Reima ottaa vastuullisuuden tosissaan

Kidventure -kampanja kerrytti yli miljoona ulkoliikuntatuntia. Mikä on hyväksi lapsille, se on hyväksi myös ympäristölle, uskoo yli 70 vuotta lapsille vaatteita liikkumiseen valmistanut Reima.

Yritys valmistaa jatkossakin turvallisista materiaaleista vaatteita puolivallattomille lapsille, joiden liikkumista vanhemmat eivät toppuuttele. Nyt halutaan innostaa koko perhe tekemään asioita yhdessä.

Viime talvena yritys toteutti historiansa suurimman yksittäisen markkinointikampanjan, kun Kidventure koukutti lapsia eri puolilta maailmaa liikkumaan enemmän.

”Lasten liikkuminen ei enää ole itsestään selvä asia. On sukupolvia, joille liikkuminen ei ole elämäntapa, mikä on hälyttävä asia. Halusimme luoda tähän inspiroivaa sisältöä”, sanoo yrityksen brändi- ja markkinointijohtaja Topi Lintukangas, joka muistetaan myös huippu-uimarin ja thriatlonistin urista.

”Perheet luovat oman elämäntapansa. Kampanjalla halusimme saada lapset liikkumaan enemmän. Kampanjaan kertyikin yli miljoona ulkoliikuntatuntia”,

Suunnon kanssa yhdessä toteutettu aktiivisuussensori kerryttää tietoja lapsen liikkumisesta pelimäiseen sovellukseen, joka houkuttelee lapsia tutkimaan omaa liikkumistaan.

Kampanja huipentui maaliskuussa Rukalla nimikkotapahtumaan, johon kutsuttiin 15 perhettä eri maista ja mukana oli myös bloggareita ja lehdistöä.

”Kampanja kerrytti hienoa markkinointiaineistoa. Perheet postaavat edelleen kuvia liikuntakokemuksista Facebookiin. Kampanja näytti sen, miksi Reima on olemassa.”

Laatu kestää

Historiansa ensimmäisen vastuullisuusraportin Reima julkaisi keväällä. Yritys valmistaa jatkossakin turvallisista materiaaleista laadukkaita vaatteita, joilla on hyvin huollettuna monta elämää.

”Lasten vaatteiden valmistus on hyvin säädeltyä liiketoimintaa. Meille ydinasioita ovat tuotteiden turvallisuus, myrkyttömyys ja kierrätettävyys.”

Reima on mukana useissa tutkimushankkeissa ja hyödyntää tuloksia tuotekehityksessään. Yritys on ainoana vaatetusalan yrityksenä mukana EU:n Trash-2-Cash-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan, miten teollisesti valmistettuja tuotteita voidaan kierrättää materiaaliksi. Tuloksia odotetaan ensi vuonna.

Synteettisiä kuituja korvaavat luonnonmateriaalit kiinnostavat Reiman tuotekehityksen väkeä. Yksi näistä on koivusta valmistettava tencell-puukuitu.

”Myös merinovilla on nyt nousussa ja siitä tulee hyvää palautetta.”

Eläinten hyvinvointi otetaan huomioon vastuullisuuslinjauksissa. Tuotteissa käytetään vain tekoturkista. Höyhenet ja untuvat saadaan siipikarjatalouden sivutuotteina. Tänä syksynä otetaan käyttöön Responsible Down Standard, joka varmentaa, ettei yritys käytä elävistä linnuista nypittyjä untuvia tai höyheniä.

”Olemme toimineet standardin mukaan aiemminkin. Tällaisten korkeatasoisten brand status -standardien hakuprosessi voi kestää pitkään, kuten tässä tapauksessa kävi.”

Työoloista ei tingitä

Suurin osa tuotteista valmistetaan tällä hetkellä Kiinassa, joka on yritykselle myös kasvava markkina-alue. Valmistusta on myös Vietnamissa, Intiassa, Sri Lankassa, Taiwanissa, Italiassa ja kotimaassa.

Yrityksen eettinen ohjeisto ”code of conduct” antaa raamit yhteistyölle alihankkijoiden kanssa.

”Teemme yhteistyötä suoraan tehtaiden kanssa ilman agenttiporrasta eli tunnemme alihankkijamme hyvin. Teemme tehtailla neljä kertaa vuodessa auditoinnin tiukan kriteeristön pohjalta. Kiinassa meillä on oma iso organisaatio. Se, ettemme omista tehtaita, on tärkeä etu, koska silloin pystymme vaatimaan itsellemme tärkeitä asioita niin työntekijöiden oloihin kuin valmistusprosessiin liittyen.”

