Mainonnalla vahva positiivinen vaikutus talouteen Suomessa ja Euroopassa

Tuoreen raportin mukaan jokainen Suomessa mainontaan käytetty euro kasvattaa maamme bruttokansantuotetta yli kuudella eurolla. Mainonta edistää lisäksi innovatiivisuutta, tukee työllisyyttä ja auttaa rahoittamaan tärkeitä palveluja. Koko EU:n tasolla yhden mainoseuron vaikutus talouteen on seitsenkertainen.

Mainostajien Liiton kattojärjestö, World Federation of Advertisers (WFA) ja useat muut alan keskeiset toimijat tilasivat asiantuntijapalveluyritys Deloittelta tutkimuksen mainonnan taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Value of Advertising on kaikkien aikojen ensimmäinen koko EU:n käsittävä raportti aiheesta. Tutkimus todensi ekonometristen mallien avulla lukuisia vaikutuksia, joita mainonnalla on taloudelle, työllisyydelle ja kansalaisille.

Päätulokset voidaan tiivistää kolmeen osa-alueeseen:

Taloudelliset vaikutukset: Jokaisen Suomessa mainontaan käytetyn euron arvioidaan kasvattavan bruttokansantuotetta lähes 6,5 euroa. Koko EU:n tasolla vastaava kerroin on seitsemän. Tämä tarkoittaa, että Suomessa vuonna 2014 mainontaan käytetyt 1,3 miljardia euroa kasvattivat BKT:tä noin 8,4 miljardia euroa.

Tutkimuksessa ilmeni, että mainonta edistää taloutta laajemminkin, koska se lisää kilpailua, tarjoaa kuluttajille tietoja tuotteista ja palveluista ja lisää niiden valikoimaa. Tämä puolestaan kannustaa yrityksiä innovaatioihin ja kehittämään erilaisia tuotteita ja palveluja.

Työllisyysvaikutukset: Tutkimuksessa tarkasteltiin mainonnan vaikutusta työllisyyteen eri maissa. Suomessa mainonta luo noin 50 000 työpaikkaa eli kaksi prosenttia koko työmarkkinasta. Tulokset näkyvät maassamme kolmella eri tasolla:

• Suoraan mainonnan tuotannossa mainostoimistoissa työskentelevät. Näiden osuus kaikista mainonnan työpaikoista on noin viidennes. Luku on varovainen, sillä se ei sisällä yritysten sisällä toimivia mainonnan yksiköitä eli ns. in house -tuotantoa.
• Työt medioissa ja verkkoyhtiöissä, joita mainonta rahoittaa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimittajat, sisällöntuottajat sekä kaupallisen television tai ulkomainonnan parissa työskentelevät. Osuus mainonnan työpaikoista on 14 prosenttia.
• Työpaikat, jotka syntyvät laajemmin mainonnan välillisestä vaikutuksesta. Nämä vaihtelevat myynnistä tehtäviin, jotka tukevat mainontaa eri aloilla, esimerkiksi tapahtumatuotannossa. Näiden osuus on Suomessa lähes kaksi kolmannesta, 65 prosenttia.
Koko EU:ssa mainonnassa on lähes kuusi miljoona työpaikkaa, mikä vastaa 2,6 prosenttia koko työmarkkinasta.

Sosiaaliset edut: Mainonta tarjoaa henkilökohtaisia ja sosiaalisia etuuksia rahoittamalla mediapalveluja kokonaan tai osittain. Mainonta varmistaa, että suomalaiset saavat uutisia, ajanvietettä ja viestinnän välineitä alennettuun hintaan tai jopa ilmaiseksi. Vuonna 2014 mainontaan Suomessa käytetyt 1,3 miljardia euroa (EU 92 miljardia) rahoittivat suoraan monenlaista sisältöä.

Hakukoneet auttavat vähentämällä tiedon hankintaan kuluvaa aikaa. Myös ulkomainonta tarjoaa kansalaisille etuja toimivamman kaupunkiympäristön muodossa.

Ilman mainontaa tiedotusvälineiden rahoitus vähenisi. Tämä voisi johtaa lisääntyvään maksulliseen tv-tarjontaan, vähentää lehtien riippumattomuutta ja moniarvoisuutta ja rajoittaa radioiden uutis- ja viihdetarjontaa. Lisäksi esimerkiksi kulttuuritapahtumien ja ammattilaisurheilun pitäisi etsiä taloudellista tukea muualta.

