Roni Backin valinta Ylen hallitukseen kertoo vaikuttaja-alan aseman muutoksesta

Roni Backin valinta Yleisradion hallitukseen kertoo suhtautumisen muutoksesta. Vaikuttaja-alalla syntynyttä osaamista pidetään nyt arvokkaana myös perinteisen mediainstituution ylimmässä päätöksenteossa.

Riikka-Maria Lemminki
Riikka-Maria Lemminki

Vaikuttajamarkkinoinnin vaikuttavuutta on ollut vaikea kiistää, mutta alan ammattimaisuuden tunnustaminen on vienyt huomattavasti kauemmin. Perinteiselle medialle vaikuttajat ovat olleet kilpailijoita, jotka ovat haastaneet vakiintuneita toimintamalleja ja muuttaneet yleisöjen mediankäyttöä sekä mainosinvestointien jakautumista.

Haastattelimme Roni Backia, joka haastatteluhetkellä oli ehtinyt olla tuleva Yleisradion hallituksen jäsen vasta 48 tuntia. Uutinen on kiinnostanut tiedotusvälineitä, mutta hän itse ei ole vielä täysin sisäistänyt valintaansa.

”Onhan tämä kokemuksena käsittämätön. Pääsee mukaan oppimaan”, Back kertoo Marketing Finlandin haastattelussa.

Backin uratarina poikkeaakin melkoisesti useimpien suurten mediayhtiöiden hallitusjäsenten urapoluista. Hän on rakentanut yleisönsä YouTubessa, perustanut oman tuotantoyhtiön ja kasvanut sisällöntuottajasta media-alan yrittäjäksi. Hänen tuotantonsa tavoittavat yleisöjä, joita perinteisten medioiden on ollut yhä vaikeampi saavuttaa.

Backia voidaan syystä kutsua oman alansa pioneeriksi ja vuosien kokeilujen, onnistumisten ja erehdysten kautta itse rakennettu osaaminen on yksi peruste sille, että hänet on valittu Yleisradion hallitukseen.

Vaikuttajamarkkinoinnin asema on muuttunut hitaammin kuin sen merkitys

Vaikuttajamarkkinoinnin kasvua on seurattu media-alalla ristiriitaisin tuntein. Sen vaikutus yleisöihin, kuluttajien valintoihin ja mainosinvestointien jakautumiseen on ollut nähtävissä jo pitkään. Silti toimialaan on suhtauduttu usein vähemmän ammattimaisena kuin perinteiseen mediaan.

Vaikuttajat ovat haastaneet vakiintuneita käsityksiä siitä, kuka voi tuottaa mediaa, rakentaa yleisösuhteita ja harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa sisältöjen ympärillä. Tämä on nähty myös uhkana medialle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Perinteisille medioille vaikuttajamarkkinoinnin ja somen kehitys on merkinnyt kilpailua ihmisten huomiosta. Yleisöt ja mainostajien investoinnit ovat jakautuneet uudelleen, kun yksittäiset sisällöntuottajat ja heidän ympärilleen rakentuneet yritykset ovat alkaneet tavoittaa miljoonayleisöjä ilman perinteisten mediatalojen jakelukanavia.

Samanaikaisesti vaikuttajamarkkinointi on ollut näkyvästi esillä keskustelussa mainonnan sääntelystä. Erityisesti lasten ja nuorten tavoittaminen, kaupallisten yhteistöiden tunnistettavuus ja sosiaalisen median toimintatavat ovat herättäneet huolta.

Osa huolista on perusteltuja. Mainonnan tunnistettavuus ja alaikäisten suojeleminen ovat tärkeitä riippumatta siitä, missä kanavassa mainontaa tehdään. Keskustelussa on kuitenkin toisinaan syntynyt vaikutelma, että vaikuttajamarkkinointi olisi lähtökohtaisesti ongelmallisempaa kuin muu markkinointi.

Samaan aikaan toimialan osaaminen on kehittynyt nopeasti. Vaikuttajien ympärille on syntynyt tuotantoyhtiöitä, markkinointitoimistoja ja uudenlaisia liiketoimintamalleja. Monet vaikuttajat johtavat yrityksiä, työllistävät ammattilaisia ja vastaavat tuotannoista, joiden mittakaava on kaukana yksittäisistä puhelimella kuvatuista somevideoista.

