Risto Oksanen

Risto Oksanen on sponsoroinnin ja tapahtumien intohimoinen äänenkannattaja ja arvostettu puhuja, kouluttaja ja sparraaja. Hän on Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n puheenjohtaja ja Euroopan kattojärjestön European Sponsorship Associationin hallituksen jäsen ja on ollut valitsemassa Suomen ja Euroopan parhaita sponsorointitekoja usean vuoden ajan.

Urheilussa Oksanen on toiminut mm. Veikkausliigan markkinointijohtajana, sekä usean eri urheilulajin parissa erilaisissa markkinointi- ja johtotehtävissä Kulttuurin puolella hän on konsultoinut eri klassisen ja populaarimusiikin tahoja. Hän oli mukana kirjoittamassa Ellun Kanojen ”Mitä tapahtuu huomenna sponsoroinnille” -kirjaa, joka käsittelee arvopohjaisen sponsoroinnin kehitysnäkymiä. Nykyisin hän konsultoi sekä yrityksiä, että oikeuden omistajia.

MBA tutkinnon hän suoritti 2015 Walesin Yliopistossa. Lopputyön aiheena oli brändiarvon mittaaminen ISO 10668 standardin mukaisesti. Hänen missionsa on sponsoroinnin ja tapahtumien aseman vahvistaminen alati muuttuvassa mediakentässä, kehittämällä alan osaamista, tuloksellisuutta ja arvostusta.

Valtteri Bottas: kumppaneiden kanssa löydettävä yhteinen sävel

Valtteri Bottas – All Over Press

”Ei ole järkeä lähteä yritysyhteistyöhön, jos ei koe, että kyseisen yrityksen kanssa on jotain yhteistä”

Erilaisia kyselyjä tulee kyllä jatkuvalla syötöllä ympäri maailmaa, mutta piiri halutaan tarkoituksella pitää pienenä, jotta Bottas ei ylikuormitu sponssipaineista. ”Minulle tärkeintä ovat perhe ja työ, ja kaikki sen ulkopuolella on tavallaan ekstraa. Koska aikaa on rajallisesti, mietin aika tarkkaan minne menen ja mitä teen – minun täytyy kokea, että se tekeminen on mielekästä ja että se kuvio toimii”, Bottas pohtii.

Kun supisuomalainen ”jalat-maassa”-kaveri etsii yhteistyökumppania tositarkoituksella, kotimaisuuden lisäksi korostuvat vastuullisuus ja merkityksellisyys. Tuorein ”tallikiinnitys”, maaliskuussa julkaistu markkinointiyhteistyö Lahti Aquan kanssa, on Ahtiaisen ja Bottaksen mukaan hyvä esimerkki siitä, mihin arvomaailmojen kohtaaminen voi johtaa.

”Maailmalla kun liikkuu, niin ei ole mikään itsestäänselvyys, että hanasta tulee juomakelpoista vettä. Lahtelainen vesi on ehdottomasti niitä asioita, joista voi olla ylpeä”, toteaa Nastolasta kotoisin oleva Bottas.

Lue koko juttu syyskuun MAINOSTAJA-lehdestä. Haastateltavina ovat myös mm. F1-organisaation sponsoroinnista vastaava Murray Barnett sekä Bottaksen agentti Ville Ahtiainen.

 

Teksti: Otavamedia
Kuva: All Over Press

Amos Rex – kuninkaan paluu

Taiteen ja kaupunkikulttuurin kohtaamispaikkana Amos Rex vahvistaa osaltaan Helsingin kaupungin asemaa ”turvallisesti outona” eurooppalaisena kulttuurikaupunkina.

Amos Rex törmäyttää eilisen ja huomisen – vetävä konsepti on kiinnostanut myös sponsoreita.

Elokuun lopussa avasi ovensa todellinen taiteen ja kulttuurin urbaani keidas, jolta ei puutu kokoa, näköä eikä – kaikkein tärkeimpänä – fiilistä.  Uusi taidemuseotulokas Amos Rex koostuu uusista maanalaisista näyttelytiloista, vanhasta, vuonna 1936 rakennetusta Lasipalatsista ja elokuvateatteri Bio Rexistä, sekä Lasipalatsin aukiolla näyttelytilan kattona kumpuilevasta tapahtuma-aukiosta.