Verkossa mainonta rahoittaa suurelta osin palvelut, joita ihmiset kaikkialla Euroopassa käyttävät ilmaiseksi tai hyvin alhaiseen hintaan. Esimerkiksi noin 70 prosenttia EU-kansalaisista käyttää säännöllisesti sähköpostipalveluja puhumattakaan sosiaalisen median laajalle levinneestä käytöstä, jonka mainonta mahdollistaa.

– Mainonnasta talouden moottorina hyötyy yksittäisten yritysten lisäksi myös koko yhteiskunta. Poliittisten päättäjien olisi muistettava, että mainonnan rajoittamiseen ei tulisi ryhtyä ilman vahvoja ja tutkittuja perusteita, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

– Me näemme jatkuvasti menestystarinoita, joissa erinomaista mainontaa yhdistetään kuluttajille merkityksellisiin sisältöihin. Mainonta on alihyödynnetty investointi suomalaisille yrityksille. Nyt julkaistusta tutkimuksesta käy hyvin ilmi kuinka suuri potentiaali mainonnalla on kasvun luojana, sanoo tutkimusta Suomessa rahoittaneen Sanoman B2B-markkinointijohtaja Sanna Kolamo.

Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
p. 040 508 0607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Sanoma, Sanna Kolamo, Vice President, Marketing, B2B
p. 050 490 6878, sanna.kolamo@sanoma.com

Value of Advertising

Value of Advertising -raportin teki Deloitte globaalin mainostajien liiton World Federation of Advertisersin (WFA) toimeksiannosta. Useat 1) muut alan keskeiset liitot ja toimijat olivat mukana hankkeessa. Suomessa Mainostajien Liiton yhteistyökumppanina oli Sanoma.

1) Advertising Association UK (AA), Association des Agences-Conseils en Communication (AACC), Association of European Radios (AER), European Association of Communications Agencies (EACA), European Broadcasting Union (EBU), European association of television and radio sales houses (EGTA), Internet Advertising Bureau EU (IAB EU), Mainostajien Liitto Suomi, Organisation Werbungtreibende im Markenverband (OWM), Union des Annonceurs (UDA), Union des Entreprises de Conseil et Achat Media (UDECAM).

Siksi markkinointia -hanke käynnistyi

Markkinointi on yritysten ja kansantalouksien kasvun moottori. Suomi ja suomalaiset yritykset eivät kuitenkaan investoi markkinointiin riittävässä määrin. Anne Korkiakoski, Kimmo Tolonen ja Ami Hasan ryhtyivät kummeiksi Siksi markkinointia -hankkeelle. Sen tavoitteena on nostaa Suomi suosta markkinoinnin arvostusta ja markkinointi-investointeja lisäämällä.

Hankkeen liittoyhteistyökumppaneina ovat Mainostajien Liitto; MARK, Suomen Markkinointiliitto ja Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat  kummit ja alan liitot sekä professori Jaakko Aspara, Svenska Handelshögskolan ja toimitusjohtaja Toni Berkowits, Markkinointi-instituutti. Ohjausryhmä seuraa hankkeen tuloksia, teettää erillisprojekteja sekä ideoi ja tukee resursointia valituille hankkeille.

Tähän mennessä on tuotettu kattava tietopaketti markkinoinnin merkityksestä ja suomalaisen markkinoinnin tilasta. Tutkijoina olivat kauppatieteiden ylioppilaat Lauri Laaksonen Svenska Handelshögskolanista sekä Miia Lahtinen ja Laura Mörsky, Vaasan Yliopistosta. Heidän akateemisesta ohjauksestaan vastasi professori Pirjo Laaksonen, Vaasan Yliopisto.

Katso esitys “Lataa tiedostot” -linkistä.

Siksi markkinointia!

 

Markkinointi lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, mikä kasvattaa kulutusta ja lisää siten talouskasvua. Tämä luo työpaikkoja ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Mutta riittäkö tämä perusteluksi sille, miksi markkinointia tehdään?

Kattojärjestömme World Federation of Advertisersin (WFA) piirissä huomattiin yli 10 vuotta sitten, ettei ollut käytettävissä tyhjentävää selvitystä siitä, miksi yritykset markkinoivat. Miten pystymme perustelemaan markkinoinnin tarpeellisuuden, jollemme itsekään osaa perustella sitä? Asia päätettiin ottaa työn alle.

