Margareta Salonen

Projektitutkija, Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden laitos

Eeva Ristkari

Eeva Ristkari Eeva Ristkari

Kuuki Marketing Labin Content & Marketing Lead Eeva Ristkari, YTM, on kokenut journalisti, joka on tehnyt uransa lahtelaisissa medioissa – sekä radiossa että lehdissä. Satoja haastatteluja tehnyt ja suoran lähetyksen koulima toimittaja-juontaja on tapahtumajuontojen lisäksi vetänyt myös asiantuntijapaneeleja.
Nykyisin Eeva työskentelee markkinointitoimistossa, ja keskittyy auttamaan yrityksiä puhuttelemaan omaa yleisöään vetoavalla tavalla.
Monipuolinen kokemus haastatteluista ja sisällöntuotannosta perinteisissä medioissa on ollut hyvä pohja rakentaa ja kehittää monikanavaisesti myös asiakasyritysten viestintää ja kouluttaa yritysten edustajia toimimaan median kanssa.

Kaisa Aarnio

Kaisa Aarnio Kaisa Aarnio

Passionate about social media. 💫 I am a social media team lead and a senior social media consultant specialized in strategy, advertising, content and community management. I currently work as Head of Social Media in Tulos Helsinki. I help our clients grow their business through social media, I guide our social media consultants to drive results and I help them develop their own skillsets. In my current position I am responsible for the social media business development at Tulos Helsinki. I am also a certified Facebook Media Buying Professional and a LinkedIn Agency Champion winner of 2019.

I have worked with variety of brands from different industries and I have helped them to increase their online sales utilizing the full potential of their social media channels.

I have a wide experience of digital marketing having work with SEM, SEO and programmatic.

Videomarkkinointi 2018 – ajattele mobiili edellä tai älä ajattele ollenkaan!

Mobiili vastaa jo valtaosasta internetin kaikesta liikenteestä. Tämä vaikuttaa myös videomarkkinointiin. Tarjoat yleisöllesi parhaan kokemuksen, kun videosi on räätälöity mobiilialustalle sopiviksi.

Yhdysvalloissa kuluttajat viettävät älypuhelimella viisi tuntia päivässä. Yli puolet kaikesta nettiliikenteestä tapahtuu mobiililaitteilla. Lisäksi 2/3 brändin kohtaamisista tehdään mobiilissa. Tietoja kannattaa sulatella hetki. Mobiililaitteet vievät jo leijonanosan yhä useamman ihmisen huomiosta vuorokauden aikana, ja trendi on kasvava. Kun valtaosa kohtaamisista brändin kanssa tapahtuu älylaitteella, täytyy myös markkinoinnin muuttua. Nyt on viimeistään aika ruveta ajattelemaan mobiili edellä.

Mobiili pakottaa videomarkkinoinnin muutoksiin

Enemmän kuin kolme neljästä videosta katsotaan mobiililaitteilla. Siksi myös videomarkkinoinnin on oltava mobiililähtöistä. Videomarkkinoinnin on mukauduttava uuden ympäristön infrastruktuuriin ja sisällönkulutustapoihin.

Tässä vaiheessa kuulen jostain jonkun soraäänen. ”Ai, – internet on internet – ihan sama, millä laitteella käyttäjä sitä selaa. ”Mutta ihan näin asia ei todellakaan ole. Internetin käyttö ja videoiden katselu mobiililaitteella on luonteeltaan erilaista kuin pöytäkoneella. Se on keskeytyksille alttiimpaa ja poukkoilevampaa. Lisäksi videoita katsellaan todennäköisemmin liikkeellä ollesss. Puhumattakaan siitä, että älylaitteen näyttö on pysty- eikä vaakasuuntainen, siis päinvastoin kuin tietokoneen. Jos yrittää tarjota samaa videosisältöä mobiililaitteiden käyttäjille kuin pöytäkoneiden tai – herra paratkoon – television katsojille, tunkee todennäköisesti pyöreää palikkaa neliskulmaiseen reikään. Laitteella on väliä. Eri laitteita käytetään eri tavoin, eri tilanteissa, ja erilaiset sisällöt toimivat kussakin erilaisella tehokkuudella.

Näin pääset alkuun

Alla on neljä käytännön vinkkiä. Niiden avulla pääset hyvään alkuun videomarkkinoinnin räätälöimisessä mobiililaitteille.

