Avainsana: Neuvottelukunta

Suomalaiset suhtautuvat mainontaan myönteisesti

Makes

Lähes kaksi kolmasosaa (64 %) suomalaisista 18 vuotta täyttäneistä suhtautuu mainontaan myönteisesti. Ikäryhmittäin myönteisimmin mainontaan suhtautuvat 65 vuotta täyttäneet (77 %). Tiedot perustuvat IROResearchin Mainonnan Neuvottelukunnan toimeksiannosta joulukuussa 2016 tekemään tutkimukseen.

Naiset suhtautuvat mainontaan hieman myönteisemmin (68 %) kuin miehet (61 %). Vain joka viides suomalainen ilmoittaa suhteensa mainontaa kohtaan olevan kielteinen ja joka kymmenes suhtautuvansa mainontaan neutraalisti. Mainoskielteisyys korostuu hieman 18-24-vuotiaiden keskuudessa (27 %).

Suomalaisista 69 prosenttia uskoo mainonnan lisäävän työpaikkoja mediassa ja tuotannossa kasvattamalla tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Valtaosa suomalaisista (61 %) uskoo mainonnan myös helpottavan valintojen tekemistä ja tuovan talouskasvua (55 %). Naiset arvioivat miehiä myönteisemmin mainonnan merkitystä yhteiskunnalle ja itselle.

– Tuoreen tutkimuksen tulos ei ollut yllätys, koska suomalaisten suhtautumista mainontaa kohtaan on mitattu jo vuodesta 1984 alkaen ja myönteisesti suhtautuvien osuus on aina ollut moninkertainen kielteisesti suhtautuvien määrään verrattuna, toteaa Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja Sanna Wester.

– On kuitenkin hienoa, että mainonnan merkitys talouskasvun, työpaikkojen ja kansantalouden kannalta on nähtävissä myös suomalaisten omien asenteiden kautta. Sitä kautta markkinoinnin merkitys tulee näkyväksi koko maassa.

Lisätietoja:
Mainonnan Neuvottelukunta: puheenjohtaja Sanna Wester, p. 040 754 4584
sanna.wester@screenforce.fi

Suomalaisten suhtautuminen mainontaan 2016 -tutkimus toteutettiin osana IRO Researchin 1000 suomalaista -tutkimusta IRO Research Oy:n ISO-sertifioidussa valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimus tehtiin Mainonnan Neuvottelukunnan toimeksiannosta joulukuussa 2016. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä asuinpaikan mukaan vastaamaan 18 vuotta täyttänyttä väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000 kpl. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enimmillään +/- 3,1 %-yksikköä.

Mainonnan Neuvottelukunta (MNK) on mainos- ja markkinointialan järjestöjen epävirallinen yhteistyöfoorumi. Se edistää mainonnan ja markkinointiviestinnän asemaa Suomessa muun muassa tutkimuksen ja viestinnän avulla. MNK vastaa myös Mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta.

MNK:n jäsenet ovat Aikakausmedia, ASML – Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden Liitto MTL, Outdoor Finland – Suomen Ulkomainosliitto, RadioMedia, Sanomalehtien Liitto ja Screenforce Finland – Suomen Kaupallisten Televisioiden Liitto.

Mainonta siirtyy yhä enemmän digitaalisiin kanaviin

Sähköisen mainonnan osuus mediamainonnan määrästä kasvoi 52,4 %:iin vuonna 2015.
Internet- ja radiomainonta sekä ulko- ja elokuvamainonta kasvoivat. Mediamainontaan
käytettiin yhteensä 1155,1 miljoonaa euroa, mikä on 2,1 % vähemmän kuin edellisenä
vuonna. Tiedot perustuvat TNS Gallup Oy:n yhteistyössä Mainonnan Neuvottelukunnan
kanssa toteuttamaan tutkimukseen.