Tämä ”Value of Marketing” -projekti tuotti erinomaista materiaalia, jonka avulla pystyttiin kertomaan sidosryhmille paremmin markkinoinnin merkityksestä. WFA antoi jokaiselle 55 jäsenmaalleen luvan käyttää materiaalia omiin tarkoituksiinsa. Suomessa Mainostajien Liitto päätti antaa sen Mainonnan Neuvottelukunnan käyttöön. Näin syntyi Markkinoinnin tehtävä ja merkitys -kalvosarja, joka on vielä tänä päivänäkin kaikkien vapaasti käytettävissä. Se löytyy Mainostajien Liiton ja Mainonnan Neuvottelukunnan sivuilta.

Keskustelut markkinoinnin merkityksestä ovat jatkuneet eri puolilla. Ranskassa veljesjärjestömme UDA teki Pariisin yliopiston kanssa jo vuonna 2006  tutkimuksen markkinoinnista ja kansantalouden kasvusta. McKinsey & Company julkaisi raportin “Advertising as an Economic Growth Engine” vuonna 2012. USA:n veljesjärjestömme ANA teki markkinointi-investointien merkityksestä talouden kasvulle raportin vuonna 2013. Samana vuonna julkaistiin Deloitten tuella Iso-Britanniassa ”Advertising Pays”.

Mainonnan Neuvottelukunnassa jatkettiin myös keskusteluja siitä, että Suomeenkin tulisi saada enemmän faktapitoista tietoa markkinoinnin konkreettisista vaikutuksista myyntiin ja talouskasvuun. Viimein monien alan asiantuntijoiden avustuksella hallitusammattilainen Anne Korkiakoski käynnisti Vaasan yliopistossa hankkeen, jonka tuloksia voimme nyt käyttää. Artikkeli hankkeesta on tuoreen MAINOSTAJAn sivulla 18.

Tämä hanke on monella tavalla merkittävä. Se on markkinointialan toimijoiden yhteinen projekti, jonka toivotaan poikivan uusia samansuuntaisia ja syventäviä tutkimushankkeita. Jos markkinoinnin ammattilaiset eivät osaa perustella konkreettisesti miten markkinointi on myynnin ja kansantalouden veturi, yksi menestystämme tukevista keinoista jää käyttämättä.  Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarvitsemme käyttöön kaikki keinot, jotta saamme kansantaloutemme kuntoon.

Kannustan tutustumaan asiaa koskeviin aineistoihin osoitteessa www.mainostajat.fi ja jakamaan tietoa eteenpäin. Tarvitsemme jokaisen markkinoinnin ammattilaisen viestinviejäksi, jotta saamme nostettua markkinoinnin arvostusta yrityksissä ja kaikissa sidosryhmissämme.

Kyllä me osaamme paremmin, kun vain ryhdymme toimeen.

 


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 20.11.2015

Pidä tekijänoikeudet hallinnassasi, kun ulkoistat tuotannon

 

Oletko ulkoistanut mainoselokuvan tuotantoyhtiöiden kilpailutuksen? Tekeekö mainostoimisto puolestasi tuotantosopimuksen? Jollet ole prosessissa mukana, voit menettää projektin hallinnan. Tiedät kuitenkin itse parhaiten, mikä on etujesi mukaista.

Tekijänoikeuksista sopiminen on yksi liikkuvan kuvan tuotannon peruskivistä. Yksinkertaisinta mainostajan kannalta olisi sopia, että kaikki mahdolliset tekijänoikeudet kuuluvat mainostajalle, ja sitten niistä luovutetaan tarvittava osa tuottajalle. Näin ei kuitenkaan automaattisesti ole, jos noudatetaan Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry:n laatimia toimitusehtoja.

Tuottajat lähtevät näissä ehdoissa siitä, että kaikki mainoselokuvan tuotannon yhteydessä syntyvä kuva- ja äänimateriaali on tuottajan omaisuutta¹. Ehdoissa tuottaja luovuttaa näistä oikeuksistaan mainostajalle ainoastaan oikeuden käyttää filmiä alkuperäisessä muodossa. Jokainen erillinen osa, still-kuva ja pieni tekstin muuntelu tai vastaava edellyttää tuottajan lupaa ja erillisen korvauksen maksamista. Tämä voi tulla todella kalliiksi mainostajille.