Vaikuttajat ovat myös järjestäytyneet. Suomen Videovaikuttajat ry on edistänyt sisällöntuottajien asemaa jo vuodesta 2016. Vuonna 2022 vaikuttajamarkkinoinnin toimijat järjestäytyivät Marketing Finlandin yhteyteen, ja myöhemmin myös vaikuttajat perustivat oman työryhmänsä, jossa Roni Back on ollut aktiivisesti mukana. Työryhmät ovat kehittäneet alan yhteisiä pelisääntöjä, käyneet vuoropuhelua Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa sekä edistäneet alan arvostusta. Myös IAB Finland käsittelee vaikuttajamarkkinointiin liittyviä kysymyksiä sosiaalisen median työryhmässään.

Back tunnistaa alan arvostukseen liittyvän ristiriidan.

”Monet, jotka eivät tunne alaamme, ajattelevat edelleen, että vaikuttajat vain kuvaavat yksin iPhonella sisältöjä.”

Hän toivoo, että hänen valintansa rohkaisisi muitakin organisaatioita tarkastelemaan vaikuttaja-alaa aiempaa vakavammin.

Pienemmillä budjeteilla on opittu tekemään suuria tuotantoja

Back näkee oman vahvuutensa ennen kaikkea audiovisuaalisissa tuotannoissa. Hän ei väitä tuntevansa Yleisradion kaikkia toimintoja eikä varsinkaan uutisjournalismia kuten pitkän linjan media-ammattilaiset.

”Jos jostakin tiedän, niin produktioista.”

Vaikuttaja-alan tuotantomallit ovat syntyneet hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin perinteisen television, ja juuri tästä Backilla on kokemusta ja osaamista, jota hän voi tuoda Yleisradion hallitukseen.

Siinä missä televisiotuotannossa voidaan käyttää erillisiä kuvaajia, äänittäjiä, toimittajia, tuottajia ja esiintyjiä, vaikuttajavetoisessa tuotannossa yksi ihminen on usein joutunut hallitsemaan useita näistä tehtävistä.

Pienet budjetit ovat pakottaneet kehittämään tehokkaita työtapoja. Sisällön suunnittelu, kuvaaminen, editointi, julkaiseminen ja yleisön tavoittaminen ovat kuuluneet saman tekijän vastuulle.

Backin omat tuotannot ovat vuosien mittaan kasvaneet huomattavasti alkuvaiheen YouTube-videoista. Esimerkiksi Suomen suurinta piilosta -tuotannon toteuttaminen on vaatinut laajaa tuotannollista suunnittelua, teknisiä ratkaisuja ja tarkkaa resurssien käyttöä.

Hän on ollut mukana ratkaisemassa, millaisella kalustolla kuvataan, miten tuotanto organisoidaan ja kuinka kunnianhimoinen kokonaisuus saadaan toteutettua käytettävissä olevilla resursseilla.

Tällaista osaamista tarvitaan myös perinteisissä mediayhtiöissä, joissa kustannuspaineet kasvavat ja yleisöjen mediankäyttö muuttuu.

Vaikuttaja-alan tuotantomalleissa on Backin mukaan myös toinen merkittävä ero. Sisällöntuottaja on usein itse vastuussa yleisösuhteestaan. Vaikuttaja näkee välittömästi, mikä kiinnostaa, mistä keskustellaan ja milloin yleisö lakkaa seuraamasta.

"Yleisön tunteminen ei ole vain tutkimustietoa tai katsojalukuja. Se on vuosien aikana rakentunut suhde, jota ylläpidetään jokaisella julkaisulla", muistuttaa Back.

Ylen on tavoitettava myös nuori, joka ei katso televisiota

Back puhuu Yleisradiosta arvostavasti ja kutsuu itseään Yle-faniksi ja pitää organisaation uudistumista rohkeana. Erityisen tärkeänä hän näkee Ylen lakisääteisen tehtävän palvella kaikkia suomalaisia.

Kaupallisessa mediassa yleisöjen tavoittamista ohjaavat myös niiden kaupallinen arvo ja mainostajien kiinnostus. Nuorimpien ikäryhmien tavoittaminen ei välttämättä ole lyhyellä aikavälillä yhtä kannattavaa kuin ostovoimaisten aikuisten.

Yleisradion tehtävä on toinen.