Amos Rexin tahtotila on selvä: saada menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus tuottamaan kävijöille ainutkertaisia elämyksiä – yllättäviä kohtaamisia on luvassa niin maan alla kuin päällä sekä valkokankaalla.

Kulttuuriväen lisäksi Amos Rex on saanut liikkeelle myös yritykset. Taidemuseo on houkuttanut poikkeuksellisen suuren ja monipuolisen joukon yhteistyöyrityksiä, jotka edustavat omien toimialojensa kovaa kärkeä.

Amos Rexin pääyhteistyökumppaneina ovat sopimuskaudella 2018-2020 Alma Media, Epson, Iittala, KPMG, LähiTapiola, Veho ja Danske Bank. Tämän lisäksi Amos Rexin yhteistyökumppaneita ovat Clear Channel, Ekosähkö, Genelec, Grano, Hartwall, KONE, Scandic sekä Telia.

Kun konsepti on kuningas

Sponsoreiden lassoamisesta vastaa Jukka Kunnas, jolla on yli 25 vuoden kokemus sekä kotimaisista että kansainvälisistä hankkeista kuluttaja- että yritysmarkkinoinnin parissa niin yritysten kuin kohteiden näkökulmasta. Kunnaksen mukaan yritysten kiinnostus Amos Rexin toiminnan keskeisiä ideoita ja toimintamallia kohtaan osoittautui melkoiseksi jo heti projektin ensiaskelilla. Lopulta yhteistyöyrityksiä tuli mukaan lähes kaikilta toimialoilta, joilla neuvotteluja yhteistyöstä käytiin.

”Yritykset näkivät, että nyt on kyseessä todella ainutlaatuinen konsepti, jossa kannattaa olla mukana”, Kunnas arvioi.

Yrityksillä ja Amos Rexillä on meneillään useita yrityskohtaisia yhteistyömuotoja ja -sisältöjä, jotka lanseerataan vaiheittain. Yhteistyön välineinä ovat muun muassa Amos Rexin kävijäpolkuun asettuvat tuotteet, palvelut ja teknologia, sekä erilaiset lanseeraukset, yritys- ja kuluttajatapahtumat ja myynnin edistämiseen sekä brändien tunnettuuteen liittyvät toiminnot.

Neljä kovaa

Tärkeitä Amos Rexin ”selling pointteja” oli kaikkiaan neljä. Näistä ensimmäinen on tietysti sijainti, jota parempaa saa keskustasta hakea.

”Saavutettavuuteen yhdistyy näyttävyys, koska Amos Rexin arkkitehtuuri on myös hyvin poikkeuksellista, sillä siinä ikään kuin näkee eri vuosisatojen arkkitehtuurisuuntausten kohtaavan”, Kunnas toteaa.

Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema taidemuseon uudisosa on rakennettu Lasipalatsin aukion alle ja taidemuseon rakentamisen yhteydessä suojeltu Lasipalatsin rakennus on kunnostettu takaisin loistoonsa liki silkkihansikkain.

Kolmantena kärkenä Kunnas nostaa esille Amos Rexin hulppean tarinan, jossa menneisyys ja tulevaisuus yhdistyvät komealla tavalla. Amos Rexin näyttelyohjelma on erityisen kiinnostava cocktail: se koostuu uusimmasta, usein teknisesti kokeilevasta nykytaiteesta, 1900-luvun modernismista ja muinaisista kulttuureista. Kunnianhimoista taidetta halutaan tuoda framille virkistävästi ja elämäniloisesti – ja tämä ideologia selvästi resonoi yrityskentässä.

”Neljäntenä tulevat sitten Amos Rexin huippuluokan yleinen strategia, yritysyhteistyön strategia sekä organisaatio, joka ammattitaidollaan varmistaa sen, että yritykset saavat haluamaansa näkyvyyttä ja vastinetta.”