1. Vertikaaliset videot

Vertikaaliset videot ovat korkeampia pystysuunnassa kuin leveyssuunnassa. Ne istuvat siis täydellisesti älypuhelimen näytölle ilman tarvetta luurin kääntelylle. Merkittävimmät vertikaalisen videon kanavat tällä hetkellä ovat Snapchat ja Instagramin Stories, mutta myös YouTube on tuonut mahdollisuuden lisätä pystyvideoita. Mikäli esimerkiksi Youtube-kanavasi katseluista suuri osa tehdään mobiililaitteella, voivat vertikaaliset videot olla mainio tapa erottua kilpailijoista.
On kuitenkin hyvä muistaa, että monet näytöistämme ovat edelleen horisontaalisia. Tietokoneen näytöllä vertikaaliset videot toimivat vain kohtalaisesti.

2. Varmista, että videosi toimii myös ilman ääniä

Älypuhelinta käytetään usein julkisilla paikoilla. Tästä syystä videoita ei ole aina mahdollista katsoa äänen kanssa. Varmista siis, että videosi toimii äänettömänäkin lisäämällä siihen tekstitykset.

3. Kuvaa livevideo Facebookissa tai Instagramissa

Livevideot vetoavat katsojiin samasta syystä kuin television suorat lähetykset: ne tuntuvat intiimeiltä, läheisiltä ja aidoilta. Livevideot mahdollistavat suoran vuorovaikutuksen yleisön kanssa. Hetkessä tapahtuva videosisältö sopii loistavasti katsottavaksi mukana olevalla mobiililaitteella. Voit tehdä esimerkiksi kysy-ja-vastaa -videon, livehaastattelun tai tarjota vaikka yleisöllesi behind-the-scenes -kuvaa.

4. Pidä videomainoksesi lyhyinä

Tiesitkö, että mobiililla internetin käyttö on hektisempää kuin pöytäkoneella? Facebookin mukaan 6 sekunnin mittaiset mainosvideot ovat tehokkaampia kuin 30 sekunnin mainosvideot. Pidä siis videosi lyhyinä ja aloita räväkästi, niin ne todennäköisesti katsotaan loppuun. Sosiaalinen media ei ole televisio, älä siis mainosta siellä kuin televisiossa. Ajattele mobiili edellä.

Heikki Karstu
Kirjoittaja on Luova toimisto Krean opiskelija Haaga-Heliasta

Kiinnostuitko? Tule 21.9.2018 Mainontapäivään: Googlen mobiili- ja videopalveluista vastaavat johtajat Dyana Najdi ja Diana Van Roest sekä Country Manager Antti Järvinen nousevat lavalle ja jakavat ajatuksiaan kehittyvästä videomainonnan kentästä.

Somestressi

Kuuntele, kun Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki kertoo podcastissa somestressistä Business FM:n haastattelusarjassa “menestysreseptejä markkinointiin”.

Video: Fastems sosiaalisessa mediassa

Fastems on kansainvälisesti menestynyt automaatioalan yritys Tampereelta. 

 

Fastemsin räätälöimät tehdasautomaatiojärjestelmät lisäävät asiakasyritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Yritys itse kuuluu ns. salaisiin menestyjiin.

Videolla toimitusjohtaja Tomas Hedenborg kertoo yrityksen somestrategiasta.

Sosiaalinen media nousi kolmisen vuotta sitten tärkeäksi osaksi Fastemsin markkinointia. Somemarkkinointiin lisättiin viime vuonna osaajia. Hedenborg muistuttaa, että sosiaalinen media on nykyään tärkeä osa myös insinööriyritysten B2B-markkinointia.

”Kullakin aikakaudella on oma tyylinsä. Somessa viestimme osaaminen ja asenne edellä.”

Yritys jakaa tarinoita asiakkaistaan ja työntekijöistään Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä.

”Twitterin välityksellä viesti leviää nopeasti ja EU-tasolla sitä käytetään paljon. LinkedIniä hyödynnämme rekrytoinnissa ja työntekijämme jakavat siellä tarinoita.”

Alan edelläkävijyyteen liittyy sekin, että yritys perustaa parhaillaan omaa blogimaailmaa.

”Yritys ei voi olla ajatusjohtaja, mutta siellä työskentelevät ihmiset voivat olla sitä. Kun osaajamme rakentavat ajatusjohtajuutta jollain osa-alueella, se heijastuu myös Fastemsiin.”