”Kun pitää tavoittaa jossakin perähikiällä asuva 18-vuotias mopoautoilija, hän harvemmin katsoo samoja ohjelmia kuin vanhemmat sukupolvet.”

Back muistuttaa, että Ylen on palveltava myös niitä suomalaisia, joiden mediankäyttö ei muistuta perinteistä television katselua.

Nuorelle YouTube, TikTok tai jokin muu digitaalinen palvelu on usein ensisijainen tapa seurata maailmaa. Sisältöjä valitaan tekijöiden ja kiinnostuksen kohteiden, eikä mediayhtiön tai kanavan perusteella.

Tämä muuttaa myös sitä, millaista osaamista mediayhtiöt tarvitsevat.

Backin mielestä Yle on jo osoittanut kykenevänsä löytämään uusia tapoja kertoa tarinoita ja hyödyntää sosiaalisen median tekijöitä taitavasti tarinan kerronnassa. Hän nostaa esimerkiksi dokumentaariset tuotannot, joissa uuden sukupolven sisällöntuottajat ovat päässeet toteuttamaan omia näkökulmiaan.

Hän näkee mahdollisuuksia siinä, miten perinteinen media ja uudenlaiset tekijät voivat oppia toisiltaan.

Vaikuttajat ovat päässeet mukaan yhteiskunnan instituutioihin

Ylen hallituspaikka ei ole Backin ensimmäinen kokemus ympäristöstä, jossa sosiaalisen median vaikuttajia ei ole perinteisesti nähty.

Hän osallistui tänä vuonna valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille ja kertoo olleensa ensimmäinen kurssille kutsuttu somevaikuttaja.

Maanpuolustuskurssille kutsutaan yhteiskunnan eri alojen vaikuttajia ja päätöksentekijöitä. Backille osallistuminen oli merkki siitä, että sosiaalisen median tekijöiden yhteiskunnallinen merkitys tunnistetaan aiempaa laajemmin.

Hän pitää Puolustusvoimia kiinnostavana esimerkkinä perinteisestä instituutiosta, joka on ymmärtänyt vaikuttajien merkityksen eri kansalaisryhmien tavoittamisessa.

Kriisitilanteissa vaikuttajat ovat nopea kanava tavoittaa yleisöjä. Hän nostaa esiin koronapandemian, jonka aikana viranomaisviestinnässä jouduttiin pohtimaan, miten tärkeät viestit saadaan perille myös niille, joita tavanomaiset viestintäkanavat eivät tavoita.

Vaikuttajilla on suora ja luottamuksellinen suhde yleisöihin, joita viranomaiset tai perinteiset mediat eivät tavoita yhtä tehokkaasti.

Backin mukaan iso muutos näkyy siinä, että vaikuttajien osaamista arvostetaan yhä enemmän myös yhteiskunnallisesti merkittävissä tehtävissä. Vaikuttajia ei enää kutsuta vain kampanjoiden kasvoiksi, vaan heidän ymmärrystään yleisöistä, viestinnästä ja sisällöntuotannosta hyödynnetään myös toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Kun nuoret saavat uutisensa TikTokista

Yleisradion hallitustyössä Back joutuu tarkastelemaan myös kysymyksiä, jotka eivät ole kuuluneet hänen omaan työhönsä.

Hän tunnistaa erityisesti journalismin alueeksi, jossa hänellä on paljon opittavaa. Samalla hän pitää tärkeänä keskustelua siitä, mistä nuoret saavat tietonsa ja miten luotettavaa se on.

Monelle nuorelle sosiaalinen media on uutisten, ajankohtaisten tapahtumien ja yhteiskunnallisen keskustelun tärkeä lähde. Tämä asettaa uusia vaatimuksia myös julkisen palvelun medialle.

Sosiaalisen median alustojen toimintalogiikka poikkeaa toimituksellisesta mediasta. Sisältöjen näkyvyyteen vaikuttavat algoritmit, käyttäjien reaktiot ja tekijöiden kyky herättää kiinnostusta. Luotettava tieto kilpailee samasta huomiosta viihteen, mielipiteiden ja joskus tarkoituksellisen harhaanjohtavan sisällön kanssa.

Yleisradion haasteena on tavoittaa nämä yleisöt menettämättä journalistisia periaatteitaan.

