Kallioinen on asiakasarvoa, brändiuskollisuutta ja liiketoiminnan tulosta kasvattavia strategisia lojaliteettiohjelmia Pohjoismaisille asiakkaille suunnittelevan Buddy Loyalty Nordicin toimitusjohtaja.
Olli Kallioinen

Kallioinen on asiakasarvoa, brändiuskollisuutta ja liiketoiminnan tulosta kasvattavia strategisia lojaliteettiohjelmia Pohjoismaisille asiakkaille suunnittelevan Buddy Loyalty Nordicin toimitusjohtaja.
Mainostajien Liitto tarjoaa jäsenilleen ohjelmallisen ostamisen työkalun, jolla yritykset voivat itse ilman välikäsiä toteuttaa digitaalista mainontaa. Alusta perustuu tekoälyyn ja koneoppimiseen, ja sen avulla mainostajat voivat helposti ja turvallisesti ostaa verkkomainontaa. Match2One on jo käytössä muun muassa liiton sisarjärjestöllä Ruotsissa.
Brittiläisen Infectious Median tekemän globaalin selvityksen mukaan 86 prosenttia mainostajista aikoo tehdä vähintään osan ohjelmallisen ostamisen hankinnoista in-house vuonna 2018. Digitaalisen mainonnan ohjelmallinen ostaminen kasvaa Suomessakin voimakkaasti. Samalla mainostajien vaatimukset läpinäkyvyyden ja turvallisen mediaympäristön varmistamiseksi kasvavat. Tärkeää on myös mahdollisuus todentaa aukottomasti oman mediabudjetin käyttö. Ohjelmallinen ostaminen on muuttunut tehokkaammaksi ja helppokäyttöisemmäksi. Yhä useammat yritykset haluavatkin käyttää omia työkaluja varmistaakseen läpinäkyvyyden ja kannattavuuden.
– Ohjelmallinen ostaminen on jo arkipäivää isoille yritysjäsenillemme, ja mediaostojen läpinäkyvyyden edistäminen on meille keskeistä. Ostajat eivät tänä päivänä tiedä tarkalleen, mikä on mediaan päätyvä osa mainoseuroista, koska ostajan ja median välissä on niin paljon välikäsiä. Maailmalta saatujen arvioiden mukaan ohjelmallisesti ostettaessa yhdestä eurosta vain 10 prosenttia päätyy itse mediaan. Pienemmät mainostajat eivät ole voineet hyödyntää ohjelmallista ostamista, koska aloittamiseen tarvittavat minimibudjetit ovat olleet suuria ja järjestelmät vaikeasti käytettäviä. Match2One-yhteistyön taustalla on Mainostajien Liiton halu edistää keskustelua ohjelmallisen ostamisen läpinäkyvyydestä sekä edesauttaa ohjelmallisen ostamisen käyttöönottoa myös pienemmissä organisaatioissa, joiden mediahankinnat painottuvat tällä hetkellä Googlen ja Facebookin tarjoamiin ratkaisuihin. Haluamme myös hyödyntää ison mainostajaverkostomme neuvotteluvoiman mediaostojen hinnoittelussa, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.
– Visiomme on demokratisoida digitaalisen mainonnan ohjelmallinen ostaminen. Alustamme perustana toimii tekoäly ja koneoppiminen, mikä tuottaa hyviä tuloksia ja tekee mainostajalle alkuun pääsemisen ja työkalun käytön helpoksi. Ohjelmallinen ostaminen on muutakin kuin tehokas tapa ostaa mainontaa. Se on myös keino kartuttaa ymmärrystä kohdeyleisöstä. Ohjelmallinen ostaminen on yhä tuore ilmiö, ja osaamista on tarjolla rajoitetusti. Tämän vuoksi, yhdessä Mainostajien Liiton kanssa, haluamme tarjota suomalaisyrityksille mahdollisuuden saavuttaa täyden kontrollin heidän mainosbudjetteihinsa ja dataansa, sanoo Match2Onen perustaja ja toimitusjohtaja Mikael Kreuger.
Match2One-alusta on nopea ottaa käyttöön eikä se vaadi alkuinvestointeja tai minimipanostuksia mediaan. Liiton jäsenyritykset saavat edullisempien mediahintojen lisäksi muun muassa tukea ohjelmiston käyttöönottoon ja ostamisen optimointiin.