Alihankkijaketjuun kuuluvat myös kankaiden tuottajat, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kankaiden kehityksestä väreihin ja viimeistelyihin. Sama pätee useimpiin jalkineiden päällisiin ja pohjiin.

”Lasten pukeutumiseen liittyy paljon hiljaista tietoa. Oma innovaatioyksikkömme kehittää esimerkiksi heijastimiin, kankaiden kestävyyteen ja vedenhylkivyyteen liittyviä asioita.”

Paikkaa, parsi, kierrätä

Reima ei halua muoti- tai luksusbrändiksi jatkossakaan. Tuotevalikoima on laaja, koska eri vientimarkkinoille halutaan eri tuotteita. Tavoitteena on kuitenkin vähentää myytävien tuotteiden määrää.

”Ajatuksena on, että vaatteillamme pitää voida mennä minne vain.”

Uusista avauksista kertoo ”Kierrätä Reimat rahaksi” -kampanja. Reima-myymälään tuodut käytetyt syys- ja talvivaatteet sai näppärästi myyntiin Emmy Second Hand -verkkokauppaan.

 

 

Lue koko artikkeli tuoreesta MAINOSTAJA-lehdestä (21.9.2018)

Videolla Topi Lintukangas kertoo Reiman vastuullisuusprojekteista:

 

 

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuva: Reima

 

 

 

 

 

 

 

Visio on yrityksen majakka

Vahvat ja tunnerikkaat lauseet ovat aina saaneet minut syttymään. Nyt inspiroivasti muotoillut ajatukset ovat jatkuvasti tärkeämpiä, sillä elämme tarinallistamisen aikaa. Loistavimmat ajatukset ja kirkkaimmat visiot valaisevat tietämme kuin majakat.

Monesti hienotkin lauseet vain unohtuvat arjen askareiden keskellä. Se johtuu siitä, että sisältöä ja kanavia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hukumme uutisvirtaan ja kaaoksessa on usein vaikea erottautua keskinkertaisuudesta.

Myös me Fredman Groupissa yritimme pitkään huudella asioistamme ja tekemisistämme kurkkumme kipeäksi, ilman erävoittoja tai sen suurempaa huomiota. Moni sivusta seurannut kertoi meille, että yrityksemme oli kuin pihasadettaja. Tavaraa pärskyi paljon joka suuntaan, mutta emme oikein tienneet miksi tai kenelle.

Oli pakko pysähtyä miettimään.

Aloitimme suuren strategiaharjoituksen, jossa lähdettiin perusasioista. Aivan ensimmäiseksi keskityimme määrittelemään, miksi olemme olemassa. Ymmärsimme, että tarvitsimme vahvan ja rohkean vision. Vision, joka herättäisi organisaatiomme rakentamaan jotain ennennäkemätöntä, ja joka herättäisi tavoittelemassamme kohderyhmässä aitoja tunteita.

Pitkän väännön jälkeen tulimme lopputulokseen, jossa ”tavoittelemme täydellistä keittiötä”. Aluksi muotoilu tuntui oudolta tai jopa suppealta, mutta lopulta ymmärsimme, että se oli juuri etsimämme majakka. Visio kertoi muutamalla sanalla, kenen palveluksessa olemme ja millä asenteella.

Visio ohjaisi Fredman Groupin suurta muutostarinaa, jossa koko yritys muuntautui tuotantotaloudesta asiakastaloudeksi. Asiakaslähtöisyys nostettaisiin strategian keskiöön niin, että se ohjaisi jatkossa koko tuote- palvelukehitystämme. Tavoitteenamme oli tuottaa jatkossa ainoastaan sellaisia sovelluksia ja palveluita, jotka lisäisivät arvoa asiakkaidemme arjessa.

Sisäinen kehityshanke lähti liikkeelle vuonna 2015 ja se jatkuu edelleen. Kaikkein tärkein ja samalla kaikkein vaikein kokonaisuus on ollut kulttuurin muutos.

Uutta kulttuuria luotaessa tarvitaan vahva visio, joka seisoo paikallaan myrskyssäkin ja valaisee muutosmatkaa tekevien reittiä. Yleensä tehdään se virhe, että kurssia ei muuteta tarpeeksi vaan suunnataan edelleen kohti tuttuja vesiä. Ja jos kurssi löytyy, niin muutoksen kourissa tuijotetaan omaan napaan niin tiiviisti, että asiakas unohtuu. Jos olet eri mieltä, kysy vaikka asiakkailtasi!

