Vaikuttajamarkkinointia hyödynnetään vielä vaihtelevasti

Mainostajien Liiton tuoreen kyselyn mukaan markkinoijat ovat vielä eri vaiheissa vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntämisessä. Siinä yritykset tavoittelevat kohderyhmiään näille relevanttien vaikuttajien, esimerkiksi bloggaajien, tubettajien tai urheilijoiden kautta. Noin joka neljäs kyselyyn vastannut sanoo, ettei ole vielä käyttänyt, sama määrä kertoo kokeilleensa hyvin tuloksin ja kolmas samansuuruinen ryhmä kertoo tekevänsä jatkuvasti tuloksellista vaikuttajamarkkinointia. Kuitenkin löytyy myös niitä, jotka kysyvät: ”Mitä vaikuttajamarkkinointi on?”

– Ehkä pitäisi puhua ennemminkin ihmiseltä ihmiselle -markkinoinnista, koska se kuvastaa paremmin sitä missä vaikuttajamarkkinoinnissa on kyse: viestinnästä, jossa ihminen pyrkii vaikuttamaan toiseen ihmiseen, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.

Esteinä vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntämiseen mainitaan muun muassa se, että käytössä on jo riittävästi muita tehokkaita markkinoinnin keinoja. Epäselvyyttä saattaa olla siitä, miten vaikuttajien kanssa pitäisi työskennellä ja millaisia sopimuksia heidän kanssaan pitäisi tehdä. Brändisisällön kontrolloinnista luopuminen mietityttää myös osaa vastaajista. Kaikki tuotteet tai palvelut eivät ehkä sovi vaikuttajamarkkinointiin tai sopivia vaikuttajia ja kanavia on vielä vaikea löytää. Erityisesti ne, joiden kohderyhmänä ovat yritykset (B-to-B), kokevat yhteistyökumppanien löytämisen haasteellisena.

Markkinoijat mainitsivat omille tuotteilleen tai palveluilleen tärkeimpinä vaikuttajien kanavina useimmiten blogit. Instagram, videobloggaajat ja tubettajat sekä Facebook nousivat esille lähes yhtä usein. Monet vaikuttajat hyödyntävät useita kanavia.

Avoimeen kysymykseen vaikuttajamarkkinoinnin hyödyistä ja käyttöönotosta yleisesti tällä hetkellä markkinoijat toivat esiin muun muassa:

– Tavoitteiden asetanta ja tulosten mittaaminen ovat tässä markkinointimuodossa samalla lailla tärkeitä kuin muissakin.
– Suunnitelmallisuus on poikaa ja sisältöstrategia kannattaa tehdä.
– Onnistuneesti valittu vaikuttaja voi rakentaa uskottavasti brändin mainetta, lanseerata tuotteita ja aikaansaada tuloksia.
– Yhteistyön tulee olla aitoa, ei päälleliimattua.
– Vaikuttajamarkkinointi on parhaimmillaan todella hyvä keino tavoittaa oikea kohderyhmä.
– Uhka ja mahdollisuus lyövät kättä.

Vaikuttajamarkkinoinnin kyselyyn vastasi 109 Mainostajien Liiton jäsenyrityksen edustajaa maalis–huhtikuussa. Tulokset ovat suuntaa-antavia. Kysely toteutettiin yhteistyössä PING Festivalin kanssa.

Lisätiedot:
Riikka-Maria Lemminki, toimitusjohtaja, Mainostajien Liitto, puh. 040 578 1974
riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi

 

Mainosbarometri: Mainostajat luottavaisina – roima nousu panostuksiin ensi vuonna

Mainosbarometri: Mainostajat luottavaisina – roima nousu panostuksiin ensi vuonna

Tuoreen Mainosbarometrin ensi vuoden saldoluku on 53. Mainostajien Liiton jäsenten markkinointiviestinnän aikeissa ei ole nähty näin korkeita lukemia tällä vuosituhannella. Kuluvana syksynä kukkaronnyörejä vielä kiristetään, mutta optimismi on vallalla, kun seuraavan vuoden investoinnit ovat kyseessä. Mainosbarometri selvitti nyt ensimmäistä kertaa paljon puhutun ja reippaasti kasvavan vaikuttajamarkkinoinnin näkymiä. Tuloksista löytyvät myös muun muassa mainostajien oman median näkymät sekä ostot palveluyrityksiltä perinteistä mediaa unohtamatta.

