Saksa vauhdittaa ePrivacy-hanketta

EU:n ePrivacy-hankkeella on toteutuessaan merkittäviä seuraamuksia siihen, miten online-markkinoinnissa käytettyä dataa kerätään.

ePrivacya on nimitetty myös GDPR:n pikkusiskoksi, koska se täydentää yleiseurooppalaista tietosuoja-asetusta. Sen odotettiin astuvan voimaan pian GDPR:n jälkeen. Toisin on kuitenkin käynyt. Tekstiversiota on rakennettu jo vuosia eikä viimeisten kuukausien aikana ole tapahtunut juurikaan edistystä.

Elinkeinoelämä on kokenut keskeneräiset ePrivacy-hankkeen versiot EU:n alueella toimivien yritysten kilpailuetua rajoittavina sekä teknologista kehitystä estävinä. Kielteisimmin ePrivacyn pelätään vaikuttavan ICT- ja media-aloilla, joissa käyttäjät ovat saaneet maksuttomasti käyttöönsä sisältöjä sekä alustoja vastineeksi käyttötietojensa perusteella kohdennetuista mainoksista.

Nyt yksi EU:n vaikutusvaltaisimmista maista, Saksa, on julkaissut yksityiskohtaisen dokumentin, jossa painotetaan, että säännösteksti vaatii edelleen parannuksia, mutta viestii samalla poliittisesta tahtotilasta hankkeen pattitilanteen ratkaisemiseksi. Saksan muille jäsenvaltioille lähettämän ePrivacya koskevan kannanoton tärkeimmät kohdat ovat:

• saksalaiset pitävät edelleen kiinni siitä, ettei käyttäjän selaintasolla antama lupa riitä evästeiden käyttämiseen, vaan lupa tulee kysyä sisältöjen yhteydessä. Marketing Finland sekä monet muut elinkeinoelämän tahot pelkäävät tämän heikentävän merkittävästi verkkosivustojen käyttökokemusta. Kysymys on jakanut jäsenmaita, ja siksi kohta poistettiin viimeisimmästä tekstiversioista. Saksan tuoreen kannanoton jälkeen on kuitenkin todennäköistä, että kohta palautetaan seuraavaan versioon, joka uskotaan julkaistavan jo syyskuussa 2019.

• saksalaiset painottavat, että käyttäjien on voitava muuttaa tietosuoja-asetuksiaan helposti ja milloin tahansa käytön aikana, ja kolmansien osapuolten tulisi kysyä lupa suoraan käyttäjältä evästeiden hyödyntämiseen.

• saksalaiset esittävät myös, että julkaisijoiden ja mainosrahoitteisten online-palveluiden tuottajien pitäisi voida estää pääsy alustalle niiltä käyttäjiltä, jotka eivät salli seurantatiedon hyödyntämistä. Elinkeinoelämälle tämä on positiivinen signaali, koska se mahdollistaisi jatkossa mainosrahoitteisten alustojen toiminnan. Alustat tarjoavat myös maksutonta sisältöä sellaisille käyttäjille, joilla ei ole varaa tai halua niiden käytöstä maksaa.

Kaiken kaikkiaan saksalaisten kannanotto painottaa, että he uskovat edelleen ePrivacyn olevan tärkeä lisä täydentämään GDPR:ää. Marketing Finlandin toiveena on, että Suomen EU-edustajat tutustuvat yhdessä elinkeinoelämän edustajien kanssa siihen, mitä ePrivacy voi tarkoittaa kotimaiselle kilpailukyvylle ja miten se mahdollistaa teknologisen kehityksen.