Harva kiistää vahvan vision merkitystä yritykselle. Toiset vain osaavat hyödyntää visiota ja tehdä siitä yrityksen arvokkainta pääomaa. Toiset hukkaavat sen aamukahvin lomassa murusina lattialle.

Minulla on ilo saada puhua visiosta lisää Mainontapäivässä 21.9 Finlandia-talolla. Nähdään siellä!

Peter Fredman
Fredman Group

Kirjoittaja on toisen polven perheyrittäjä, joka elää 25 vuoden kvartaaleilla.
Uskoo parempaan huomiseen vastuullisen omistajuuden, intohimoisen yrittäjyyden sekä myönteisen vuorovaikutuksen kautta.

 

Dear brands, stop being nice, be brutal

It’s about time sustainability leaves the do-good closet and puts on a suit!

 

The 6-trillion dollar argument

Brands are rushing to take a stand on everything from diversity, plastics to food waste and seem as sincere as a used car salesman. And younger generations can easily see through the green, white or pink-washed turd as a survey from Deloitte finds that 64% of Millennials and Gen Z’s believe companies only is in it for the money.

But why are brands doing all of this do-good-shouting? I’m sad that marketing people see sustainability as something nice to glue on to the brand like sponsoring a golf-club rather than an enabler of business transformation or what it really is: a killer of business-as-usual!

The challenge to our current economic thinking comes from the very top as Larry Fink, the CEO of the world’s biggest asset manager, Black Rock, representing 6 trillion dollars of value, in his annual later writes that companies got to contribute positively to society and he makes the business case clear: “Without a sense of purpose, no company, either public or private, can achieve its full potential. It will ultimately lose the license to operate from key stakeholders.” A statement like that creates ripples, because it shows that business is transforming and the likes of Natura, Tesla Motors, IKEA, Whole Foods and Unilever outperform their competitors on the stock market.

Redefining growth as we know it!

And I get excited when I see companies like Interface taking an innovative approach to sustainability and business by developing a carpet that sucks CO2 out of the atmosphere like it was a living tree! This is not a business minimizing its impact, but cleaning up the mess it’s done in the past (carpet manufacturing is usually heavily dependent on fossil fuels).  Or what about Phillip’s Lightning transforming its business model away from selling more light bulbs to selling light as a service turning the whole system on its head. Sustainability is baked into the very business model as it’s in the interest of Phillip’s to make light bulbs last as long as possible and use energy more efficiently. Or what about rethinking the cancerous growth of our cities? One attempt is ReGen Villages that’s right now breaking ground on the first 194 homes in Almere, Netherlands with a global ambition to scale up and create self-sufficient, off the grid, thriving communities that produce their own energy and food. These are not nice ideas, but brutally transforming what we know as business today and I wouldn’t like to be in their competitor’s shoes.

For people by people

The exponential transformation we’ve seen with digital will surely replicate itself within the sustainability space. Your pretend to be good products won’t cut it in the marketplace as new incumbents are walking the talk. Paul Lindley stared Ella’s Kitchen in 2006 motivated by his desire to feed his daughter Ella tasty, fun and healthy organic food. After 12 consecutive years of plus double-digit growth Ella’s have taken on global FMCG giants to become the UK’s no.1 baby food brand with £90M in global revenues. The mission for Ella (and Paul) is still the same: “I passionately believe that Ella, my daughter, along with her generation, should have the opportunity to eat better food and also to discover that healthy food can be fun, tasty and cool”. Ideas like that keep me awake at night as they ultimately redefine growth, as we know it. What’s your response?

What’s the planetary and societal need for advertising?

We uphold our industry and its talent as creative geniuses, but quite frankly it’s not the tiny competition in Cannes one should worry about but the millions of hungry, angry and change-ready social and environmental entrepreneurs that are disrupting products, services and systems for breakfast. As an advertising industry isn’t it time to self-disrupt and discover how we can redefine our role as mainly drivers of consumption? How can we disrupt our products, services or maybe the whole system? The arguments (and threats) are getting stronger by the day, but when all comes to all, we simply need common sense as the founder of Interface, Ray Anderson, cunningly reminds us: “What’s the business case for ending life on earth?”

