnakkaista muutosta. Ensimmäinen on uuden maksetun mainoskanavan syntyminen. Toinen, mahdollisesti vielä merkittävämpi, on tekoälyn kasvava rooli kuluttajien ja yritysostajien päätöksenteossa. Kun tekoäly auttaa vertailemaan tuotteita, suunnittelemaan hankintoja ja valitsemaan palveluntarjoajia, yritysten on pohdittava uudelleen, miten niiden brändi löydetään ja millaisen kuvan tekoäly siitä muodostaa.

”Tekoälynäkyvyyden maksimoimiseksi tärkeää on sekä sivuston tietojen tekninen saavutettavuus että se, että luodaan sisältöä, joka vastaa asiakkaan kysymyksiin. Brändin koko auttaa myös tekoälynäkyvyyden saamisessa”, Peltola kertoo.

Maksettu mainonta, hakukonenäkyvyys, tekoälyn käyttämät tietolähteet, verkkokaupan tuotetiedot ja brändin tunnettuus liittyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Erityisesti yritysten välisessä kaupassa tuotetietojen saatavuudella voi olla ratkaiseva merkitys.

”Yritysostajat käyttävät tekoälyä jo toimittajien ja tuotteiden vertailuun. Monen suomalaisen teollisuus- ja tukkukauppayrityksen tekniset tiedot ovat kuitenkin PDF-esitteissä tai pelkästään myyjien tiedossa, jolloin tekoälyn on vaikea vertailla tuotteita luotettavasti ja yritys jää helposti vertailusta pois. Se, joka ensimmäisenä julkaisee tuotetietonsa, saatavuustietonsa ja toimitusehtonsa koneluettavassa muodossa, pääsee mukaan vertailuihin, joista kilpailijat vielä puuttuvat”, Hokkanen arvioi.

Samalla on tärkeää pitää kiinni mainonnan ja riippumattoman tiedon välisestä rajasta. Jos kuluttaja ei voi luottaa siihen, että tekoälyn suositukset perustuvat luotettavaan tietoon eikä piilotettuun kaupalliseen vaikuttamiseen, koko uuden toimintaympäristön uskottavuus vaarantuu.

Marketing Finland seuraa tekoälymainonnan kehitystä ja sen vaikutuksia markkinointialaan. WFA:n ja OpenAI:n välinen vuoropuhelu on tässä tärkeää, sillä mainostajat tarvitsevat paitsi uusia mahdollisuuksia myös selkeitä vastauksia läpinäkyvyydestä, mittaamisesta, bränditurvallisuudesta ja vastuista.