Lisätiedot:
Riikka-Maria Lemminki, Mainostajien Liitto, p. 040 578 1974, riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi
Mainostajien Liitto edustaa markkinoijia ja brändinrakentajia. Noin 400 jäsenyrityksemme panostukset ovat 80 prosenttia markkinointiviestinnän panostuksista Suomessa. Monipuoliset neuvontapalvelumme, julkaisut ja tapahtumat auttavat jäseniämme menestymään. Olemme myös eturivissä kehittämässä hyvää kauppatapaa, vastuullista markkinointia sekä markkinoinnin tehokkuutta Suomessa.
Match2One perustettiin vuonna 2015 tavoitteenaan demokratisoida ohjelmallinen mainonta globaalisti. Yrityksen kotipaikka on Tukholma, ja sillä on toimistot myös Lontoossa, Kiovassa ja Sydneyssä. Tällä hetkellä tuhannet asiakkaat yli 80 maassa käyttävät Match2Onea lisätäkseen myyntiään älykkäällä display-mainonnalla.
www.match2one.com
Weed kertoo Unileverin tavoittelevan miljardia one-to-one -suhdetta kuluttajiin investoimalla oman datan käyttöön. Yrityksessä on jo käynnissä jättimäinen tehostamis- ja ulkoistuksen purkamishanke.
Työkaluina hankkeessa yrityksellä on etenkin CRM, sosiaalinen media palautteineen (social listening) ja markkinatutkimus. Paremman kohdentamisen lisäksi panostetaan kampanjoiden luovuuteen.
Viime vuonna Unileverin pienentyneet ostot toimistoilta toivat yritykselle 250 miljoonaa euroa enemmän käytettäväksi mediapanostuksiin ja myymälämainontaan.
Weed: “Mielestäni toimistot eivät ole riittävän ketteriä: niiden pitäisi tarjota mainostajille valmiita datapalveluita eikä vain auttaa datakeskusten rakentamisessa. Kuluttajat ja teknologia muuttuvat nopeammin kuin muu markkinointitoimiala, meidän on kurottava tuo etumatka umpeen.”
Massamarkkinointi ei ole Weedin mukaan kokonaan poistumassa Unileverin strategiassa, mutta pääpaino on nyt omien voimavarojen kasvattamisessa.
Lähde: thedrum.com
Ohjelmallinen ostaminen on saavuttanut vankan jalansijan Suomessa. IAB Finlandin teettämän kyselyn mukaan jo lähes 30 prosenttia display-mainonnasta ostettiin ohjelmallisesti viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli jopa 22 prosenttia. Tämä ei ole mikään ihme, sillä ohjelmallinen ostaminen tarjoaa mainostajalle työkalut kohdentaa display-mainontaa juuri oikeaan kohderyhmään ja vieläpä mitata mainonnan tuloksia reaaliajassa.
Ohjelmallisessa ostamisessa display-mainonta ostetaan mainosnäyttö kerrallaan reaaliajassa ostoalustoilla ennalta määrättyjen kohdennuskriteerien mukaisesti. Tehokkaaseen ohjelmalliseen ostamiseen pätee monet samat laadukkuuden mittarit kuin suoraostamiseenkin. Muutamia erityispiirteitäkin kuitenkin on.
Laadukkuus lähtee tavoitteista
Ohjelmallinen ostaminen on tyypillisesti kolmen kauppaa. Mukana kumppaneina laadun varmistamisessa ovat mainostajan lisäksi myös mediatoimisto ja media. Yhteinen tekeminen vaatii avoimuutta, läpinäkyvyyttä sekä luottamusta; tiedon pitää siirtyä saumattomasti kumppanilta toiselle. Toisaalta kumppanien suunnitelmia pitää uskaltaa haastaa ja pyytää perusteluja tehdyille valinnoille.
Kuten kaikessa muussakin mainonnassa, myös ohjelmallisessa ostamisessa mainonnan laadukkuus lähtee mainostajan tavoitteista. Mainonnalle asetetaan tavoite ja sen pohjalta valitetaan mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Digimainonnassa mittareita on paljon, ja yleinen kompastuskivi mainostajalle onkin seurata kaikkia saatavilla olevia mittareita peilaamatta niitä tavoitteisiin. Tällöin onnistumista on vaikeaa arvioida.