 

Thomas Kolster esiintyy 21.9. Mainontapäivässä

Katso Thomaksen videotervehdys alla

 

Thomaskolster.com
Twitter @thomaskolster
Instagram: thomas_kolster
Linkedin: https://www.linkedin.com/in/thomaskolster
Facebook: https://www.facebook.com/thomas.kolster

Vastuullinen markkinointi on jo valtavirtaa

Vastuullinen markkinointi on jo valtavirtaa

Mainostajien Liitto teki kesällä jäsenistölleen kyselyn markkinoinnin vastuullisuudesta. Kyselyyn osallistuneista 90 prosentilla vastuullisuus on kirjattu yrityksen strategiaan. Nimetty vastuullisuushenkilö tai -funktio on 80 prosentilla vastaajista. Noin kolmanneksella vastuullisuuskysymykset on kirjattu myös yhteistyökumppaneiden kaikkiin sopimuksiin, lisäksi noin 40 prosentilla ainakin osaan sopimuksista.

Vastuullisuuden huomioimiseen markkinoinnissa on useita eri tapoja, ja monessa yrityksessä vastuullisuus onkin esillä kaikessa tekemisessä. Luupin alla ovat esimerkiksi ikärajat, mediaympäristöt ja sosiaalinen media. Riittävä tuotetieto, vastuullinen valmistustapa ja kohtuullisuuden korostaminen tuotteiden käytössä ja ovat esimerkkejä asioista, joita nostetaan esille.

Joillakin toimialoilla, esimerkiksi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyrityksissä noudatetaan sääntöjä, jotka ovat tiukempia kuin laki vaatii. Puolella kyselyyn vastaajista on yrityksen omia itsesääntelyohjeita erityisesti kohderyhmien huomioimiseen markkinoinnissa kuten lapset, eri sukupuolet tai mediaympäristöt, joissa ei haluta näkyä.

Kaupallisia mittareita vastuullisuudelle on määritelty noin joka kolmannella vastaajalla. Esimerkkejä mittareista ovat muun muassa myynnin kehitys ja Sustainable Brand Index.

– Vastuullisuus ei ole yrityksissä enää pakollinen paha, vaan lähtökohta sille, että yrityksellä on edellytykset toimia tulevaisuudessakin. Esimerkkejä vastuullisuudessa epäonnistuneista ja sittemmin arvonsa menettäneistä yrityksistä löytyy maailmalta useita. Tämän kyselyn vastaukset kertovat, että riskin ovat tunnistaneet hyvin myös kotimainen yritysjohto ja sijoittajat. Vielä kuitenkin etsitään konkreettisia keinoja edistää vastuullisuutta sekä tapaa kertoa siitä asiakkaille. Juuri tämän takia mekin tuomme Mainontapäivään 21.9.2018 lavalle Thomas Kolsterin, joka tunnetaan myös nimellä Mr. Goodvertising, kertomaan miten isot organisaatiot maailmalla ovat onnistuneet vastuullisuudessa, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.

Kyselyyn vastasi 77 Mainostajien Liiton jäsenyrityksen edustajaa kesä–heinäkuussa. Tulokset ovat suuntaa-antavia.

Lisätiedot:
Riikka-Maria Lemminki, toimitusjohtaja, Mainostajien Liitto, puh. 040 578 1974
riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi

Vastuullisuus ja tuloksellisuus eivät sulje toisiaan pois, päin vastoin

Thomas Kolster, “Mr. Goodvertising”

Thomas Kolster, joka tunnetaan myös nimellä Mr. Goodvertising, tulee Mainontapäivään kertomaan esimerkkejä menestyvistä vastuullisista yrityksistä

Vastuullisuuteen liittyy aina myös haasteita, koska yritysten tehtävänä on tehdä voittoa. Kolster vertaa ongelmaa autoon, jota voidaan ajaa molemmista päistä; ”Helposti käy niin, että vastuullisuus muuttuu autoksi, jonka kummatkin päät ovat ratilla ja kaasupolkimilla varustettuja, jolloin autoa voidaan ajaa kumpaan tahansa suuntaan. Toista päätä ohjaa tuloksellisuus ja toista vastuullisuus.”

Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan ole toisiaan pois sulkevia. Vuoden markkinointijohtajaksi valittu Unileverin Keith Weed on kertonut, että heidän vastuulliset brändinsä kasvavat kaksi kertaa nopeammin kuin perinteiset brändit ja tuovat jo puolet kasvusta.

”Vastuullisuus ei saa kuitenkaan olla päälle liimattu tarra, vaan sen on osa liiketoimintaasi ja sisältyy kaikkeen tekemiseen. Muutos kohti vastuullisempaa markkinointia ja liiketoimintaa lähtee askeleittain, mutta on jatkuvaa tekemistä,” summaa Kolster.