Suhdanteita kuvaavan Mainosbarometrin vastaajista 55 prosenttia aikoo lisätä markkinointiviestinnän investointejaan ensi vuonna ja vain kaksi prosenttia vähentää niitä. Aiemmalla tasolla pysyy 43 prosenttia. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena syntyvä saldoluku on siten53.

Kuluvan vuoden budjetista panostuksia joudutaan syksyn mittaan vielä karsimaan.  Joka viides vastaaja aikoo lisätä panostuksiaan, mutta vähentämään joutuu 23 prosenttia – saldoluvuksi tulee -2.

– Erittäin tyytyväisellä mielellä katson lukuja, jotka kertovat siitä, että markkinoinnin arvostus on nousussa ja se nähdään väylänä kasvuun. Tämä on toivottavasti se käännekohta, jossa lamanjälkeinen mainosbudjettien vyönkiristäminen loppuu ja markkinointi otetaan strategisena investointina eikä vain kulueränä. Tekninen edelläkävijyys tuo vain hetken helpotuksen, mutta pitkäjänteinen brändin rakentaminen tuo jatkuvaa kilpailuetua, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.

Mainosbarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa vaikuttajamarkkinoinnin käytöstä. Siinä yritykset lähestyvät kohderyhmiään näille relevanttien vaikuttajien, esimerkiksi bloggaajien, tubettajien tai urheilijoiden kautta. Vaikuttajamarkkinoinnin saldoluku on 74.

Vuonna 2018 verkkomedian kokonaisinvestoinneissa odotetaan jälleen reipasta kasvua (saldoluku 84). Display- ja hakumainonnan lisäksi panostetaan etenkin ostettuun mainontaan sosiaalisessa mediassa, jonka lukema on 75. Myös sähköposti- ja mobiilimarkkinointiin uskotaan edelleen (saldot 47 ja 65).

Mainostajien oman median kasvu ei osoita hyytymisen merkkejä. Omat verkkopalvelut ovat keskeisessä asemassa (saldo 82). Myös oma blogi (50) ja eri somekanavat ovat suosiossa.

Televisiomainonta kurottaa plussalle saldoluvullaan kaksi, radion lukema on puolestaan 35.

Yhteistyökumppaneiden valinnassa näkyy toimenpiteiden keskittyminen verkkoon. Vastaajat aikovat lisätä ostojaan etenkin digitoimistoilta (saldo 26). Myös viestintä- ja mainostoimistot voivat odottaa lisää toimeksiantoja (saldoluvut 20 ja 19)

Vastaajat näkevät oman yksikkönsä kysyntänäkymät erittäin myönteisiksi etenkin ensi vuonna mutta myös kuluvana syksynä.

Graafeja tutkimuksesta (pdf) .

Mainostajien Liiton elo–syyskuussa 2017 tekemään kyselyyn vastasi 83 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit ovat noin 243 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 25 prosenttia, kauppaa 33 prosenttia, palvelualoja 30 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 12 prosenttia. Tulokset on painotettu vastaajayritysten mainosbudjeteilla. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Jos esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista on vastannut lisäävänsä mainontaa, 50 prosenttia pitävänsä ennallaan ja 10 prosenttia vähentävänsä, saldoluku on 30.