Kohdentaminen + oikea luova = laadukas mainonta
Ehkä tärkein syy ohjelmallisen ostamisen voittokulkuun on sen tarjoamat mahdollisuudet mainonnan kohdentamisessa. Ohjelmallisen ostamisen avulla mainostaja voi hyödyntää tehokkaasti omaa asiakasdataansa, esimerkiksi kohdentaa mainontaa nykyisille asiakkailleen, jotka ovat jättäneet ostoprosessin verkkokaupassa kesken.
Mainostaja voi myös hyödyntää kolmansien osapuolten dataa, joka tyypillisesti koostuu sivuston kävijöiden demografioista, mielenkiinnon kohteista ja ostoaikeista. Yhdistämällä eri osapuolten dataa mainostaja voi tavoittaa juuri niin kapean tai laajan kohderyhmän kuin kulloinkin on tarpeellista. Kohdentamisessa olennaista on käytetyn datan laatu; miten ja mistä data on kerätty ja kuinka luotettavaa se on. Esimerkiksi käyttäjien mielenkiinnon kohteita määritellään monella eri tavalla datan tarjoajasta riippuen.
Ohjelmallisen ostamisen mahdollistaman tarkan kohdennuksen mainostajat ovatkin ottaneet innokkaasti käyttöön. Valitettavan harvoin mainonnassa käytettävää viestiä ja luovaa toteutusta kuitenkaan muokataan kohderyhmälle sopivaksi. Odottava äiti usein näkee saman massamainoksen kuin muotitietoinen sinkkunainen, mutta näihin kohderyhmiin vetoaa väistämättä erilainen viesti. Luovalla toteutuksella on siis merkittävä rooli ohjelmallisen ostamisen laadussa.
Mainonta konvertoituu myynniksi oikeassa kontekstissa
Koska ohjelmallisessa ostamisessa mainosnäytöt ostetaan reaaliajassa yksi mainosnäyttö kerrallaan, ei mainostaja etukäteen tiedä, montako mainosnäyttöä kukin media saa. Mainos voi näkyä missä tahansa mediassa kohdennuskriteerien täyttyessä. Huomio on tällöin useinkin oikean kohderyhmän tavoittelussa ja mainonnan konteksti jää valitettavasti pienemmälle huomiolle. Kontekstilla on kuitenkin suuri merkitys siihen, millaisessa mielentilassa tavoiteltu kohderyhmä on. Mikäli esimerkiksi mainonnan halutaan konvertoituvan myynniksi, tulisi mainostajan päästä vaikuttamaan kohderyhmään juuri silloin kun kohderyhmä on erilaisten ostopäätösten äärellä.
Kun ohjelmallisen ostamisen kampanja on luotu ostoalustaan budjetteineen, kohdennuksineen, konteksteineen ja luovine ratkaisuineen, on aika seurata valittuja mittareita ja huolehtia näin laadukkaan mainonnan toteutumisesta. Ohjelmallisessa ostamisessa kampanjoita voidaan optimoida ja niitä voidaan muokata jo kampanjan aikana laadun varmistamiseksi. Usein mittareista käy ilmi, että parhaiten suorittavat mediat eivät ole niitä halvimpia. Laadulla on nimittäin hintansa, sillä laadunvarmistaminen vaatii paljon resursseja medialta. Ohjelmalliseen ostamiseenkin pätee siis vanha sanonta ”halvalla ei saa hyvää”.
Heidi Heikura työskentelee Tori.fi:n ohjelmallisen ostamisen ja mainosinventaarin parissa.
Mainostajien Liiton kyselyn mukaan kolme neljästä yrityksestä käyttää ohjelmallista ostamista digimainonnan mediaostoissa. Suurimmat haasteet liittyvät mediaympäristön laatuun.