Sähköisen mainonnan osuus kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttiyksikköä. Verkkomainonnan osuus koko mainonnan määrästä oli 24,8 %. Sen euromääräinen kasvu oli 6,8 %, mikä jakaantui lähes kaikille verkon osa-alueille.

Display-mainonta, johon sisältyy myös mainonta Facebookissa, kasvoi 4,9 %. Displaymainontaan sisältyvä mobiilimainonta kasvoi yli 35 % ja instream- eli videomainonta (sisältää myös netti-tv mainonnan) lähes 16 %.

Hakusanamainonta ja sähköisten hakemistojen panostukset kasvoivat 5,6 %. Luokiteltu ilmoittelu verkossa elpyi myös hieman ja kasvoi 1,3 %.

Televisiomainonta laski euromääräisesti 3,5 % ja sen osuus koko mediamainonnasta oli 22,1 %. Radiomainonta kasvoi euromääräisesti 3,1 % ja sen osuus oli 5,1 %. Elokuvamainonta kasvoi edelleen 43,4 % joskin sen osuus kokonaisuudesta on vain 0,4 %.

Digitalisaatio kasvatti ulkomainontaa

Ulkomainonta kasvoi 9,4 % ja sen osuus mediamainonnasta kasvoi 4,2 %:iin. Ulkomainonnassa on viime vuosina investoitu digitaalisiin tauluihin, mikä antaa mainostajille uusia mahdollisuuksia. Koko ulkomainonnan volyymista jo 20 % tulee digitaalisista ratkaisuista.

Painetun median osuus alle puolet

Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli vuonna 2015 yhteensä 43,4 % ja niiden osuus kokonaisuudesta laski 2,7 prosenttiyksikköä.

Painettuun sanomalehtimainontaan käytettiin rahaa 7,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupunki- ja noutolehdissä tilanne oli parempi: niissä mainontaan käytetty euromäärä nousi 1,2 %. Sanoma- ja kaupunkilehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 36,3 %.

Aikakauslehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 7,1 %. Euromääräisesti mainonta niissä laski 13,5 %. Aikakauslehtiryhmässä yleisölehtien mainostulot laskivat edelleen huomattavasti, 18,3 %. Asiakaslehdissä mainostettiin peräti 28,9 % vähemmän ja myös
ammatti- ja järjestölehdissä mainonta laski 1,1 %. Asiakaslehtien mainonnan lasku johtuu pääasiassa julkaisujen siirtymisestä verkkoon.

Mediamainonnan lasku loiveni

Muutaman vuoden jatkunut mediamainonnan lasku loiveni jälleen. Viime vuonna laskua oli 2,1 %, kun taas vuonna 2014 mainospanostukset laskivat 2,6 %.

”Mainospanostukset sähköisiin medioihin ovat jo yli puolet koko mediamainonnan määrästä. Digitaalisessa ympäristössä mainostajilla on printtiä enemmän mahdollisuuksia mainonnan mittaamiseen ja ostokäyttäytymisen seuraamiseen. Digitaalinen mainonta tulee
kasvamaan edelleen, koska lukijat siirtyvät entistä enemmän verkkoon”, sanoo Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Holmgren.

Mainonnan muutosprosentti on laskettu vertailukelpoisesta mediavalikoimasta. Mediamainonnan määrä perustuu TNS Gallupin kuukausittaiseen mediaseurantaan, jota on täydennetty sanoma- ja aikakauslehtien sekä ulkomainonnan osalta yhteistyössä medialiittojen
kanssa. Verkkomainonnan tietoja on täydennetty vuosittain tehtävällä erillistutkimuksella. IAB Finland kerää hakusana- ja Facebook-mainonnan tiedot vuosineljänneksittäin ja ne liitetään mukaan mediamainonnan määrä -tilastoon.

Mainonnan neuvottelukunta MNK on markkinointialan yhteistyöfoorumi, joka tuottaa vuosittain tutkimuksia kuten Mainonnan määrä ja Markkinointiviestinnän määrä -tutkimukset.