Amos Rex avattiin 30. elokuuta 2018

Sponsoroinnin SM-taso

Yritysyhteistyön keskiössä ovat yritysten ja Amos Rexin jaetut tavoitteet ja kävijöiden tavoittamiseen, museon palvelupolun kehittämiseen, teknologiseen tai muotoilulliseen yhteistyöhön, palveluihin ja osaamisen jakamiseen sekä yhteiskuntavastuuseen liittyvät sisältötarinat ja -teot. Kävijälähtöisyys ja laaja kulttuurikäsitys tahdittavat kaikkea toimintaa talossa – ja tämä on sopinut mukana oleville firmoille varsin hyvin.

”Nykyään ymmärretään, että sponsoroinnin täytyy sataprosenttisesti lähteä liikkeelle yrityksen omasta näkökulmasta ja tuottaa lisäarvoa yritykselle”, toteaa Kunnas, joka on vastannut aiemmin muun muassa yleisurheilun MM-kisojen 2005, World Design Capital Helsinki 2012 ja Suomi 100 Juhlavuoden yritysyhteistyöstä.

Kunnaksen mukaan sponsorointiyhteistyön tietää toimivan, mikäli yritys pystyy sen kautta puhuttelemaan kohderyhmiään vahvemmin kuin mihin se kykenisi vain omien kanaviensa kautta tai sisällöllä, jota sillä ei olisi saatavilla ilman yhteistyötä.

”Silloin se lisäarvo tulee näkyväksi.”

Ihmisläheisyys vakuutti LähiTapiolan

Yksi Amos Rexin pääyhteistyökumppaneista on LähiTapiola, jolla on paljon kokemusta kulttuuripuolen sponsorointiprojekteista. LähiTapiola Pääkaupunkiseudun toimitusjohtaja Jukka Kinnunen kertoo, että vakuutusyhtiö innostui projektista välittömästi nähtyään alkuperäiset suunnitelmat.

”Ihmisläheinen kantava idea tuntui hyvältä heti, sillä ihmisten hyvinvoinnin lisääminen taiteen kautta on meille iso asia.” Yhteistyö sopii saumatta myös LähiTapiolan 3T-stretagiaan, joka painottaa terveyttä, taloutta ja turvallisuutta.

”On hienoa, että ydinkeskustaan saatiin tällainen elämysten paikka, koska taide aivan tutkitusti tekee aivoille hyvää.”

Samalla Kinnunen tuskin malttaa odottaa, että LähiTapiola pääsee viemään omia asiakkaitaan ja muita sidosryhmiään taidemuseoon. ”Omia tilaisuuksia tulemme varmasti järjestämään Amos Rexissä jonkin verran, se on selvää jo nyt.”

Ideana on tuoda taloon myös koululuokkia. ”Amos Rex kiinnostaa varmasti kaikenikäisiä suomalaisia, sillä talossa uskalletaan tehdä uutta ja elää ajassa.”

 

Teksti: Otavamedia

Kuva: Tuomas Uusheimo / Amos Rex, 2018

Urheilu 100-vuotiaan Suomi-brändin viestinviejäksi

Viimeisessä maailmanmestaruuskilpailussamme Birminghamissa vuonna 1995 päätimme parini Petri Kokon kanssa räväyttää sponsorimme iloksi. Olimme sopineet Nokian kanssa, että vetäisimme kännykkämme esille istahtaessamme “kiss & cry”-kulmaukseen, jossa luistelija ja valmentaja odottelevat arvioinnin valmistumista. Nokia oli silloin juuri nousemassa maailmanmaineeseen, ja kännykät olivat vielä kohtuullisen harvinaisia vaikkakin yleistymässä. Kännykkämme herätti huomiota, ja muun muassa NBC-kanavan kommentaattorit keskustelivat Nokiasta useita minuutteja, pohdiskelivat kuinka Suomi on teknologiassa edelläkävijä ja ihmettelivät, kukakohan puhelun soitti. No, managerimme Erkki Alajahan se siellä soitteli. Media-arvo ja vaikutus Nokialle oli investointiin nähden valtava.