Mainostajien Liitto kysyi viime vuoden lopulla jäsenyritystensä verkkomainonnan ohjelmallisesta ostamisesta (programmatic buying). Ohjelmallisella ostamisella tarkoitetaan digimainonnan automaatiota, jossa hyödynnetään mainonnan ostamisessa järjestelmiä, jotka tarjoavat työkalut verkkonäkyvyyden reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Mainostajien Liiton selvityksessä kolme neljästä yrityksestä ilmoitti käyttävänsä ohjelmallista ostamista digimainonnassa. Vastaajista 57 prosenttia teki ohjelmalliset ostot mediatoimiston kautta ja 18 prosenttia itse. Vajaa neljännes, 23 prosenttia ei käyttänyt lainkaan ohjelmallista ostamista. Yksittäisen yrityksen digimainonnan ostoista ohjelmallisesti tehtiin keskimäärin 37 prosenttia.
Mainostajien mielestä suurimmat haasteet ohjelmallisessa ostamisessa liittyvät mediatilan ja -ympäristön laatuun (52 %), läpinäkyvyyden puutteeseen (44 %) ja mainosten näkyvyyteen verkon käyttäjille (38 %). Mainintoja saivat myös mm. klikkipetokset (ad fraud), datan hyödyntäminen sekä puutteellinen osaaminen omassa organisaatiossa.
– Toimijoiden tulisi kertoa mainostajille tarkemmin ohjelmallisesta ostamisesta ja raportoida riittävästi. Oleellista on nyt läpinäkyvyys, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.
Selvityksessä pyydettiin myös vastaajien arviota siitä, kuinka monta prosenttia mediainvestoinnista ohjelmallisessa ostamisessa päätyy julkaisijalle eli medialle. Kysymys osoittautui vaikeaksi, sillä 84 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa siihen kantaa. Harvat vastanneet olettivat euroista päätyvän julkaisijalle hieman alle puolet.
Ohjelmallista ostamista selvitettiin Mainostajien Liiton Mainosbarometrin yhteydessä marras–joulukuussa 2015. Kyselyyn vastasi 95 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit olivat noin 230 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 25 prosenttia, kauppaa 36 prosenttia, palvelualoja 29 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 10 prosenttia.
Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
p. (09) 6860 8417, 040 508 0607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi
Oletko ulkoistanut mainoselokuvan tuotantoyhtiöiden kilpailutuksen? Tekeekö mainostoimisto puolestasi tuotantosopimuksen? Jollet ole prosessissa mukana, voit menettää projektin hallinnan. Tiedät kuitenkin itse parhaiten, mikä on etujesi mukaista.
Tekijänoikeuksista sopiminen on yksi liikkuvan kuvan tuotannon peruskivistä. Yksinkertaisinta mainostajan kannalta olisi sopia, että kaikki mahdolliset tekijänoikeudet kuuluvat mainostajalle, ja sitten niistä luovutetaan tarvittava osa tuottajalle. Näin ei kuitenkaan automaattisesti ole, jos noudatetaan Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry:n laatimia toimitusehtoja.
Tuottajat lähtevät näissä ehdoissa siitä, että kaikki mainoselokuvan tuotannon yhteydessä syntyvä kuva- ja äänimateriaali on tuottajan omaisuutta¹. Ehdoissa tuottaja luovuttaa näistä oikeuksistaan mainostajalle ainoastaan oikeuden käyttää filmiä alkuperäisessä muodossa. Jokainen erillinen osa, still-kuva ja pieni tekstin muuntelu tai vastaava edellyttää tuottajan lupaa ja erillisen korvauksen maksamista. Tämä voi tulla todella kalliiksi mainostajille.
Kun toimitusehdoissa on todettu kaikkien kuva- ja äänimateriaalien kuuluvan tuottajalle, on myös oltava tarkka, että mainostajalle sovitaan luovutettavaksi riittävän laajat käyttöoikeudet. Ainakin vähäinen muunteluoikeus tulisi pidättää mainostajalla.
Toimitusehtojen lausekkeista voidaan keskinäisin sopimuksin sopia toisin. Suosittelen luonnollisesti, että ehdoista poikkeaminen tehtäisiin kirjallisesti, vähintään sähköpostin välityksellä. Muutoin on vaikea todistaa toimitusehdoista poiketun. Erityisesti tekijänoikeutta koskevista asioista olisi syytä sopia mainostajan tarpeiden mukaisesti kerralla.