Kun toimitusehdoissa on todettu kaikkien kuva- ja äänimateriaalien kuuluvan tuottajalle, on myös oltava tarkka, että mainostajalle sovitaan luovutettavaksi riittävän laajat käyttöoikeudet. Ainakin vähäinen muunteluoikeus tulisi pidättää mainostajalla.

Toimitusehtojen lausekkeista voidaan keskinäisin sopimuksin sopia toisin. Suosittelen luonnollisesti, että ehdoista poikkeaminen tehtäisiin kirjallisesti, vähintään sähköpostin välityksellä. Muutoin on vaikea todistaa toimitusehdoista poiketun. Erityisesti tekijänoikeutta koskevista asioista olisi syytä sopia mainostajan tarpeiden mukaisesti kerralla.

Toimialalla on käyty keskusteluja siitä, osaavatko toimistot tai mainostajat kilpailuttaa tuotantoyhtiöitä tehokkaalla ja reilulla tavalla. Teimme alan toimijoiden kanssa lyhyet ohjeet, jotka löytyvät verkkosivuiltamme. Näissä lähdetään siitä, että vaikka kilpailutuksen tekemisen voi siirtää muille, mainostajan on hyvä seurata kilpailutusta tarkkaan. Kaikki tarjoukset olisi syytä ensisijaisesti lähettää mainostajalle.

Seuraava hankkeemme, jolla parannamme alan toimintatapoja, on mallipohjan laatiminen kustannusarvioille. Mainoselokuvaja videotuotannossa on luovan työn lisäksi paljon sellaisia kustannuksia, joihin voi vaikuttaa ilman, että luovuudesta tingitään.

Tavoite on, että tuotantokustannukset ja tekijänoikeudet joustaisivat siten, että voisimme edelleen tarjota Suomessa toimiville tuotantoyhtiöille töitä. Kilpailukykyiset ja ammattitaitoiset kotimaiset markkinointipalvelut ovat yksi kilpailukeinomme kansainvälistyvillä markkinoilla.

 

¹ Huomioi, että tuottaja ei välttämättä omista kaikkia oikeuksia esimerkiksi musiikkiin tai näyttelijöiden suorituksiin.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 20.11.2015

Haasteena tuntematon huominen

 

Miltä Mainostajien Liiton tulisi näyttää huomenna? Mitkä ovat ne palvelut ja toiminnot, joihin meidän tulisi panostaa? Mitä osaamista meillä tulisi olla? Entä millainen toimintaympäristö mainostajilla huomenna on? Kysyimme kesän aikana jäsenyrityksiltämme, mitä mieltä he ovat Mainostajien Liiton palveluista.

Ei ole yllätys, että saimme vertailussa mukana olleisiin sidosryhmiimme nähden parhaan arvosanan. Jäsenistömme tuntee meidät parhaiten. Edunvalvontaa pidettiin tärkeimpänä tehtävänämme, mutta näkemykset edunvalvonnan sisällöstä vaihtelivat paljon. Uudet maksuttomat koulutustilaisuutemme ovat saaneet hyvän vastaanoton, samoin verkkosivujemme uudistaminen viime vuonna.

Huolestuttavinta tuloksissa oli, että tarjoamamme jäsenpalvelut tunnetaan osin heikosti. Valtaosa ei ollut vielä käyttänyt verkkosivujen uutta työkalupakkia, josta löytyvät lukuisat sopimusmallit, ohjeistot ja tutkimustiedot. Maksullisten seminaarien laajemman käytön esteenä on selvityksen mukaan kiire ja korkeaksi koettu hinta. Nämä kuvastavat hyvin nykyistä talouden tilannetta.

Saimme jäsentyytyväisyystutkimuksesta paljon arvokasta palautetta. Olemme jo tehneet suunnitelmia tiedonkulun lisäämiseksi ja palveluiden parantamiseksi. Testaamme lähiaikoina muutamia esiin tulleita ehdotuksia. On turhaa tehdä selvityksiä, jollei tuloksia analysoida ja toimintaa kehitetä.