Esimerkissämme toteutui kolme mainonnan kannalta vahvaa asiaa, joiden vuoksi urheilusponsorointi edelleenkin pitäisi olla jokaisen mainostajan “työkalupakissa”. Ne ovat:
1. Ylivoimainen, parhaimmillaan maailmanlaajuinen markkinoinnin peitto
2. Keskittynyt yleisö
3. Markkinointiviestiä vahvistavat tunteet

Voimakkaasti pirstaloituneen median aikakautena on vain harvoja asioita, jotka yhdistävät kansoja yli rajojen. Olympiakisat, jalkapallon Champions League, e-urheilun The International tai Wimbledonin finaali ovat esimerkkejä tapahtumista, joita seurataan samaan aikaan sadoissa maissa. Urheilu tavoittaa tehokkaasti kohderyhmänsä ja samalla heidän tunteensa. Tämä tekee urheilusponsoroinnista erityisen tehokasta.

Sponsoroinnin kohde on massasta erottuva viestinviejä ja parhaimmillaan itse media. Perinteisen mainonnan konstein samanlaisen viestinnän vaikuttavuuden saavuttaminen on sekä työlästä että kallista.

Nykyään ihmisten keskittymisjänne on lyhentynyt kultakalan tasolle. Kun ihmisiin yritetään vaikuttaa mainonnan keinoin, riski on suuri, että mainostaja menettää yleisönsä viiden sekunnin sisällä. Toisaalta sama yleisö saattaa löhötä koko viikonlopun sohvalla katsoen House of Cardsin uutta sesonkia. Yhtä lailla urheiluyleisö viettää helposti oman rakkaan lajinsa parissa tuntikausia. Markkinoijalle nämä mieluisat, viipyilevät hetket ovat kullan arvoisia, vaikka eivät useinkaan sen hintaisia. Tutkimukset osoittavat, että mitä kauemmin yleisö viihtyy brändin parissa, sitä vahvemmaksi side brändiin muodostuu, olipa sitten brändinä Trendikäs Red Bull tai vaikkapa perinteinen Hilti. Urheilun markkinoinnillinen voima kumpuaa vahvimmin sen synnyttämistä tunteista. Harvassa ovatkin elämässämme muut asiat, jotka saavat nuoret teinitytöt kirkumaan ja keski-ikäiset miehet itkemään. Tunteet vahvistavat näihin hetkiin liittyvien ja oikeassa ympäristössä esitettyjen brändien viestiä. Tässä mielessä urheilu on markkinointikanava vailla vertaa.

Suomi on maailmalla tunnettu vahvasta osaamisesta, koulutuksesta, teknologiasta ja kansainvälisyydestä. Yhä kovenevassa globaalissa kilpailussa 100-vuotias Suomi tarvitsee näkyvää kansainvälistä viestintää suomalaisen työn ja osaamisen markkinoimiseksi. Urheilua voisikin käyttää tähän paljon useammin.

Hyödynnämmekö kuitenkaan omien kansainvälisten tähtiemme vetovoimaa Suomi-mielikuvan edistämisessä kovinkaan taitavasti, kasvatammeko uusia tähtiä parhaalla mahdollisella tavalla ja osaammeko riittävän hyvin käyttää urheilun tunteita herättäviä hetkiä hyväksemme? Tuntuu, kuin olisimme jääneet urheilumielikuvissamme jumiin jonnekin 1980-luvun tunnelmiin, emmekä näe urheilua modernina, ihmisen rajoja rikkovana high tech -alana, joka kiehtoo yleisöä ja vangitsee katseita. Emme ole huomanneet, kuinka mittaaminen ja teknologian viimeisimmät sovellukset omaksutaan nopeasti urheilusuoritusten avuksi, ja kuinka kaikkialla kohinaa herättävä keinoäly hyödyntää jo urheilusuorituksia. Esimerkiksi omassa lajissani taitoluistelussa keinoäly alkaa korvata jo tuomaristoakin. Meidän täytyisikin päivittää ja uudelleen oivaltaa urheilun tarjoamat väylät, viestit ja mahdollisuudet.