Toimialalla on käyty keskusteluja siitä, osaavatko toimistot tai mainostajat kilpailuttaa tuotantoyhtiöitä tehokkaalla ja reilulla tavalla. Teimme alan toimijoiden kanssa lyhyet ohjeet, jotka löytyvät verkkosivuiltamme. Näissä lähdetään siitä, että vaikka kilpailutuksen tekemisen voi siirtää muille, mainostajan on hyvä seurata kilpailutusta tarkkaan. Kaikki tarjoukset olisi syytä ensisijaisesti lähettää mainostajalle.
Seuraava hankkeemme, jolla parannamme alan toimintatapoja, on mallipohjan laatiminen kustannusarvioille. Mainoselokuvaja videotuotannossa on luovan työn lisäksi paljon sellaisia kustannuksia, joihin voi vaikuttaa ilman, että luovuudesta tingitään.
Tavoite on, että tuotantokustannukset ja tekijänoikeudet joustaisivat siten, että voisimme edelleen tarjota Suomessa toimiville tuotantoyhtiöille töitä. Kilpailukykyiset ja ammattitaitoiset kotimaiset markkinointipalvelut ovat yksi kilpailukeinomme kansainvälistyvillä markkinoilla.
¹ Huomioi, että tuottaja ei välttämättä omista kaikkia oikeuksia esimerkiksi musiikkiin tai näyttelijöiden suorituksiin.
Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi
MAINOSTAJA 20.11.2015
Miltä Mainostajien Liiton tulisi näyttää huomenna? Mitkä ovat ne palvelut ja toiminnot, joihin meidän tulisi panostaa? Mitä osaamista meillä tulisi olla? Entä millainen toimintaympäristö mainostajilla huomenna on? Kysyimme kesän aikana jäsenyrityksiltämme, mitä mieltä he ovat Mainostajien Liiton palveluista.
Ei ole yllätys, että saimme vertailussa mukana olleisiin sidosryhmiimme nähden parhaan arvosanan. Jäsenistömme tuntee meidät parhaiten. Edunvalvontaa pidettiin tärkeimpänä tehtävänämme, mutta näkemykset edunvalvonnan sisällöstä vaihtelivat paljon. Uudet maksuttomat koulutustilaisuutemme ovat saaneet hyvän vastaanoton, samoin verkkosivujemme uudistaminen viime vuonna.
Huolestuttavinta tuloksissa oli, että tarjoamamme jäsenpalvelut tunnetaan osin heikosti. Valtaosa ei ollut vielä käyttänyt verkkosivujen uutta työkalupakkia, josta löytyvät lukuisat sopimusmallit, ohjeistot ja tutkimustiedot. Maksullisten seminaarien laajemman käytön esteenä on selvityksen mukaan kiire ja korkeaksi koettu hinta. Nämä kuvastavat hyvin nykyistä talouden tilannetta.
Saimme jäsentyytyväisyystutkimuksesta paljon arvokasta palautetta. Olemme jo tehneet suunnitelmia tiedonkulun lisäämiseksi ja palveluiden parantamiseksi. Testaamme lähiaikoina muutamia esiin tulleita ehdotuksia. On turhaa tehdä selvityksiä, jollei tuloksia analysoida ja toimintaa kehitetä.
Haastavinta on kuitenkin ymmärtää millaiseksi mainostajan toimintaympäristö on muuttumassa tulevaisuudessa. Millä keinoilla voimme parantaa markkinoinnin tehokkuutta? Mitä osaamisalueita mainostajan tulisi tulevaisuudessa hallita? Ympäristömme digitalisoituu vauhdilla ja toiminta globalisoituu. ICT:n ja markkinoinnin yhteistyö tulee entistä tärkeämmäksi. Markkinoinnin rooli kansantalouden kasvun veturina vahvistuu.
Emme voi tietenkään ennustaa tulevaisuutta, mutta sen tiedämme, että markkinointiosaamisemme tulee vahvistua nopeasti. Tänään haasteenamme on mm. teknisen ja nopeasykkeisen ohjelmallisen ostamisen opettelu ja hallitseminen. Huomenna asiat eivät varmastikaan ole yksinkertaisempia. Meidän tulee edistyä markkinoinnin digitalisoitumisessa ja haastaa itsemme parhaimmistoon.