"Vaikuttaja-alan osaaminen voi auttaa ymmärtämään, miten ihmiset löytävät sisältöjä ja miksi he palaavat niiden pariin. Journalistinen riippumattomuus, tietojen tarkistaminen ja toimituksellinen vastuu ovat puolestaan asioita, joita ei voida korvata yleisöjen tavoittamisen taidoilla", muistuttaa Back.

Näiden kahden maailman kohtaaminen voi parhaimmillaan tuottaa uudenlaisia ratkaisuja.

Valinta ei tee vaikuttajista journalisteja eikä journalismista vaikuttajamarkkinointia

Backin nimitys ei tarkoita, että vaikuttajamarkkinointi ja journalismi olisivat muuttumassa samaksi toimialaksi.

Niillä on erilaiset tehtävät, ansaintamallit ja vastuut. Kaupallisessa vaikuttajamarkkinoinnissa tavoitteena voi olla brändin tunnettuuden tai myynnin kasvattaminen. Yleisradion tehtävänä on tuottaa riippumatonta journalismia ja julkisen palvelun sisältöjä koko väestölle.

Yhteistä on kuitenkin kilpailu ihmisten ajasta ja huomiosta sekä tarve ymmärtää yleisöjen muuttuvia odotuksia.

Ylen hallituspaikka merkitsee Backille myös uudenlaista vastuuta. Hallituksen jäsenenä hänen on tarkasteltava asioita koko organisaation ja sen yhteiskunnallisen tehtävän näkökulmasta.

Hän suhtautuu tehtävään avoimesti eikä halua vielä arvioida, millaisia konkreettisia muutoksia voisi olla edistämässä.

”Olen tiennyt tästä vasta 48 tuntia. En ole vielä täysin sisäistänyt koko asiaa.”

Back kertoo halunneensa viime vuosina keskittyä aiempaa harvempiin, mutta merkityksellisempiin tehtäviin. Ylen hallituspaikka sopii tähän ajatukseen.

Hän haluaa oppia ja tuoda samalla mukaan oman kokemuksensa siitä, miten uudenlaisia mediatuotantoja rakennetaan.

Vaikuttaja-alan arvostus kasvaa yleisöjen mukana

Back suhtautuu vaikuttaja-alan tulevaisuuteen luottavaisesti.

”Aika on meidän puolellamme. Joka vuosi alamme kehittyy, ja yleisö, joka kuluttaa sisältöjämme, kasvaa ja vanhenee.”

Hän muistuttaa, että monet nykyisistä television ja viihteen tunnetuista kasvoista ovat aloittaneet uransa sosiaalisessa mediassa.

Hän nostaa esimerkkeinä Veronica Verhon ja Sointu Borgin tekijöistä, joiden urat ovat laajentuneet sosiaalisesta mediasta televisioon ja muihin viihteen tehtäviin.

”Yleisöille tämä ei välttämättä ole enää erityinen asia. He seuraavat kiinnostavia ihmisiä riippumatta siitä, millä alustalla nämä esiintyvät.”

Perinteisten mediayhtiöiden ja muiden instituutioiden suhtautuminen on muuttunut hitaammin ja Back tietää, ettei hänen valintansa saa kaikkia vakuuttumaan. Hän muistaa samankaltaisen vastaanoton jo ensimmäisistä esiintymisistään suurissa televisiotuotannoissa.

”Kun tekee ensimmäisenä asioita, tulee aina soraääniä.”

Vaikuttajamarkkinointi on kasvanut osaksi media- ja markkinointialan rakenteita, vaikka sen asemaa on pitkään tarkasteltu kilpailun, epäluulon ja sääntelytarpeiden kautta.

Yleisradion hallitusnimitys ei yksin muuta toimialan asemaa eikä poista siihen liittyviä perusteltuja kysymyksiä vastuusta ja sääntelystä. Se kertoo kuitenkin siitä, että vaikuttaja-alalla syntyneelle osaamiselle annetaan arvoa myös siellä, missä tehdään pitkäjänteisiä päätöksiä median tulevaisuudesta.

Roni Backin valinnassa kiinnostavinta on se, että perinteinen media kutsuu nyt omaan päätöksentekoonsa alan edustajan, jonka se on pitkään nähnyt kilpailijanaan.

Kuva: MagnumLive kuvapankki