Mainonnan Neuvottelukuntaan kuuluvat: Aikakausmedia, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL, MTV MEDIA, Nelonen Media, Outdoor Finland, RadioMedia ry, Sanomalehtien Liitto, Sponsorointi ja Tapahtumamarkkinointi ry sekä Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto.

www.mainonnanneuvottelukunta.fi

Markkinointiviestinnän määrä laski Suomessa hieman vuonna 2014

Suomessa investoitiin markkinointiviestintään 2,9 miljardia euroa vuonna 2014, mikä on 2,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaikki suuret markkinointiviestinnän erät pienenivät. Markkinoinnin kokonaisinvestointien kehityksestä tiedot kertovat vain osittain, koska investoinnit asiakkaiden omaan mediaan puuttuvat selvityksestä.

Suurin markkinointiviestinnän ryhmä oli mediamainonta, joka oli 40,3 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisuudesta. Mediamainonnan kokonaismäärä oli 1 177 miljoonaa euroa. Mediamainonta laski 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Toiseksi eniten, yhteensä 707 miljoonaa euroa, käytettiin suoramarkkinointiin. Sen osuus markkinointiviestinnän kokonaisuudesta oli 24,2 prosenttia. Suoramarkkinointi laski 4,1 prosenttia.

Menekinedistämiseen eli muun muassa messuihin ja myymälämateriaaleihin investoitiin 602 miljoonaa euroa, hieman yli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Menekinedistämisen osuus oli 20,7 prosenttia.

Markkinointiviestinnän suunnittelun osuuden mittaustapaa ja otantaa on muutettu edellisestä mittauksesta. Vertailukelpoisten lukujen perusteella suunnittelu pieneni hieman alle prosentin. Suunnittelun osuus on 13,1 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisuudesta.

Tiedot käyvät ilmi mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämästä selvityksestä.

Investoinnit omaan mediaan mukaan kakkuun

Mainonnan Neuvottelukunta haluaa kehittää Markkinointiviestinnän määrä -selvitystä kuvaamaan entistä paremmin markkinointiviestinnän kehitystä. Investoinnit markkinoijien omiin medioihin jäävät selvityksen ulkopuolelle, joten markkinointiviestinnän kokonaismäärästä puuttuu merkittävä määrä euroja.

Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtajan Birgitta Takalan mukaan alati monimuotoistuvan markkinointiviestinnän investointien mittaaminen on haastavaa.

”Katvealueita ja kehitettävää raportoinnissa on edelleen. Uusia mediamainonnan muotoja tulee jatkuvasti. Lisäksi markkinoijien panostukset omaan mediaan jäävät nykyisen markkinointiviestintäkakun ulkopuolelle. Pyrimme siihen, että saamme jatkossa entistä kattavamman kuvan maamme taloudelle tärkeästä alasta.”

Mainonnan neuvottelukunta MNK on markkinointialan yhteistyöfoorumi, joka tuottaa vuosittain tutkimuksia kuten Mainonnan määrä ja Markkinointiviestinnän määrä -tutkimukset.
Mainonnan Neuvottelukuntaan kuuluvat: Aikakausmedia, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, MTV MEDIA, Nelonen Media, Outdoor Finland, RadioMedia ry, Sanomalehtien Liitto, Sponsorointi ja Tapahtumamarkkinointi ry sekä Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto.

www.mainonnanneuvottelukunta.fi

Markkinoinnin sääntely ei saa heikentää kilpailua

Kannanotto 19.3.2015 / Mainonnan Neuvottelukunta

Markkinointia koskevia kansallisia rajoituksia ei tule lisätä, sillä ne heikentävät kotimaisten yritysten kilpailukykyä. Digitalisaatio on kiristänyt kansainvälistä kilpailua entisestään, ja rajoitukset saattavat suomalaiset yritykset eriarvoiseen asemaan.