Ja ehkä vielä tärkeämpää on luoda ympäristöömme rohkea usko tulevaisuuteen ja siihen, että markkinoinnin avulla lähdemme uuteen kasvuun. Panostamalla markkinointiin menestymme paremmin.
Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi
MAINOSTAJA 15.9.2015
Suomessa mediamainonnan markkinat ovat perinteisesti toimineet hyvin ja läpinäkyvästi. Mainostajien, mediatoimistojen ja medioiden keskinäiset suhteet ovat olleet hyvät, roolit selkeät ja yhteistyö toimivaa.
Mainonnan kauppatapa on hyvä asia. Se on muodostunut ajan myötä, ja siitä on tullut toimistoja ja mainostajia sitova käytäntö, johon jokainen osapuoli voi vedota tarvittaessa.
Suomessa mainonnan kauppatapana on ollut, että mediatoimistot ostavat medialta tilaa aina ennalta sovitulle mainostajalle. Ns. bulkkiostoja, jossa toimisto ostaisi itselleen mediatilaa ja myisi sitä eteenpäin, ei tehdä. Markkinointiviestinnän Toimistojen Liittoon kuuluvat mediatoimistot ovat eettisissä säännöissään sitoutuneet siihen, että mediatilaa ja -aikaa ostetaan vain mainostajan tilauksesta ja vain mainostajan etua ajaen.
Mainostajien Liiton Mediaperuskirjassa todetaan, että mainostajat edellyttävät mediaostamisen koko kulurakenteen täydellistä läpinäkyvyyttä. Medianeutraliteetin vuoksi kaikki medioiden antamat alennukset ja hyvitteet kuuluvat mainostajalle. Jos tästä halutaan poiketa, se pitäisi kirjata selkeästi osapuolten sopimukseen.
Mediat eivät saa heikentää läpinäkyvyyttä maksamalla mediatoimistoille ylimääräisiä korvauksia harhaanjohtavilla nimikkeillä tai muuten perusteetta. Mainostajat kannattavat täydellistä läpinäkyvyyttä mediaostoissa ja odottavan toimistojen antavan selvityksen kaikista niihin liittyvistä alennuksista ja korvauksista.
Mediatoimistot ovat ehdottoman medianeutraaleja ja läpinäkyviä ostamisessa. Mediatoimistojen tehtävä on olla mainostajan puolueettomia edunvalvojia.
Mainostajat, mediatoimistot ja mediat näkevät, että tulevina vuosina mediaostamiseen ja -myymiseen tulee muutoksia mm. ohjelmallisen ostamisen myötä. Mallissa mediaostajan käyttämät järjestelmät voivat olla suoraan tai kolmannen toimijan järjestelmien kautta yhteydessä mediamyyjän inventaariin, mikä yksinkertaistaa itse ostoprosessia ja avaa mahdollisuuden kampanjan tehokkuuden reaaliaikaiseen parantamiseen.
Koska ansaintalogiikka tällaisessa mallissa on erilainen, on tästä avoimesti keskusteltava kaikkien osapuolten kesken. Mediaostamisen ja sen koko kulurakenteen täydellinen läpinäkyvyys on taattava tulevaisuudessakin. Teknologian tuodessa uusia mahdollisuuksia on tärkeää keskustella avoimesti kaikkien osapuolten kanssa siihen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisuuksista.
Edellytämme, että ala jatkaa hyvää, vakiintunutta kauppatapaa Suomessa. Alan on myös panostettava kaikkien osapuolten koulutukseen.
Suomessa oleva avoin ja läpinäkyvä kauppatapa on hieno asia. Pitäkäämme sitä yllä ja toimikaamme vastuullisesti.
Helsingissä helmikuussa 2015
Ritva Hanski-Pitkäkoski, Mainostajien Liitto
Karri Kauppila, Paulig
Clarisse Berggårdh, IUM
Sari Haavisto, Voitto
Mika Häyrinen, Virta
Jarkko Jokinen, Vizeum
Olli Järvilehto, GroupM
Tuula Kallio, Dagmar
Sanna Myller, ToinenPHD
Timo Ronkainen, Carat
Tomi Halonen, MTVPekka Harju, Otavamedia
Tero Huovila, Sanoma
Minna Nissinen, Alma Media