 

Lue koko Fastemsin bränditarina MAINOSTAJA-lehdestä.

Vahvojen brändien elintarviketeollisuudessa somekohut ovat arkipäivää

Ann-Mari Hämäläinen Valion viestintäjohtaja Ann-Mari Hämäläinen

 

Yritysten maineita hallitaan yhä enemmän sosiaalisen median kanavissa. Elintarvikealan viestintäammattilaiset ovat jo oppineet estämään somekohujen paisumisen julkisuuskriiseiksi.

Elintarvikeyhtiö Orkla Foods joutui keväällä 2016 somekohun keskelle, kun yhtiön lanseeraamaan ketsuppimainoskampanjaan reagoitiin sosiaalisessa mediassa rasistisella kritiikillä. Tapaus herätti valtamediankin huomion. Puhuttiin somekohusta.

Somekohu on nykyisen mediaympäristön ilmiö, jossa yrityksen toimintaa tai tuotteita kyseenalaistetaan julkisesti. Somekohu syntyy ja laantuu nopeasti, mutta silti yritys joutuu kohun keskellä intensiiviseen pyöritykseen, joka vaatii tietynlaisia toimenpiteitä maineen hallitsemiseksi.

Yritysten haasteena on tunnistaa, milloin jokin pikku tapahtuma on omiaan paisumaan jupakasta julkisuuskriisiksi, kertoo aiheesta tuoreen kirjan kirjoittanut Sallamaari Muhonen. Hänen mukaansa kohut kannattaa pyrkiä tukahduttamaan jo alkulähteillään. Käytännössä tukahduttaminen tarkoittaa usein julkista anteeksipyyntöä. Orkla Foodsin viestintäpäällikkönä ketsuppikohun aikaan toiminut Emma Vironmäki ei kuitenkaan pyytänyt mainoskampanjaa anteeksi kohun aikaan, ja hän seisoo ratkaisunsa takana edelleen.  Vastaesimerkiksi Vironmäki nostaa taannoisen Lidlin ”maitokaappikohun”, jossa päivittäistavaraketju joutui somepyöritykseen yhdistäessään uudistetut maitotuotteensa seksuaalivähemmistöjen kaapista tulemiseen.

– Tämä oli klassinen esimerkki tilanteesta, jossa pyydettiin anteeksi asiaa, jossa ei ollut mitään anteeksi pyytämistä. He varmasti yllättyivät, että huumori puri huonosti, mutta olisi kannattanut pitää pää kylmänä ja pysyä kampanjan takana, Vironmäki kommentoi.

Maineenhallinnan lainalaisuuksien muutos korostuu elintarvikealalla, joka on täynnä syömiseen liittyviä uskomuksia ja pelkoja. Keskustelut saattavat alkaa kuplia yllättäenkin. Faktapohjainen keskustelu ei aina saa sosiaalisessa mediassa ansaitsemaansa huomiota, mistä johtuen brändinrakentaminen voi käydä yrityksille raskaaksi.

– Välillä harmitti, että siinä missä kaksi puuttuvaa pepperonia pizzassa oli kohun arvoinen asia, tonnikalan loppuunkalastaminen ei sitten kiinnostanutkaan juuri ketään, kertoo Vironmäki.

Elintarvikeala on somekuohunnasta huolimatta Suomessa vahvojen brändien ala. Esimerkiksi Valio ja Fazer ovat vuodesta toiseen mahtuneet suomalaisten bränditutkimusten kärkikastiin, vaikka yritysten toiminta ja tuotteet herättävät jatkuvasti keskustelua. Valion viestintäjohtaja Ann-Mari Hämäläinen nostaa esimerkiksi Valion taannoiseen laktoosittomien maitojuomien mainoskampanjaan, jonka animoidut siilit herättivät siinä määrin kritiikkiä, että kampanja päätettiin keskeyttää. Kritiikin kärkenä oli se, että mainos loi vääriä mielikuvia siileille sopivasta ravinnosta, johon laktoositonkaan maito ei kuulu.

Kohut kannattaa pyrkiä tukahduttamaan jo alkulähteillään

– Totesimme, että palaute oli aiheellista. Tämä esimerkki kiteyttää sen, miten tärkeää on, että yritys käy rakentavaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa ja reagoi tarvittaessa, Hämäläinen kertoo.

Fazerin viestintäjohtaja Leena Majamäki kokee, että yrityksen sosiaalisen median suosio on muuttanut viestintäfunktion työtä merkittävästi.