Haastavinta on kuitenkin ymmärtää millaiseksi mainostajan toimintaympäristö on muuttumassa tulevaisuudessa. Millä keinoilla voimme parantaa markkinoinnin tehokkuutta? Mitä osaamisalueita mainostajan tulisi tulevaisuudessa hallita? Ympäristömme digitalisoituu vauhdilla ja toiminta globalisoituu. ICT:n ja markkinoinnin yhteistyö tulee entistä tärkeämmäksi. Markkinoinnin rooli kansantalouden kasvun veturina vahvistuu.

Emme voi tietenkään ennustaa tulevaisuutta, mutta sen tiedämme, että markkinointiosaamisemme tulee vahvistua nopeasti. Tänään haasteenamme on mm. teknisen ja nopeasykkeisen ohjelmallisen ostamisen opettelu ja hallitseminen. Huomenna asiat eivät varmastikaan ole yksinkertaisempia. Meidän tulee edistyä markkinoinnin digitalisoitumisessa ja haastaa itsemme parhaimmistoon.

Ja ehkä vielä tärkeämpää on luoda ympäristöömme rohkea usko tulevaisuuteen ja siihen, että markkinoinnin avulla lähdemme uuteen kasvuun. Panostamalla markkinointiin menestymme paremmin.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 15.9.2015

Automaatio ei saa johtaa läpinäkyvyyden katoamiseen

Ohjelmallinen ostaminen kasvaa nopeasti, ja sen odotetaan koskevan tulevaisuudessa kaikkea mediaa automaatioprosessien kehittyessä. Uudenlaisen ostamisen kanssa kohtaamme uusia haasteita, mutta se mahdollistaa mainostajille myös tehokkaammat mediainvestoinnit.

Ostamisen automatisoituessa ja toimijoiden määrän kasvaessa markkinan toimintaperiaatteet ovat hämärtyneet. Ranska ja Pohjoismaat ovat olleet perinteisesti läpinäkyvimpiä median ostoprosesseissa. Nyt näilläkin markkinoilla ollaan peräämässä uudelleen läpinäkyvyyttä.

Ohjelmallisessa ostamisessa on keskityttävä tärkeiden kysymysten asettamiseen tarpeeksi aikaisin, jotta rakennetaan terve pohja tulevalle toiminnalle. Tiedetäänkö kaikki osapuolet, joille toiminnasta maksetaan? Tiedetäänkö mitä dataa kerätään ja miten sitä käytetään? Hyötyvätkö muut mainostajat datasta? Mitä dataa mainostaja omistaa? Entä saadaanko riittävän yksityiskohtaisesti tietoja siitä, miten kampanja toimii?

Mainostajien Liitto, suurimmat mediat ja mediatoimistot laativat keväällä kannanoton läpinäkyvyydestä ja kauppatavasta. Siinä todetaan, että mediaostamisen läpinäkyvyyden tulee säilyä ja että mediaostot tehdään ennalta sovitulle mainostajalle. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi uusimme myös Mainostajien Liiton mediatoimistosopimusmallin, joka on jäsenistön saatavilla verkossa.

Kattojärjestömme WFA julkaisi mainostajille oppaan ohjelmallisesta ostamisesta. Siinä neuvotaan, miten ostaminen toimii ja miten mainostajat voivat käyttää sitä tehokkaammin. Vuosia maailmalla kansainvälisiä yrityksiä konsultoinut ja oppaan valmistuksessa avustanut Mikko Kotila tulee luennoimaan aiheesta 15. syyskuuta pidettävässä Mainontapäivässä.

Tehokkaat ja läpinäkyvät mediamarkkinat ovat kaikkien osapuolien etu myös ohjelmallisessa ostamisessa. Hyvästä kauppatavasta ei ole syytä luopua. Siksi on selvää, että keskustelu läpinäkyvyydestä tulee jatkumaan niin uusien kuin vanhojenkin toimijoiden kanssa.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 21.5.2015

Muuttuva mainonta haastaa myös kumppanit

Vuosi 2014 oli suomalaisen mainonnan rajapyykki, kun mainospanostukset sähköisiin medioihin ylittivät ensimmäistä kertaa printin. Digitalisoitumisen vaikutukset näkyvät monin tavoin myös markkinointiviestinnässä. Esimerkiksi uudenlaista osaamista vaativa display-mainonnan ohjelmallinen ostaminen on nousemassa yhä useamman mainostajan työkalupakkiin.