Lisää tiukkoja teesejä valloittavalta puhujalta Mainontapäivässä 21.9.  www.mainontapaiva.com

 

Tukholma kielsi seksistisen mainonnan

Tukholma kieltää seksistiset mainokset yleisillä paikoilla

Tukholman kaupunki seuraa Pariisin, Geneven ja Lontoon esimerkkejä kieltämällä julkisilla paikoilla naisten ja miesten esittämisen mainoksissa vain seksiobjekteina.

Uusi käytäntö perustuu ICC:n ja Ruotsin mainosasiamiehen ohjeisiin ja tulee voimaan lähiviikkoina. Ruotsin mainostajien liitto suhtautuu uuteen sääntelyyn myönteisesti.

Kielto ei kuitenkaan koske Tukholman liikennelaitosta, joka on alueellisen viranomaisen valvonnassa.

 

Lähde: WFA

 

Lue myös:

Opas sukupuolten tasapuoliseen kohteluun mainonnassa (WFA)

Mainonnan eettisen neuvoston säännöt

Mainontapäivä 21.9.2018 – väylä markkinoinnin tulevaisuuteen

Mainontapäivä Finlandia-talossa kokoaa yhteen markkinoinnin huippuosaajat Suomesta ja maailmalta. Ohjelma katsoo markkinoinnin tulevaisuuteen aiheinaan mm. disruptio, markkinoinnin vastuullisuus, kyberturvallisuus ja verkkovideoiden voittokulku. Paikka on uusi: Mainontapäivä siirtyy Finlandia-taloon.

Laila Pawlak
on työskennellyt muun muassa yrittäjänä, puhujana ja Piilaakson Singularity University -yliopistossa. Hän oli tuomassa osaa yliopistosta Pohjoismaihin ja toimii nyt Tanskan yksikön johtajana. Mainontapäivässä värikäs esiintyjä puhuu markkinoinnin tulevaisuudesta.

Keksijä, futuristi, säveltäjä ja startup-yrittäjä Perttu Pölönen kertoo, mitä disruptiolla oikein tarkoitetaan, mitkä ovat tulevaisuuden teknologiat ja megatrendit ja miten muutos otetaan vastaan.

Lounasaikaan Finlandia-talon Piazzalla verkostoidutaan, kuullaan ajankohtaisia caseja – muun muassa Solar Foods ja Fredman – sekä kumppaneiden esittelyjä.

Iltapäivän sessio startataan keskustelulla mobiilin ja videon merkityksestä brändinrakennuksessa ja markkinoinnin tuloksellisuudessa: ”Mobile is eating the world and online video is booming through the roof.” Lavalle astuvat Googlen johtajat Dyana Najdi, Diana Van Roest ja Antti Järvinen.

Cyberwatchin toimitusjohtaja, eversti evp. Aapo Cederberg, joka on ollut luomassa maamme kyberturvallisuusstrategiaa, käsittelee omassa puheenvuorossaan kyberturvallisuuden haasteita markkinoinnille.

Markkinoinnin ja yritysten vastuullisuus on nyt kaikkien huulilla.”Mr. Goodvertising” Thomas Kolster kertoo, Why care is the new currency.

Muusikko, luennoitsija ja artisti Jurgis Didžiulis pohtii interaktiivisessa esityksessään, millainen on yhteytemme tekoälyyn, singulariteettiin ja verkottumiseen syntyperäisen latinalaisamerikkalaisen silmin.

Vuoden Brändinrakentaja -tunnustus julkistetaan ohjelman lopuksi.

Lisää esiintyjäjulkistuksia on tulossa, kansainvälisen mainostajan nimi julkaistaan piakkoin.

Lisätiedot:
Mainostajien Liitto
toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki, p. 040 578 1974 riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi

koulutuspäällikkö Anneli Seitsonen-Ceder, p. 040 535 3949, anneli.seitsonen-ceder@mainostajat.fi

www.mainontapaiva.com

#Mainontapäivä

Mainontapäivä on vuosittain järjestettävä markkinoinnin johtava tapahtuma Suomessa. Se tarjoaa ajankohtaista tietoa ja uusia työkaluja sekä innostavia näkemyksiä markkinoinnin kehitykseen. Mainontapäivä on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä markkinointijohdon kohtaamispaikkana jo yli neljänkymmenen vuoden ajan.