Saldoluku ei kerro euromääräisestä muutoksesta, vaan antaa arvion siitä, mihin suuntaan markkinointiviestinnän investoinnit kehittyvät.
Mainosbarometrin tulokset ovat kyselyyn vastanneiden liittoon kuuluvien markkinointiviestinnän päättäjien arvioita tulevasta kehityksestä tutkimushetkellä. Mediayritykset eivät kuulu Mainostajien Liittoon. Näistä syistä mm. työpaikkailmoittelu, suuri osa luokitellusta mainonnasta ja median oma mainonta jäävät tutkimuksen ulkopuolelle. Mainostajien Liitto on tehnyt Mainosbarometreja 1970-luvulta lähtien.

Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki p. 040 578 1974, riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi

 

 

Markkinointijohtajien talousosaaminen heikkoa läpi Pohjoismaiden

CMO-tutkimus: Markkinointijohtajien talousosaaminen heikkoa Markkinointijohtajien talousosaaminen heikkoa

Deloitten ja Mainostajien Liiton tekemästä tutkimuksesta selviää, että Suomessa vain 13 % markkinointijohtajista myöntää, että heidän talousosaamisensa on vahvaa. Ruotsissa vastaava osuus on 19 % ja Norjassa 23 %. Tutkimuksesta selviää myös, että vain 39 % suomalaisista markkinointijohtajista istuu yrityksensä johtoryhmässä. Osuus on Pohjoismaista keskivertoa alhaisempi, ja esimerkiksi Ruotsissa yli 60 % markkinointijohtajista kuuluu yrityksensä johtoryhmään.

Vielä pari vuotta sitten markkinointi nähtiin lähinnä kulueränä, jonka tuottoa ei pystytty laskemaan. Tutkimuksesta selviää, että vielä nykyäänkin iso osa tuloksista raportoidaan vanhanaikaisesti laadullisesti, vaikka yrityksen ylin johto toivoo näkevänsä tulokset kvantitatiivisilla eli määrällisillä mittareilla.

– Viimeistään nyt markkinointijohtajan on käveltävä ulos omasta totutusta ja turvallisesta maailmastaan ja sovittava yhteiset mittarit yrityksen liiketoimintajohdon kanssa. Myös läheinen yhteistyö IT:n ja HR:n kanssa auttaa nostamaan markkinoinnin organisaation tärkeimmäksi yksiköksi, huomauttaa Deloitte Digitalin Suomen maajohtaja Mikko Räty.

Viime vuosina markkinointiteknologiat ovat kehittyneet räjähdysmäisesti tuoden kaivattua apua markkinoinnin kvantitatiiviseen mittaamiseen. Nyt markkinointiosastoilla on mahdollisuus laskea ja osoittaa jokaisen markkinointiaktiviteetin arvo, ennustaa tulevaisuuden asiakaskäyttäytymistä ja sitä kautta kohdistaa markkinointiaktiviteetit oikeisiin asioihin.

Toisaalta radikaalisti muuttunut markkinointikenttä ja uudet teknologiat haastavat myös markkinointijohtajien osaamisen. Markkinointijohtajat kaikissa Pohjoismaissa myöntävät, että heidän teknologiaosaamisensa on heikkoa. Vain alle 20 % suomalaisista markkinointijohtajista kertoo teknologiaosaamisensa olevan erinomaista.

Markkinointijohtajan muuttuva rooli

Deloitten ja Mainostajien Liiton Chief Marketing Officer -tutkimuksesta selviää, että monesti markkinointijohtajien päävastuualue rajoittuu yhä perinteisiin markkinointiaktiviteetteihin kuten brändinrakennukseen, mainontaan, markkinatutkimuksiin ja tiedottamiseen. Useimmissa tilanteissa markkinointijohtaja ei ole vastuullisena liiketoimintaa kehittävissä hankkeissa, kuten strategian muodostamisessa, myynnissä tai innovaatiotyössä. Vain hieman yli joka neljäs suomalainen markkinointijohtaja kertoo, että hänen vastuullaan on myös uusasiakasmyyntiä.