– On upeaa, että niin monet ovat kiinnostuneita Fazerista, mutta se myös velvoittaa meitä. Mietimme, miten voimme sisällöillämme palvella heitä. Ihmisten luottamus on meille ensiarvoisen tärkeä asia – siksi avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ei voi korostaa liikaa.

Emma Vironmäen mukaan sosiaalisen median rooli brändinrakentamisessa konkretisoituu bussipysäkillä, jossa penkillä istuvan kaikki huomio kiinnittyy puhelimeen – ei pysäkillä olevaan mainokseen.

– Brändin täytyy tietysti mieluummin olla siellä, mihin kuluttajan katse kohdistuu, Vironmäki kiteyttää.

Yrityksillä ei viestintäammattilaisten mukaan ole enää varaa jäädä sosiaalisen median ulkopuolelle. Vuorovaikutteisuuden lisääntyminen yritysten viestinnässä luo sekä edellytyksiä että uudenlaista vastuuta. Valiolla sosiaalisessa mediassa keskustellaan kymmenien suomalaisten kanssa joka päivä.

– Yrityksen kannattaa olla mukana niissä kanavissa, joissa kuluttajat aikaansa viettävät, ja yhä enemmän nämä kanavat ovat digitaalisia ja yhteisöllisiä. Yrityksen on ansaittava kuluttajien huomio ja hyväksyntä, Hämäläinen analysoi.

Tärkeydestään huolimatta sosiaalista mediaa ei tule välineenä ylikorostaa, sillä maine syntyy kaikista yrityksen teoista ja kohtaamisista eri sidosryhmien kanssa. Somekohu on vain yksi bränditarina muiden joukossa.

– Ehkä mahdollinen somekohu vahvistaa mielikuvaa ja mainetta yhteen tai toiseen suuntaan, mutta harvemmin luo sen nollasta, Vironmäki toteaa.

 

Katso Sallamaari Muhosen kirja Somekohut ja mainekriisit

Video: ”Mitä tapahtui muille, voi tapahtua myös sinulle – pitää valmistautua.”

Sallamaari Muhosen somekohut ja mainekriisit -opas ilmestyi Sallamaari Muhonen

Viestintäkonsultti Sallamaari Muhonen on uudessa kirjassaan Somekohut ja mainekriisit koonnut case-esimerkkejä suomalaisista somekohuista ja haastatellut niiden keskellä toimineita viestinnän ammattilaisia. Omakohtaisestikin somekohun keskellä viestintää tehnyt Muhonen tuntee ilmiön hyvin.

Kehystäminen. ”Viestinnässä kehystäminen on digiajan ilmiö. Hakukoneesta löytyy koko historia, joka liittyy brändiin tai tuotteeseen. Kuten pyrstötähdellä, yrityksellä on nykyisin räntäinen laahus, jota ei saa pois. Siksi kohu kannattaa pyrkiä tukahduttamaan alkulähteillään.”

Sirkulaatio. ”Sirkulaatio-termi liittyy siihen, että kun tunteita ja kommentointeja tulee alkuperäiseen postaukseen, siitä saattaa sitten perinteinen media tehdä jutun ’somekansa raivostui’, jota kommentoi jälleen kolumnisti, jota kommentoidaan jälleen somessa…  Sen onnettoman, jonka brändi on tämän keskiössä, on vaikeaa hallita kasvavaa kierrettä.”

Tunneviesti. ”Tänä aikana yrityksiltä odotetaan läpinäkyvyyttä. Pitäisi pystyä lukemaan myös tunteita, joita tuote tai brändi herättää asiakasrajapinnassa. Jos jättää tunneviestin huomioimatta ja käyttäytymättä ihmisiksi osoittamalla myötätuntoa tai tarvittaessa pahoittelemalla ja toimintaa korjaamalla, niin metsään menee.”

Valmistautuminen. ”Tarkoitus ei ole ollut pelotella somella. Keskeinen viesti on se, että pitää valmistautua. Myräkän keskellä kukaan ei ole luovimmillaan; silloin pitää olla muistilistat, jotta tulee tehtyä edes tärkeimmät asiat”

 

Katso Sallamaari Muhosen kirja Somekohut ja mainekriisit

 

 

Teksti ja video: Riku Heino
Kansikuva: Peter Forsgård

 

6 vältettävää asiaa digikanavissa

Väylä tulevaisuuteen mainostaja fiiliskuvat 2018

Ruotsalaisen dagensanalys.se sivuston markkinointipäällikkö Peter Mackhé antaa omat vinkkinsä siitä, mitä asioita kannattaa välttää digikanavissa.