 

Mainostajia kannustetaan karttamaan tekijänoikeuksien rikkojia

Euroopan komission tavoitteena on vähentää tekijänoikeuksia rikkovien yritysten (torrent-palvelut, laittomat streamauspalvelut) mainostuloja poistamalla hyvämaineisten brändien (reputable brands) mainontaa näissä palveluissa.

Komission muistion nimi on Memorandum of Understanding on Online Advertising and Intellectual Property Rights (MoU).

Käytännössä mainostajat sitoutuisivat välttämään mainontaa ’kohtuullisin keinoin’, esimerkiksi näillä toimenpiteillä

  • sisällöntarkastustyökalujen käyttöönotto
  • mainonnan raportointijärjestelmien käyttö sisällön ja jakelun osalta
  • tekijänoikeuksien monitorointi
  • brändinsuojauksen palveluiden käyttö
  • tekijänoikeusohjeiden laatiminen yrityksissä ja niistä tiedottaminen

World Federation of Advertisers (WFA) harkitsee kannustavansa jäseniään allekirjoittamaan MoU:n ja kunnioittamaan sen henkeä. Jäsenyrityksemme voivat tarkastaa tekstiehdotuksen pyytämällä sen asta.anttila@mainostajat.fi

Kommentteja ehdotukseen voi lähettää vielä 8.6 mennessä ja sen allekirjoitus on suunniteltu tapahtuvaksi kesäkuun lopussa.

Normaaleja ihmisiä

Ville Blåfield, Miltton

 

Mainonta ärsyttää, ja se on hyvä.

Ärsytys vain osuu usein vähän ohi, mainoksen pintaan. Todellinen keskustelu pitäisi käydä mainosviestien syvärakenteista, piiloviesteistä, joita kaikki viestintä kantaa.

Kaupunkilaisten mölinä Helsingin kaupunkipyörien Alepa-teippauksista kuihtui onneksi pian, kun esteettisen tai ehkä markkinatalouskriittisen harmistuksen peitti alleen riemu vihdoin toimivasta fillariverkostosta ­– niissä on vaihteetkin!

Laajemmin huoli kaupunkikuvan ja julkisen tilan kaupallistumisesta on ymmärrettävämpi, joskin mainospintojen hallinta Helsingistä maailman metropoleihin verrattuna vielä aika viatonta onkin. Kiinnostavampaa tai merkityksellisempää kuin kaupallisten pinta-alojen tai Alepa-logojen laskeminen olisi keskustelu siitä, mitä mainospinnat tai markkinointiviestintä ylipäätään viestivät.

Perinteisten medioiden äänivalta yhteiskunnassa kutistuu kansalaiskeskustelun – sosiaalisen median – ja kaupallisten viestien voimistuessa. Jos medioilta penätään diversiteettiä ja vastuuta välittämistään maailmankuvista ja viesteistä, on tietysti asiallista vaatia samaa myös kaupallisten viestien tuottajilta. Hesari laskee jo julkisesti juttujensa miehiä ja naisia. Kuka mittaa mainosten representaatioita?

Mainonnan ja markkinoinnin vastuullisuus ymmärretään yleensä joko mainostavan yrityksen oman yhteiskuntavastuun kautta, tai sitten yhteiskunnallista, sosiaalista tai eettistä sisältöä kantavina kampanjoina, tempauksina.

“Purpose-pöhinä”, huokaisi alan veteraani, kun kävin ensimmäisiä perehtymiskeskustelujani journalismista viestintätöihin siirtyessäni. Good is the new cool, tajuttiin jo joitain vuosia sitten, kun milleniaalit alkoivat äänestää lompakoillaan ja työpaikkavalinnoillaan rohkeasti kantaa ottavien ja vastuullisten yritysten puolesta.

Yritysten yhteiskunnallisen purposen tunnistaminen on tietysti hieno asia. Siinäkin todellinen vastuullisuus on kuitenkin kuvien takana ja rivien väleissä. Ei riitä, että yritys tempauksellaan tekee hyvää. Sen tulisi myös tunnistaa, mitä rakenteita, ennakkokäsityksiä, arvoja ja syväviestejä se tukee ehkä huomaamattaan, siinä hyvääkin tehdessään, kaikilla viestintänsä valinnoilla.