Onneksi poikkeuksiakin Suomesta löytyy. Kemppi ja Wihuri ovat hoksannet Formula 1 -kilpailujen merkityksen omassa markkinointiviestinnässään. Myös kehon palautumista mittaava jyväskyläläinen Firstbeat on onnistunut löytämään tiensä jalkapallomaailman kärkijoukkueiden ja NHL-kiekkoilijoiden arkeen. FC Barcelona ja Manchester United luottavatkin faniensa lailla Firsbeatin sykettä analysoivaan dataan tuhansien silmäparien tarkkaavaisten katseiden seuratessa.

Mutta mistä löytyy lisää Kemppejä ja Firstbeatejä? Miten voisimme hyödyntää paremmin erottuvia viestinviejiä? Seuraavat kolmet olympialaiset ovat Aasiassa, suomalaisten yritysten vahvoilla kasvumarkkinoilla. Nyt on hyvä aika rakentaa olympialaiset osaksi suomalaisten yritysten strategiaa.

 

 

Susanna Rahkamo toimii johtamisen konsulttina ja partnerina Pertec Consultingissa. Hän on Suomen Olympiakomitean varapuheenjohtaja, Euroopan Olympiakomiteoiden Culture and Legacy Commissionin puheenjohtaja sekä Kansainvälisen luisteluliiton Development Commissionin puheenjohtaja. Hän väitteli vuosi sitten Aalto Yliopistossa tohtoriksi.

Markkinointiviestinnän määrä laski Suomessa hieman vuonna 2014

Suomessa investoitiin markkinointiviestintään 2,9 miljardia euroa vuonna 2014, mikä on 2,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaikki suuret markkinointiviestinnän erät pienenivät. Markkinoinnin kokonaisinvestointien kehityksestä tiedot kertovat vain osittain, koska investoinnit asiakkaiden omaan mediaan puuttuvat selvityksestä.

Suurin markkinointiviestinnän ryhmä oli mediamainonta, joka oli 40,3 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisuudesta. Mediamainonnan kokonaismäärä oli 1 177 miljoonaa euroa. Mediamainonta laski 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Toiseksi eniten, yhteensä 707 miljoonaa euroa, käytettiin suoramarkkinointiin. Sen osuus markkinointiviestinnän kokonaisuudesta oli 24,2 prosenttia. Suoramarkkinointi laski 4,1 prosenttia.

Menekinedistämiseen eli muun muassa messuihin ja myymälämateriaaleihin investoitiin 602 miljoonaa euroa, hieman yli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Menekinedistämisen osuus oli 20,7 prosenttia.

Markkinointiviestinnän suunnittelun osuuden mittaustapaa ja otantaa on muutettu edellisestä mittauksesta. Vertailukelpoisten lukujen perusteella suunnittelu pieneni hieman alle prosentin. Suunnittelun osuus on 13,1 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisuudesta.

Tiedot käyvät ilmi mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämästä selvityksestä.

Investoinnit omaan mediaan mukaan kakkuun

Mainonnan Neuvottelukunta haluaa kehittää Markkinointiviestinnän määrä -selvitystä kuvaamaan entistä paremmin markkinointiviestinnän kehitystä. Investoinnit markkinoijien omiin medioihin jäävät selvityksen ulkopuolelle, joten markkinointiviestinnän kokonaismäärästä puuttuu merkittävä määrä euroja.

Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtajan Birgitta Takalan mukaan alati monimuotoistuvan markkinointiviestinnän investointien mittaaminen on haastavaa.

”Katvealueita ja kehitettävää raportoinnissa on edelleen. Uusia mediamainonnan muotoja tulee jatkuvasti. Lisäksi markkinoijien panostukset omaan mediaan jäävät nykyisen markkinointiviestintäkakun ulkopuolelle. Pyrimme siihen, että saamme jatkossa entistä kattavamman kuvan maamme taloudelle tärkeästä alasta.”

