Markkinoinnin harjoittelupaikat vähenevät – näkyykö sama ilmiö myös Suomessa?

Live Data Technologiesin tilastojen mukaan Amerikassa harjoittelijoiden määrä on vähentynyt yrityksissä vuosi vuodelta vuodesta 2022 lähtien. Taustalla on kustannuspaineita, alan rakennemuutoksia ja tekoälyn vaikutus: monet yritykset siirtävät rekrytointifokuksensa suoraan kokeneempiin osaajiin. Mutta mitä Suomessa tapahtuu? Onko sama kehitys nähtävissä täällä?

Paikkoja on vähemmän ja hakijoita enemmän

Jenni Brisk, Haaga-Helia AMK:n markkinoinnin lehtori ja opiskelijoiden Luova toimisto Krean vetäjä kertoo, että suomalaiset nuoret ovat kohdanneet viime vuosina samankaltaisia haasteita kuin amerikkalaiset opiskelijat.

“Nykyinen taloudellinen tilanne on vaikuttanut harjoittelupaikkojen määrään, mutta myös yritykset, joilla menee hyvin, eivät välttämättä halua tarjota harjoittelupaikkoja samalla tavalla kuin aikaisemmin. Harjoittelijoiden ohjaukseen ei tahdo löytyä aikaa ja opiskelijoilta halutaan yhä enemmän osaamista. Työharjoittelu on perinteisesti ollut paikka oppia, mutta nyt opiskelijoilta odotetaan, että he ovat valmiita tekemään asiakastöitä ja hallitsevat useita digitaalisia työkaluja. Tämä karsii mahdollisuuksia ja pidentää hakuprosesseja,” Brisk sanoo.

Tarja Autio, Haaga-Helian markkinoinnin ja viestinnän osaamisalueen vetäjä, huomauttaa, että monilla aloilla harjoittelupaikkojen määrä on edelleen kohtalainen, mutta markkinoinnissa kilpailu on erityisen kovaa.

“Alan nopea murros ja epävarmuus näkyvät heti harjoittelupaikoissa. Yritykset minimoivat riskejä ja kustannuksia. Samaan aikaan opiskelijat joutuvat käyttämään valtavasti aikaa hakemuksiin, joihin ei välttämättä tule edes vastausta,” Autio toteaa.

Opiskelijoiden todellisuus: yli 100 hakemusta ilman tulosta

Metronomin markkinoinnin tradenomiopiskelija Eeli Laurila on yksi niistä nuorista, joille harjoittelupaikan löytäminen oli erityisen vaikeaa. Hän löysi lopulta työharjoittelupaikan sattumalta taksin ratissa, kun kyytiin sattui istumaan kaksi Marketing Finlandin työntekijää. Sekään ei suoraan avannut työpaikkaa, vaan Laurila joutui soittelemaan useamman kerran hakemuksensa perään. Ennen Marketing Finlandilla aloittamista Laurila ehti lähettää yli sata hakemusta tuloksetta.

“Lähetin yli 100 hakemusta ja oli turhauttavaa, kun yli 90 % hakemuksista ei tullut minkäänlaista vastausta. Kun harjoittelu on pakollinen osa tutkintoa, tilanne tuntui todella epätoivoiselta,” Laurila kuvaa.

Ilmiö nousi esiin myös Cannesissa

Kesän Cannes Lions -festivaaleilla harjoittelupaikkojen vähäisyys nousi keskusteluun, kun Marketing Finlandin kautta kansainväliseen Roger Hatchuel -opiskelijaohjelmaan valittu Jaani Piirainen kertoi Suomi-illassa, ettei useista yrityksistä huolimatta ollut löytänyt harjoittelupaikkaa. Piiraiselle oli jo näyttöjä markkinoinnin osaamisestaan, sillä hänet oli valittu Roger Hatchuel Student Academyyn, joka on Cannes Lionsin yhteydessä järjestettävä kansainvälinen opiskelijaohjelma, joka tarjoaa nuorille lahjakkuuksille mahdollisuuden osallistua Cannes Lions festivaaliin, verkostoitua ja oppia alan huipuilta. Piirainen myös palkittiin oman ryhmänsä kanssa koulutusohjelman parhaana briiffaajana. 