“Mainosten arvostelu on turhaa silloin, jos katsotaan pientä, yksittäistä kuvaa. Mutta jos katsotaan isoa kuvaa, eli mainosten kaanonia esimerkiksi historian ja mainonnan tutkimuksen linssin läpi, huomataankin, että kaikenlaiset myynti- ja brändikuvastot ovat olennaisia merkitysten ja todellisuuden tuottamiselle, aivan kuten kieli ja kuvat ylipäätään”, kirjoittaa Jasmina Amzil Ruskeiden Tyttöjen mainiossa artikkelissa Mainos, mainos, kuvastin (27.2.2018).

Tehtävä ei toki ole helppo. Mainosten ihmiskuvan ja -kuvaston monimuotoisuus vaatii aktiivista työtä, ja vaikka asiaan paneuduttaisiin, saattavat vanhat rakenteet silti kahlita ratkaisuja tiedostamattomasti. Amzil nostaa esimerkiksi nykyisen työnantajani Milttonin taannoin teleoperaattorille tekemän Löydä uusi yhteys -kampanjan, jossa periaatteessa oltiin jo pitkällä suomalaisuuden moninaisuuden esittämisessä. Kampanjassa esitettiin tummaihoiset hahmot saunomassa kantasuomalaisten kanssa ja kohtaamassa valkoihoisen uusnatsin. “Mainos ei ikinä läpäisisi vaihtotestiä: ruskean ihmisen rooliin ei voisi vaihtaa valkoista ihmistä muuttamatta viestiä kokonaan”, Amzil kirjoittaa. “Mainos haluaa ottaa kantaa rasismiin ja puuttua asenteisiin, mutta ohittaa täysin sen, mikä rasismia ylläpitää: valtarakenteet.”

Ruskeiden Tyttöjen artikkeli on luettu tarkkaan kampanjan tekijöiden keskuudessa. “On osoitus alamme rakenteellisista ongelmista, että vaikka yritimme kovasti saada representaatiomielessä mahdollisimman monelle hyvältä tuntuvan kokonaisuuden, jäi silti vielä kehitettävää”, myöntää Mikko Hakkarainen Miltton Creativelta.

Havahduin itse hetki sitten, kun erilaisia perheitä ja koteja montaasina ruudulleni vyöryttänyt tv-mainos jätti pohtimaan, olivatko nuo kaksi miestä mainoksessa pari vai kämppikset? Antaisin mainokselle tällä syväviestimittarilla papukaijamerkin: kumpikin tulkinta oli mahdollinen, eikä mainoksen viesti muuttunut tulkinnan mukaan.

Kumpikin oli mainoksen maailmassa normaali.

 

Kirjoittaja on viestintätoimisto Milttonin ansaitusta mediasta vastaava johtaja.

Twitter: @villebla

Vastuullisuus on tärkein kilpailutekijäsi

Thomas Kolster

”Giving a damn is the new black” lukee Thomas Kolsterin ensimmäisellä seminaarikalvolla eli vapaasti käännettynä välinpitämättömyys on uusi synti. Kolster, joka tunnetaan myös nimellä Mr. Goodvertising on tullut kahdeksatta kertaa Suomeen puhumaan vastuullisuudesta ja vastuullisesta markkinoinnista.

Tällä kertaa tämän hyvän markkinoinnin puolesta puhujan ovat Suomeen kustantaneet Sitra sekä Mainostajien Liitto. Kummassakin seminaarissa Kolsteria odottaa innokas joukko, joista osa jo aikaisemmin kuullut Kolsteria ja tietää mitä odottaa. Hyvin nopeasti huomaa, että ulkonäkö, charmi, habitus ja sanoma ovat täydellisessä balanssissa ja syvälle aiheeseen sukelletaan hyvin nopeasti käytännön esimerkkien kautta.

Vastuuttomat brändit voivat menettää arvonsa yhdessä yössä

Kolsterin kirjoittama Goodvertising niminen kirja on päätynyt markkinoinnin pidetyimpien kirjojen listoille. Kirja sisältää esimerkkejä onnistumisista sekä epäonnistumisista vastuullisuudessa. Kirjan kirjottaja myöntää avoimesti keränneensä kirjan sisällön internetistä; “Made from 100% recycled materials found on the Wold Wide Web. Thanks’s for the people who made it, you know who you are. I don’t. ” Kirjasta juontaakin Kolsterin lempinimi Mr. Goodvertising. Kirjan luettuasi olet vakuuttunut, että ainoa oikea tapa toimia tämän päivän ja tulevaisuuden markkinoilla on vastuullisesti. Oikeastaan se on elinehto sille, että pystyt toimimaan ja menestymään vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. ”Kuulemme jatkuvasti mediassa esimerkkejä brändeistä, jotka ovat menettäneet merkittävän osan arvostaan yhdessä yössä, sen seurauksena, ettei yritys ole onnistunut toimimaan riittävän vastuullisesti. Tuoreimpana esimerkkinä on Facebookin, joka menetti yhdessä yössä arvostaan 60 miljardia Cambridge Analytican tietovuotoepäilyn takia. Tästä seurasi, että monelle yritykselle esimerkkinä toimiva Elon Musk poisti Teslan ja SpaceX:n Facebook tilit.”, kertoo Kolster.