Kansallisia markkinointirajoituksia on arvioitava ja on selvitettävä, saavutetaanko toivotut päämäärät parhaiten rajoituksilla vai muilla keinoin.

Myös kaupallinen sananvapaus kuuluu sananvapauden piiriin. Kuluttajan suojelemiseksi tehtyjen säännösten tulee olla tarkkaan rajattuja, käytännössä toteutettavia ja tulkinnaltaan tasapuolisia.

Suomalaiset yritykset ovat vaarassa joutua alakynteen alati kovenevassa ja kansainvälistyvässä kilpailussa markkinoinnin kansallisen sääntelyn takia.

Uusien kansallisten rajoitusten laatimiselle ei ole tarvetta, sillä EU kehittää jatkuvasti kuluttajansuojaan liittyvää sääntelyä ja pyrkii harmonisoimaan eri EU-maiden ratkaisuja. Uusien kansallisten rajoitusten sijaan tulisi pyrkiä vaikuttamaan EU-tasolla.

Markkinoinnin kansallisten rajoitusten säätämisellä on muun muassa seuraavia kielteisiä vaikutuksia:
– suomalaisten yritysten toimintaedellytykset vaikeutuvat suhteessa ulkomaisiin toimijoihin, mikä heikentää yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia
– ulkomaisten toimijoiden investointihalukkuus Suomeen vähenee
– markkinoinnin panostukset siirtyvät entistä enemmän mainostajien omiin medioihin, jolloin mainosinvestoinneilla toimintansa rahoittavien yritysten (esimerkiksi mediayritykset) ja yhteisöjen (esimerkiksi urheilu ja kulttuuri) toiminta vaikeutuu

Nykyiset markkinointirajoitukset arvioitava

Toimiva kilpailu edellyttää vahvaa kuluttajansuojaa. Mikäli markkinointia koskevat rajoitukset eivät todellisuudessa vahvista kuluttajansuojaa, ne ovat haitallisia. Tällöin ne heikentävät kilpailua ja haittaavat markkinoiden toimivuutta.

Kansallisten markkinoinnin rajoitusten tarpeellisuus ja tehokkuus tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti. Koska markkinoinnin rajoitusten vaikutuksista on usein ristiriitaisia näkemyksiä, tulisi rajoitusten perustua aina luotettavaan tutkimusnäyttöön.

Lisäksi on erittäin tärkeää seurata, miten rajoituksia sovelletaan käytännössä: ovatko säännösten tulkinnat oikeassa suhteessa tavoitteeseen ja toteutuvatko tavoitteet? Markkinoinnin rajoitusten yhdenmukaisesta tulkinnasta on huolehdittava, jotta yritykset olisivat tasavertaisessa asemassa.

Valvonnan strategiaa ja toimintaa tulisi kehittää kohti eri osapuolten asemaa ja kilpailukykyä edistäviä, avoimia toimintatapoja. Valvonnassa on myös tärkeätä huomioida ja ymmärtää digitalisoituva toimintaympäristö. Valvovien viranomaisten rooli tulisi olla enemmän toimivan kilpailukyvyn mahdollistajana eikä liiketoiminnan hankaloittajana.

Tuotteista ja palveluista pitää saada kertoa

Vaikka kaupallinen sananvapaus ei kuulu sananvapauden ydinalueelle, myös kaupallisten ilmaisujen rajoittamiselle on oltava perustuslain mukaiset edellytykset. Yrityksellä on sananvapauteen perustuva oikeus kertoa laillisista tuotteistaan ja palveluistaan kuluttajille. Samoin kuluttajilla on oikeus saada tietoa tuotteista ja palveluista.

Kaupallista sananvapautta voidaan rajoittaa, mikäli se on kuluttajan oikeuksien kannalta välttämätöntä. On kuitenkin oltava vahva näyttö tai arvio siitä, että ehdotetut markkinoinnin rajoitteet ovat käytännössä tehokkaita ja niillä saavutetaan tavoiteltu lopputulos. Muussa tapauksessa rajoitukset eivät täytä perustuslain vaatimuksia.