Kun Jaanin tilanne selvisi, Marketing Finlandin toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki nosti asian esiin JCDecauxin ja Marketing Finlandin järjestämässä Suomi-illassa ja kyseli kuka paikalla olevista toimistoista tai mainostajista voisi tarjota Jannille harjoittelupaikan. 

“Harjoittelupaikkojen väheneminen on riski koko alan tulevaisuudelle. Nuoret osaajat ovat markkinoinnin ja mainonnan selkäranka. Jos he eivät saa mahdollisuuksia, koko ala kärsii pitkällä aikavälillä,” sanoo Lemminki.

Lopulta Piirainen löysi juuri Cannesista saamiensa kontaktien kautta harjoittelupaikan United Imaginationilta, jossa hän aloitti lokakuussa 2025. 

Maksullinen vai maksuton työharjoittelujakso?

Lemminki nostaa esiin keskusteluun harjoittelupaikkojen maksullisuuden. ”Etenkin pienemmistä alan toimistoista saamme palautetta, ettei markkinoinnin harjoittelijoita uskalleta palkata maksutta maineriskien takia ja palkallisen harjoittelijan ottamiseen on vaikea löytää resursseja”, kertoo Lemminki. 

Brisk muistuttaa, että harjoittelun palkallisuus mahdollistaa sen, ettei harjoittelijan tarvitse tehdä samanaikaisesti muita töitä. ”On myös yrityksen etu, että harjoittelija pystyy keskittymään täysipäiväisesti yritykseen, jossa on harjoittelussa.”

Laurila kertoo, että hänen harjoittelunsa Marketing Finlandilla oli palkaton, koska juuri sillä hetkellä Marketing Finlandilla ei ollut tarjota harjoittelupaikkaa budjetillisista syistä ja Laurilan taas oli saatava opintonsa loppuun tietyssä ajassa. Harjoittelu kuitenkin jatkui kolmen kuukauden mittaisena kesätyöjaksona. 

Mitä seuraavaksi?

Live Data Technologiesin raportti osoittaa, että Yhdysvalloissa harjoittelupaikkojen vähentyminen on rakenteellinen ongelma ja kytkeytyy laajemmin tekoälyyn ja työmarkkinoiden muutokseen. Suomessa tilanne ei ole vielä yhtä dramaattinen, mutta kehityksen merkit ovat selviä: paikkoja on vähemmän, ja niihin pääseminen vaatii yhä enemmän taustatyötä ja osaamista.

Brisk ja Autio muistuttavat, että yhteistyön syventäminen korkeakoulujen ja yritysten välillä on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Harjoittelu on monelle opiskelijalle ensimmäinen kosketus työelämään ja jos se puuttuu, koko urapolku voi vaarantua. Haaga-Heliassa on kehitetty uusia työhön tutustumisen malleja, joissa opiskelija on työntekijänä yrityksessä ja voi opinnollistaa kursseja, eli kerryttää projektitöillä samalla opintopisteitä. Marketing Finland ja Haaga-Helia järjestivät syksyllä 2025 markkinoinnin opintoihin liittyvän Round Table -keskustelutilaisuuden, johon oli kutsuttu mukaan monipuolisesti alan ammattilaisia. Tavoitteena oli löytää tapoja, joilla markkinoinnin opinnoista saatava osaaminen vastaa paremmin työelämän tarpeita. Keskusteluun nousivat myös erilaiset työharjoittelumuodot ja se, että työharjoittelu voi olla tulevaisuudessa yhä tiiviimmin sidottu osaksi opintosuorituksia. Tämä on kuitenkin haasteellista, jos harjoittelupaikkoja ei löydy, muistuttaa Lemminki.

Seuraava työelämän ja korkeakoulujen välinen Round Table keskustelutilaisuus järjestetään huhtikuussa ke 15.4. klo 9-12 Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa Pasilassa. Keskustelun painopisteenä, miten saamme luotua alalle lisää työharjoittelupaikkoja erilaisilla malleilla.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä: Mari Laurean, mari.laurean@marketingfinland.fi, +358 40 841 7757