Vähemmän tavaroita ja enemmän elämyksiä

Tanskan edustalla 40 000 asukkaan saaressa varttunut Kolster kertoo, miten hän 14-vuotiaana haaveili olkapäällä kannettavasta boombox-soittimesta, joka ei täysin ollut opettaja vanhempien mieleen. Nyt hänen saman ikäinen veljen tyttärensä haaveilee laskuvarjohypystä. ”Kulutusbuumi alkoi jo 60-luvulla ja me totuimme mittaamaan onnistumistamme tavaroiden kautta. Tämän päivän kuluttajat ovat kuitenkin erilaisia, nyt halutaan vähemmän tavaroita ja enemmän merkityksellisiä kokemuksia”, toteaa Kolster.

Vastuullisuus ja tuloksellisuus eivät sulje toisiaan pois, päin vastoin

Vastuullisuuteen liittyy myös haasteita, koska yritysten tehtävänä on tehdä voittoa. Kolster vertaa ongelmaa autoon, jota voidaan ajaa molemmista päistä; ”Helposti käy niin, että vastuullisuus muuttuu autoksi, jonka kummatkin päät ovat ratilla ja kaasupolkimilla varustettuja, jolloin autoa voidaan ajaa kumpaan tahansa suuntaan. Toista päätä ohjaa tuloksellisuus ja toista vastuullisuus. Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan ole toisiaan pois sulkevia. Unileverin vuoden markkinointijohtajaksi valittu Mr. Weed on kertonut, että Unileverin vastuulliset brändit kasvavat kaksi kertaa nopeammin kuin sen perinteiset brändit ja tuovat puolet kasvusta”, summaa Kolster. ”Vastuullisuus ei saa kuitenkaan olla päälle liimattu tarra, vaan sen on osa liiketoimintaasi ja sisältyy kaikkeen tekemiseesi.”

Maailma kaipaa enemmän tekemistä, mikä on sinun seuraava askeleesi?

Kysyttäessä millainen on nykytilanne vastuullisuudessa Kolster summaa; ”too much talk and too little action”.  Enää eivät riitä pelkät sanat yrityksen vastuullisuudesta, vaan vaaditaan konkreettisia tekoja. Vastuullisuus ei ole vain päälle liimattu korulause. Kun vielä pari kymmentä vuotta sitten valta oli yrityksillä, niin nyt se on siirtynyt massoille ja sitä kautta yksilöille. Markkinoilta löytyy paljon esimerkkejä siitä, miten yksi henkilö on onnistunut tuhoamaan isonkin yrityksen ja juuri vastuullisuuden puuttumisen takia.” Sanomaa tukemaan Kolster esittelee Edelmanin 2017 tekemän tutkimuksen, jossa 14 000 vastaajasta 57 % kertoi boikotoivansa tai ostavansa brändejä sen perusteella, miten brändit positioitu sosiaalisissa tai poliittisissa asioissa.

Vastuullisuutta pitää myös mitata; ”Se mitä et voi mitata, et voi muuttaa”, toteaa Kolster. Hän ottaa esimerkkinä Puman, joka on tuonut hintalappuihinsa summan, joka kertoo, paljonko tuote on vaurioittanut luontoa. Toisena esimerkkinä on Provenance, joka blockchain-teknologiaa hyödyntäen antaa kuluttajille mahdollisuuden seurata säilykepurkin matkaa. Molemmissa tapauksissa kyse on perinteisistä toimijoista, jotka ovat ottaneet vastuullisuuden uudeksi kilpailutekijäkseen ja sitä kautta irrottautuneet hintakilpailusta.

Kolster haastaa sinutkin miettimään yhden asian, joka on tärkeä – ja keskittyvän siihen. ”Muutos kohti vastuullisempaa markkinointia ja liiketoimintaa lähtee askeleittain, mutta on jatkuvaa tekemistä”, summaa Kolster.

 

Kolster esiintyy 21.9. Mainontapäivässä