Mainostajien Liitto uudisti viime vuoden lopulla jo viisi vuosikymmentä alaa palvelleen Mainostajan Hakemiston verkkopalvelun, ja samalla lopetettiin painetun hakemiston tuottaminen. Hakemisto on luotu helpottamaan mainostoimistojen ja muiden kumppanien valintaa. Jatkuvasti päivittyvää tietoa tekijöistä ja uusia työnäytteitä on esillä uudistuneessa verkkopalvelussa mainostajanhakemisto.fi, joka toimii nyt käyttäjäystävällisemmin myös mobiilissa.

Kumppanuus on tuoreen MAINOSTAJA -lehden teemana. Aihe tulee esille liiton tuoreen tutkimuksen kautta ja useammassa artikkelissa. Nopeasti muuttuva mediaympäristö ja markkinointiviestinnän uudet mahdollisuudet vaativat entistä enemmän myös mainostaja-toimistosuhteilta.

Lähes neljä viidestä suomalaisesta on tuoreen selvityksen mukaan sitä mieltä, että mainonta luo työpaikkoja lisäämällä tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Suomalaiset ovat myös entistä vahvemmin sitä mieltä, että mainonta helpottaa valintojen tekemistä ja luo talouskasvua.

Tämä kansalaisten luottamus markkinointiviestinnän voimaan antaa hyvän perustan toimialan kehittämiseen ja sitä kautta koko talouden vahvistamiseen uusien suomalaisten menestystarinoiden avulla.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 25.2.2015

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti mainontaan ja uskovat sen luovan talouskasvua

Suomalaiset suhtautuvat edelleen myönteisesti mainontaan, ja kolme neljästä uskoo sen myös luovan lisää työpaikkoja, selviää Mainonnan Neuvottelukunnan IRO Research Oy:llä teettämästä kyselystä.

Suomalaisista 65 prosenttia suhtautuu myönteisesti mainontaan. Suhtautuminen on myönteistä kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Myös 15–24-vuotiaiden joukossa suhtautuminen oli muuttunut aikaisempaa myönteisemmäksi. Naiset suhtautuvat mainontaan hieman miehiä positiivisemmin. Kielteisesti mainontaan suhtautuu 22 prosenttia suomalaisista.

Edellisen kerran asiaa tutkittiin vuonna 2011, jolloin 67 prosenttia suomalaisista suhtautui mainontaan myönteisesti.

Mainonnan merkitys työpaikkojen luomiseen ja talouskasvuun oli kasvanut selkeästi vuodesta 2011 vuoteen 2014. Tuoreen tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että mainonta luo työpaikkoja sekä lisäämällä tuotteiden ja palveluiden kysyntää että mainonnan tuotannossa ja mediassa. Vuonna 2011 näin uskoi 58 prosenttia suomalaisista. Etenkin 25–49-vuotiaiden mielestä mainonnalla on työpaikkoja luova vaikutus.

Vuoteen 2011 verrattuna suomalaiset olivat myös entistä vahvemmin sitä mieltä, että mainonta helpottaa valintojen tekemistä ja luo talouskasvua.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna suomalaisten suhtautuminen mainontaan näyttää heijastavan yleistä suhdannetta: taantuman aikana on huomattavissa pientä nousua mainontaan kielteisesti suhtautuvien määrässä. Mainontaan positiivisesti suhtautuvien määrä on kuitenkin aina pysynyt huomattavasti suurempana kuin kielteisesti suhtautuvien.

”Tutkimus näyttää, että mainonnan merkitys on ymmärretty. Samalla kuitenkin ihmisten yleinen kriittisyyden taso tuntuu nousseen”, sanoo Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja Birgitta Takala.

”Mainonnalla on iso merkitys suomalaisille yrityksille, niiden markkinoinnille sekä median toiminnalle. Olisi tärkeää, että mainonnalle ei enää asetettaisi uusia rajoituksia”, Takala painottaa.

Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista IRO Research Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Kysely toteutettiin marras–joulukuussa 2014.

Mainonnan Neuvottelukunta (MNK) on mainos- ja markkinointialan järjestöjen epävirallinen yhteistyöfoorumi. Se edistää mainonnan ja markkinointiviestinnän asemaa Suomessa muun muassa tutkimuksen ja tiedottamisen avulla. MNK vastaa myös mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta. MNK:n jäsenet ovat Aikakausmedia, ASML – Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, MTV Media, Nelonen Media, Outdoor Finland – Suomen Ulkomainosliitto, RadioMedia ja Sanomalehtien Liitto.