Mainonnan neuvottelukunta MNK on markkinointialan yhteistyöfoorumi, joka tuottaa vuosittain tutkimuksia kuten Mainonnan määrä ja Markkinointiviestinnän määrä -tutkimukset.
Mainonnan Neuvottelukuntaan kuuluvat: Aikakausmedia, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, MTV MEDIA, Nelonen Media, Outdoor Finland, RadioMedia ry, Sanomalehtien Liitto, Sponsorointi ja Tapahtumamarkkinointi ry sekä Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto.

www.mainonnanneuvottelukunta.fi

Sponsorointibarometri: Merkkejä piristymisestä

Mainostajien Liiton Sponsorointibarometrissa yritysten panostusaikeita kuvaava saldoluku on -7. Edellisen vuoden tutkimuksessa vastaava luku oli vielä -21. Urheilu on edelleen ylivoimaisesti yleisin sponsoroinnin kohde. Sosiaalinen media on tullut osaksi sponsoroinnin hyödyntämistä.

Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä 18 prosenttia ilmoittaa kasvattavansa sponsorointiaan tänä vuonna. Lukema on selvästi noussut edellisestä vuodesta, jolloin se oli kaksi prosenttia. Vähennyksiä suunnittelee 25 prosenttia ja 57 prosenttia aikoo säilyttää entisen panostustason. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena saldoluvuksi tulee -7.

Sponsorointibarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä sosiaalisen median hyödyntämisestä sponsoroinnissa. Aktiivisuus vaihtelee paljon, ja monella yrityksellä se on vielä lähinnä kohteista tiedottamista. Pinnan alla kuitenkin kuplii – kommenteissa mainitaan jopa somen olevan oleellinen osa sponsorointikokonaisuutta. Sponsorit myös odottavat kohteiden olevan aktiivisia somessa – jollakin se on jopa yksi kohteen valintakriteeri.

Viime vuonna urheilua jossain muodossa sponsoroi 98 prosenttia vastaajista. Eniten sponsorointieuroja urheilun sisällä saa nuoriso- ja paikallisliikunta (49 %). Talviurheilua (hiihto, alppihiihto, mäkihyppy, lumilautailu, taitoluistelu) sponsoroi 36 prosenttia vastaajista. Jääkiekko ja jalkapallo ovat joka kolmannen yrityksen listalla.

Keskimäärin yksittäisen yrityksen sponsorointibudjetista urheilulle menee 64 prosenttia.

Kulttuuria sponsoroi 51 prosenttia barometriin vastanneista. Urheilun ja kulttuurin lisäksi yhteiskunnalliset kumppanit kiinnostavat: niitä sponsoroi 42 prosenttia.

– Kiinnostus kulttuuriin on kasvamassa yleishyödyllisten kohteiden kustannuksella, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Vastaajista 57 prosenttia sanoo, että oma sponsorointi on saavuttanut tai ylittänyt sille asetetut tavoitteet. Halutusta tuloksesta on jäänyt seitsemän prosenttia sponsoreista. Vastaajista 29 prosenttia ei ole asettanut mitään tavoitteita sponsoroinnilleen. Tuloksellisuutta punnitaan mm. näkyvyydellä, myynnillä ja omilla brändimittareilla.

Erityisen taitavina sponsoroijina pidettiin mm. Valiota ja Audia.

Sponsorointibarometrin avulla selvitettiin suomalaisten yritysten investoimien sponsorointieurojen määrää ja jakautumista eri kohteille. Tietoja kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä ja Suomen Yrittäjiltä. Sponsoroinnin määräksi vuonna 2014 arvioidaan 171 miljoonaa euroa, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.

Sponsorointibarometri-kysely tehtiin huhti–toukokuussa 2015. Sponsoroinnin kokonaiseurojen arvioinnissa hyödynnettiin Suomen Yrittäjien jäsenkyselyä, johon vastasi 453 yritystä. Sponsorointibarometrin laajempi osa kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä. Siinä vastaajina oli 85 suurimpien mainostajien edustajaa. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Saldoluku ei kerro euromääräisestä muutoksesta.