Mainonnan Neuvottelukunta
Aikakausmedia, ASML – Suomen asiakkuusmarkkinointiliitto, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, MTV, Nelonen Media, Outdoor Finland – Suomen Ulkomainosliitto, RadioMedia ja Sanomalehtien Liitto.

Mainonnan Neuvottelukunta (MNK) on mainos- ja markkinointialan järjestöjen yhteistyöfoorumi. Se edistää mainonnan ja markkinointiviestinnän asemaa Suomessa muun muassa tutkimuksen ja tiedottamisen avulla. MNK vastaa myös mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta.

 

www.mainonnanneuvottelukunta.fi

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti mainontaan ja uskovat sen luovan talouskasvua

Suomalaiset suhtautuvat edelleen myönteisesti mainontaan, ja kolme neljästä uskoo sen myös luovan lisää työpaikkoja, selviää Mainonnan Neuvottelukunnan IRO Research Oy:llä teettämästä kyselystä.

Suomalaisista 65 prosenttia suhtautuu myönteisesti mainontaan. Suhtautuminen on myönteistä kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Myös 15–24-vuotiaiden joukossa suhtautuminen oli muuttunut aikaisempaa myönteisemmäksi. Naiset suhtautuvat mainontaan hieman miehiä positiivisemmin. Kielteisesti mainontaan suhtautuu 22 prosenttia suomalaisista.

Edellisen kerran asiaa tutkittiin vuonna 2011, jolloin 67 prosenttia suomalaisista suhtautui mainontaan myönteisesti.

Mainonnan merkitys työpaikkojen luomiseen ja talouskasvuun oli kasvanut selkeästi vuodesta 2011 vuoteen 2014. Tuoreen tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että mainonta luo työpaikkoja sekä lisäämällä tuotteiden ja palveluiden kysyntää että mainonnan tuotannossa ja mediassa. Vuonna 2011 näin uskoi 58 prosenttia suomalaisista. Etenkin 25–49-vuotiaiden mielestä mainonnalla on työpaikkoja luova vaikutus.

Vuoteen 2011 verrattuna suomalaiset olivat myös entistä vahvemmin sitä mieltä, että mainonta helpottaa valintojen tekemistä ja luo talouskasvua.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna suomalaisten suhtautuminen mainontaan näyttää heijastavan yleistä suhdannetta: taantuman aikana on huomattavissa pientä nousua mainontaan kielteisesti suhtautuvien määrässä. Mainontaan positiivisesti suhtautuvien määrä on kuitenkin aina pysynyt huomattavasti suurempana kuin kielteisesti suhtautuvien.

”Tutkimus näyttää, että mainonnan merkitys on ymmärretty. Samalla kuitenkin ihmisten yleinen kriittisyyden taso tuntuu nousseen”, sanoo Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja Birgitta Takala.

”Mainonnalla on iso merkitys suomalaisille yrityksille, niiden markkinoinnille sekä median toiminnalle. Olisi tärkeää, että mainonnalle ei enää asetettaisi uusia rajoituksia”, Takala painottaa.

Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista IRO Research Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Kysely toteutettiin marras–joulukuussa 2014.

Mainonnan Neuvottelukunta (MNK) on mainos- ja markkinointialan järjestöjen epävirallinen yhteistyöfoorumi. Se edistää mainonnan ja markkinointiviestinnän asemaa Suomessa muun muassa tutkimuksen ja tiedottamisen avulla. MNK vastaa myös mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta. MNK:n jäsenet ovat Aikakausmedia, ASML – Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, MTV Media, Nelonen Media, Outdoor Finland – Suomen Ulkomainosliitto, RadioMedia ja Sanomalehtien Liitto.