 

1. Tiedotteiden julkaiseminen sellaisenaan 

Sen sijaan kirjoita asia blogina tai uutisena, verkkoon sopivassa formaatissa.

2. Epäselvät otsikoinnit

Lukijan on lukemista jatkaakseen heti nähtävä, mitä artikkeli sisältää, mikä on sen lupaus lukijalle.

3. Voimakkaat värit somejakopainikkeissa ja kävijöiden nopea ohjaaminen muualla

Somejakopainikkeet on syytä pitää sivuroolissa hillityin värein. Ohjaa vain niihin somekanaviin, joissa olet aktiivinen.

4. Epäaidot kuvapankkikuvat

Ota itse valokuvia tapaamisissa ja kokouksissa. Autenttisuus toimii paremmin kuin kiiltokuvamaiset ostetut kuvat.

5. Pdf-tiedostot

Pdf-tiedostot ovat hankalia päivittää ja voivat sisältää viruksia.

6. Automaattinen musiikki tai ääni videoissa

 

Lue koko artikkeli 6 vältettävää asiaa digikanavissa

 

 

Mainostajat panostavat omaan mediaan ja someen

Mainostajien Liiton kyselyn mukaan mainostajien panostukset omaan mediaan, esimerkiksi verkkosivuihin, uutiskirjeisiin ja omiin sosiaalisen median kanaviin, kasvavat edelleen. Niiden näkyvyyttä tuetaan ennen kaikkea verkkomainonnalla. Yhteistyökumppanina oman median toimenpiteissä on useimmiten mainos- tai mediatoimisto.

Vastaajista 87 prosenttia kertoo panostustensa omaan mediaan kasvaneen viimeisen parin vuoden aikana. Vain kaksi prosenttia sanoo niiden pienentyneen. Ostetun median investoinnit ovat kasvaneet 24 prosentilla ja pienentyneet 27 prosentilla vastaajista.

Yleisimpiä omia medioita ovat verkkosivut (99 prosentilla vastaajista), Facebook (97 %) ja uutiskirje / sähköpostimarkkinointi (79 %). Kärkipäähän nousevat myös Instagram, YouTube sekä videot yleensä. Viimeksi mainittujen esiinmarssia lukuun ottamatta tuloksissa ei ole suurta muutosta edellisen vuoden vastaavaan tutkimukseen.

Omaa mediaa tuetaan vahvasti ostetulla medialla. Ylivoimaisesti käytetyintä on verkkomainonta, esimerkiksi display-, haku- ja ostettu mainonta somekanavissa, joita tekevät lähes kaikki. Joka toinen hyödyntää sanomalehtiä ja televisiota. Seuraavaksi yleisimmäksi nousee blogiyhteistyö, jota harjoittaa 47 prosenttia vastaajista. Selvityksessä nousee esiin yleisenä kommenttina myös se, että sosiaalisen median heikentynyt orgaaninen näkyvyys edellyttää entistä useammin myös maksettua panostusta sisältöjen nostoon.

Mainostajien Liiton kyselyssä kartoitettiin myös, mitä yhteistyökumppaneita käytetään oman ja ansaitun median suunnitteluun ja hallinnointiin. Mainostoimiston kanssa toimii 71 prosenttia ja mediatoimiston 53. Viestintätoimistoja hyödyntää 44, digitoimistoja 34 ja tuotantoyhtiöitä 28 prosenttia. Vastaajista kahdeksan prosenttia ei käytä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita.

Markkinoinnin ja viestinnän resursoinnissa siirtymineen omaan ja ansaittuun mediaan näkyy noin joka toisella vastaajalla. Eniten muutos heijastuu ostettujen palvelujen lisääntyneessä määrässä. Viestintäbudjetti on kasvanut noin joka toisella vastaajalla, markkinointibudjetti joka viidennellä. Sisältötyypeistä erityisesti videoiden merkitys korostuu.

– Oman median hyödyntäminen lisää enemmän palveluiden ostamista kuin omien resurssien käyttöä, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Omaa, ostettua ja ansaittua mediaa selvitettiin Mainostajien Liiton kyselyssä maalis–huhtikuussa 2017. Kyselyyn vastasi 94 liiton jäsenyritystä.