– Markkinointiin panostaminen on strateginen valinta, joka näkyy positiivisesti yrityksen tuloksessa sekä asiakastaseessa. Mainos- ja markkinointi-investointeja voi ja pitää mitata. Se vaatii kuitenkin markkinointijohdolta laaja-alaista osaamista, kykyä keskustella myynnin ja IT:n kanssa sekä kokonaisvaltaista liiketoimintaymmärrystä. Ilman näitä ovi ei aukea yrityksen johtoryhmään, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.

Markkinointijohtajat läpi Pohjoismaiden näkevät, että tulevaisuudessa heidän roolinsa on laajempi ja sisältää yhä enemmän liiketoiminnan kannalta strategisia osa-alueita. Samaa toivovat yritysten toimitusjohtajat. Toimitusjohtajat sanovat, että tulevaisuudessa markkinointijohtajien täytyy siirtyä miettimään markkinointikanavien lisäksi liiketoiminnan haasteita. Yli 40 % suomalaisista vastaajista näkeekin, että liiketoiminnan kehittäminen ja strategiatyö ovat myös markkinointijohtajan vastuulla tulevaisuudessa.

Lisätietoja:
Mikko Räty, maajohtaja, Deloitte Digital, p. 050 3308 466 mikko.raty@deloitte.fi
Riikka-Maria Lemminki, toimitusjohtaja, Mainostajien Liitto, p. 040 578 1974 riikka@mainostajat.fi

Tulokset perustuvat Deloitten toteuttamaan pohjoismaiseen Chief Marketing Officer 2017 -kyselytutkimukseen, joka kartoitti markkinoinnin ja markkinointijohtajien roolia ja sen muutosta. Tutkimus toteutettiin samanaikaisesti Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa keväällä 2017. Suomessa tutkimuksen toteuttivat Deloitte ja Mainostajien Liitto. Osa Suomea koskevista tuloksista julkistettiin toukokuussa 2017.

Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijayrityksistä ja tavoitteenamme on vaikuttaa asiakkaisiimme, toisiimme ja yhteiskuntaamme merkityksellisellä tavalla päivittäisen työmme kautta. Palvelemme asiakkaitamme yli 150 maassa tilintarkastuksella, vero- ja lakipalveluilla, liikkeenjohdon konsultoinnilla, riskienhallinnalla ja yritysjärjestelypalveluilla. Suomen 450 deloittelaista tuovat asiakkaillemme globaalia osaamista yli 245 000 kollegan kanssa.
www.deloitte.fi

Mainostajien Liitto edustaa markkinoijia ja brändinrakentajia. Noin 400 jäsenyrityksemme panostukset ovat 80 prosenttia markkinointiviestinnän panostuksista Suomessa. Monipuoliset neuvontapalvelumme, julkaisut ja tapahtumat auttavat jäseniämme menestymään. Olemme myös eturivissä kehittämässä hyvää kauppatapaa, vastuullista markkinointia sekä markkinoinnin tehokkuutta Suomessa.

 

 

Mainostajat panostavat omaan mediaan ja someen

Mainostajien Liiton kyselyn mukaan mainostajien panostukset omaan mediaan, esimerkiksi verkkosivuihin, uutiskirjeisiin ja omiin sosiaalisen median kanaviin, kasvavat edelleen. Niiden näkyvyyttä tuetaan ennen kaikkea verkkomainonnalla. Yhteistyökumppanina oman median toimenpiteissä on useimmiten mainos- tai mediatoimisto.

Vastaajista 87 prosenttia kertoo panostustensa omaan mediaan kasvaneen viimeisen parin vuoden aikana. Vain kaksi prosenttia sanoo niiden pienentyneen. Ostetun median investoinnit ovat kasvaneet 24 prosentilla ja pienentyneet 27 prosentilla vastaajista.

Yleisimpiä omia medioita ovat verkkosivut (99 prosentilla vastaajista), Facebook (97 %) ja uutiskirje / sähköpostimarkkinointi (79 %). Kärkipäähän nousevat myös Instagram, YouTube sekä videot yleensä. Viimeksi mainittujen esiinmarssia lukuun ottamatta tuloksissa ei ole suurta muutosta edellisen vuoden vastaavaan tutkimukseen.