Markkinoinnin painopiste siirtyy

Suomessa investoitiin markkinointiviestinnän ostettuun kanavaan ja suunnitteluun 3,1 miljardia euroa vuonna 2013. Laskua edellisvuoteen oli 4,4 prosenttia. Markkinointiviestintää tehdään ostettujen kanavien ja mediamainonnan lisäksi entistä enemmän omissa kanavissa.
Ostettuun kanavaan ja suunnitteluun käytetyn markkinointiviestinnän määrä laski Suomessa vuonna 2013. Markkinointiviestintään panostettiin viime vuonna 3,1 miljardia euroa eli 4,4 prosenttia vähemmän kuin aikaisempana vuonna. Tiedot käyvät ilmi mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämästä selvityksestä. Markkinointiviestinnän määrä -selvitys kattaa panostukset sekä varsinaiseen mediamainontaan että laajasti muuhun markkinointiviestintään ja sen suunnitteluun. Omiin kanaviin tehdyt markkinoinnin panostukset jäävät pääosin tutkimuksen ulkopuolelle.

Mediamainonnan panostukset olivat 1,2 miljardia euroa, mikä oli 8,2 prosenttia vuotta 2012 vähemmän. Mediamainonnan laskuun vaikutti eniten printtimainonnan selvä vähentyminen. Koko markkinointiviestinnän kakusta mediamainonnan osuus on nyt 38,5 prosenttia, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna.
Suoramarkkinoinnin osuus isosta markkinointiviestinnän kakusta oli 23,2 prosenttia, hieman edellisvuotta vähemmän. Suurta kasvua oli mobiilimarkkinoinnin (+48 %) ja sähköpostimarkkinoinnin (+19 %) määrissä, telemarkkinointi taas laski 15 prosenttia.

Menekinedistämisen ryhmä laski hieman, mutta sen osuus markkinointiviestinnän määrästä kasvoi 19,7 prosenttiin. Messuihin käytetyt panostukset laskivat lähes 14 prosenttia. Sponsoroinnin ja myymälämarkkinoinnin määrät taas kasvoivat.

Markkinointiviestinnän suunnitteluun investoitiin yhteensä 540 miljoonaa euroa, missä on kasvua noin 5 prosenttia verrattuna vuoteen 2012. Muuhun markkinointiviestinnän tuotantoon käytetyt investoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla.

Markkinointiviestintä laajenee ostetun median käytöstä muun muassa omien kanavien hyödyntämiseen ja sisältömarkkinointiin. Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja IAB Finlandin toiminnanjohtaja Birgitta Takala muistuttaa, että samalla kun markkinointiviestintä monimuotoistuu, sen mittaaminen käy haastavaksi.

”Tällainen tekeminen, esimerkiksi kovassa huudossa oleva sisältömarkkinointi, ei aina näy tilastoinnissa. Optimistisesti ajateltuna markkinointiviestinnän määrä ei välttämättä ole kokonaisuutena laskussa haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Toivottavasti saamme jatkossa mitattua myös uudenlaisia markkinointitapoja vertailukelpoisesti.”

Lisätietoja:
TNS Gallup Oy: yksikönjohtaja Marja Honkaniemi, marja.honkaniemi@tnsglobal.com, 040 503 0632
Mainonnan Neuvottelukunta: puheenjohtaja Birgitta Takala, birgitta.takala@iab.fi, 040 5439165

Mainonnan Neuvottelukunta (MNK) on mainos- ja markkinointialan järjestöjen epävirallinen yhteistyöfoorumi. Se edistää mainonnan ja markkinointiviestinnän asemaa Suomessa muun muassa tutkimuksen ja tiedottamisen avulla. MNK vastaa myös mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta. MNK:n jäsenet ovat Aikakausmedia, ASML – Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, MTV Media, Nelonen Media, Outdoor Finland – Suomen Ulkomainosliitto, RadioMedia ja Sanomalehtien Liitto.

www.mainonnanneuvottelukunta.fi

Markkinointiviestinnan maara 2013 TIEDOTE