 

 

Sponsorointibarometri: Yritykset eivät aio lisätä sponsorointia 

Mainostajien Liiton Sponsorointibarometri maalaa synkkeneviä näkymiä kuluvalle vuodelle. Yritysten sponsorointipanostuksia kuvaava saldoluku on -21, kun se edellisen vuoden tutkimuksessa oli -12. Urheilu pitää asemansa suurimpana kohteena.

Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä vain kaksi prosenttia ilmoittaa kasvattavansa sponsorointiaan tänä vuonna. Vähennyksiä suunnittelee 23 prosenttia ja 75 prosenttia aikoo säilyttää entisen panostustason. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena saldoluvuksi tulee -21. Lasku tulee edellisen vuoden tapaan enemmän sponsoroitavien kohteiden määrän karsimisesta kuin sopimussummien pienenemisestä.

– Isot mainostajat arvioivat tänä päivänä todella kriittisesti, miten sponsorointipanostusten avulla lisätään tuloksellisuutta, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Urheilua jossain muodossa sponsoroi yli 90 prosenttia vastaajista. Suurimmaksi kohteeksi urheilun sisällä Sponsorointibarometrin vastaajat ilmoittavat nuoriso- ja paikallisliikunnan, jossa yhteistyötä tekee 57 prosenttia. Jääkiekko (43 %) ja jalkapallo (36 %) ovat myös yritysten suosimia urheilukohteita. Keskimäärin yksittäisen yrityksen sponsorointibudjetista urheilulle menee 58 prosenttia.

Kulttuuria sponsoroi 58 prosenttia barometriin vastanneista. Urheilun ja kulttuurin lisäksi yhteiskunnalliset kumppanit kiinnostavat: niitä sponsoroi 47 prosenttia. Ympäristö- ja muut yleishyödylliset kohteet ovat 20 prosentin tuntumassa.

– Mainostajat valitsevat entistä enemmän suoraan yrityksen toimintaan liittyviä sosiaalisia kohteita, toteaa Hanski-Pitkäkoski.

Sponsoroivat yritykset mainitsevat kiinnostavina yksittäisinä kohteina tänä vuonna jalkapallon, jääkiekon ja koripallon maajoukkueet. Kulttuurikohteista spontaanisti esiin tulevat mm. Savonlinnan Oopperajuhlat, Flow sekä Pori Jazz. Yhteiskunnallisena kohteena pinnalla on Uusi Lastensairaala. Taitavina suomalaisina sponsoroijina mainittiin muun muassa Valio ja Audi.

Vastaajista 68 prosenttia sanoo, että oma sponsorointi on saavuttanut tai ylittänyt sille asetetut tavoitteet. Halutusta tuloksesta on jäänyt 12 prosenttia sponsoreista. Noin joka viides ei ole asettanut mitään tavoitteita sponsoroinnilleen. Mittaamisessa Mainostajien Liiton jäsenyritykset seuraavat mm. näkyvyyttä, myyntiä, liidejä sekä erilaisia omia brändimittareita.

Sponsorointibarometrin avulla selvitettiin suomalaisten yritysten investoimien sponsorointieurojen määrää ja jakautumista eri kohteille. Tietoja kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä ja Suomen Yrittäjiltä. Sponsoroinnin määräksi vuonna 2013 arvioidaan 177 miljoonaa euroa, mikä on noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Tästä urheilun osuus oli 104 , kulttuurin 24 ja muiden kohteiden 49 miljoonaa euroa.

Sponsorointibarometri-tutkimus tehtiin maalis–huhtikuussa 2014. Sponsoroinnin kokonaiseurojen arvioinnissa hyödynnettiin Suomen Yrittäjien jäsenkyselyä, johon vastasi 519 yritystä. Sponsorointibarometrin laajempi osa kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä. Siinä vastaajina oli 76 suurimpien mainostajien edustajaa.