Omaa mediaa tuetaan vahvasti ostetulla medialla. Ylivoimaisesti käytetyintä on verkkomainonta, esimerkiksi display-, haku- ja ostettu mainonta somekanavissa, joita tekevät lähes kaikki. Joka toinen hyödyntää sanomalehtiä ja televisiota. Seuraavaksi yleisimmäksi nousee blogiyhteistyö, jota harjoittaa 47 prosenttia vastaajista. Selvityksessä nousee esiin yleisenä kommenttina myös se, että sosiaalisen median heikentynyt orgaaninen näkyvyys edellyttää entistä useammin myös maksettua panostusta sisältöjen nostoon.

Mainostajien Liiton kyselyssä kartoitettiin myös, mitä yhteistyökumppaneita käytetään oman ja ansaitun median suunnitteluun ja hallinnointiin. Mainostoimiston kanssa toimii 71 prosenttia ja mediatoimiston 53. Viestintätoimistoja hyödyntää 44, digitoimistoja 34 ja tuotantoyhtiöitä 28 prosenttia. Vastaajista kahdeksan prosenttia ei käytä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita.

Markkinoinnin ja viestinnän resursoinnissa siirtymineen omaan ja ansaittuun mediaan näkyy noin joka toisella vastaajalla. Eniten muutos heijastuu ostettujen palvelujen lisääntyneessä määrässä. Viestintäbudjetti on kasvanut noin joka toisella vastaajalla, markkinointibudjetti joka viidennellä. Sisältötyypeistä erityisesti videoiden merkitys korostuu.

– Oman median hyödyntäminen lisää enemmän palveluiden ostamista kuin omien resurssien käyttöä, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Omaa, ostettua ja ansaittua mediaa selvitettiin Mainostajien Liiton kyselyssä maalis–huhtikuussa 2017. Kyselyyn vastasi 94 liiton jäsenyritystä.

 

Mitattava markkinointi on pääsylippu johtoryhmään

Makes

Digitalisaatio muovaa markkinoinnin pelikenttää vauhdilla. Uudet teknologiat helpottavat tulosten tarkkaa mittaamista ja raportointia johdolle. Tuleeko digimurroksesta markkinoinnin tekijöille vuosisadan mahdollisuus, joka nostaa alan arvostusta ja uusia markkinoinnin osaajia yritysten johtoon?

Kaksi viidestä suomalaisesta markkinointijohtajasta toimii yrityksensä johtoryhmässä ja 37 % vastaajista raportoi vähintään viikoittain toimitusjohtajalle, selviää Deloitten ja Mainostajien Liiton markkinointijohtajille tänä keväänä tekemästä kyselystä.

Vastaajat näkevät markkinoinnin tulosten mittaamisen ja raportoinnin johdolle entistä tärkeämpänä keinona vaikuttaa markkinoinnin arvostukseen ja markkinointijohtajien nousemiseen yrityksien johtopaikoille. Myynnin tulokset ovat kiistattomasti nähtävissä, mutta markkinointi ilman raportoituja tuloksia saattaa jäädä näkymättömäksi kulueräksi.

Markkinoinnin automaation ja analytiikan avulla myynnin ja markkinoinnin tekeminen ja tuloksellisuus lähentyvät toisiaan ja ovat siten automaattisesti yritysten johdon kiinnostuksen kohteina. ”Uusilla työkaluilla ja jatkuvalla mittaamisella on helpompaa todistaa ja raportoida markkinoinnin hyödyt myös euromääräisesti. Ymmärrys markkinoinnin trendeistä sekä yrityksen digitaalisuuden nykytilasta ja suunnasta on tärkeää osata viestiä ylimmälle johdolle selkeinä ideoina ja konkreettisina toimenpide-ehdotuksina. Tällöin markkinointijohtajan painoarvo johdon agendalla varmasti kasvaa”, näkee Deloitte Digitalin Suomen vetäjä Mikko Räty.

Digitalisaatio haastaa markkinointijohtajan

Digitalisaation vaikutuksesta markkinointi on nopeassa muutoksessa ja sen kehitys haastaa myös markkinointijohtajan oman osaamisen. Vain 18 % vastaajista sanoo oman teknologiaosaamisensa olevan erinomaista ja vain joka neljäs kokee, että käytettävissä olevat analysointityökalut ovat hyvät. Dataa on saatavilla paljon, mutta sitä halutaan oppia hyödyntämään paremmin päätöksenteossa.

Asiakkuudenhallintajärjestelmät ovat käytössä lähes kaikilla, mutta mediaostamisen työkaluja käyttää vain reilu kolmannes. ”Riippumatta siitä kuka mediaa ostaa, mainostajan on ymmärrettävä miten mediaostamisen työkalut toimivat käytännössä. Yhteistyökumppaneilta kannattaa vaatia läpinäkyvyyttä muiden mukana olevien tahojen toiminnan ja hinnoittelun avaamiseksi. Markkinointijohtajan vastuulla on myös huolehtia , että oman markkinointitiimin ammattitaito riittää näiden asioiden selvittämiseen”, Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski sanoo.

Lisätietoja:

Ritva Hanski-Pitkäkoski
toimitusjohtaja
Mainostajien Liitto
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Mikko Räty
Partner, Country Lead
Deloitte Digital
mikko.raty@deloitte.fi

______

Tulokset perustuvat Deloitten toteuttamaan pohjoismaiseen Chief Marketing Officer 2017 -kyselytutkimukseen, joka kartoitti markkinoinnin ja markkinointijohtajien roolia ja sen muutosta. Tutkimus toteutettiin samanaikaisesti Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa keväällä 2017. Suomessa tutkimuksen toteuttivat Deloitte ja Mainostajien Liitto. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 markkinointi- ja viestintätehtävissä olevaa päättäjää. Pohjoismaiset tutkimustulokset julkaistaan kesällä 2017.

 

 

Digimainonnan ohjelmallinen ostaminen yleistyy, läpinäkyvyys askarruttaa mainostajia

Ohjelmallinen ostaminen yleistyy

Mainostajien Liiton kyselyssä 86 prosenttia vastaajista käyttää ohjelmallista ostamista digimainonnan mediaostoissa. Suurimmat haasteet liittyvät mediaympäristön laatuun, läpinäkyvyyden puutteeseen ja datan hyödyntämiseen.

Mainostajien Liitto selvitti jälleen viime vuoden lopulla jäsenyritystensä verkkomainonnan ohjelmallista ostamista (programmatic buying). Ohjelmallisella ostamisella tarkoitetaan digimainonnan automaatiota. Siinä hyödynnetään järjestelmiä, jotka tarjoavat työkalut verkkonäkyvyyden reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Mainostajien Liiton kyselyssä 86 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä ohjelmallista ostamista digimainonnassa. Edellisen vuoden vastaavassa tutkimuksessa luku oli 75 prosenttia.

Vastaajista 72 prosenttia tekee ohjelmalliset ostot mediatoimiston kautta ja 25 prosenttia itse. Molempia tapoja käytetään myös samanaikaisesti. Vastaajista 14 prosenttia ei osta ohjelmallisesti. Yksittäisen yrityksen digimainonnan ostoista ohjelmallisesti tehdään keskimäärin noin puolet, 49 prosenttia. Vuotta aiemmin luku oli 37 prosenttia.

Mainostajien mielestä kolme suurinta haastetta ohjelmallisessa ostamisessa ovat mediatilan ja -ympäristön laatu (50 %), läpinäkyvyyden puute (47 %) ja datan hyödyntäminen (46 %). Viimeksi mainittu huolenaihe on noussut eniten edellisestä vuodesta. Myös paljon esillä ollut mainosten näkyvyys (ad viewability) koetaan haasteeksi (34 %). Mainintoja saavat myös muun muassa kumppaniverkoston johtaminen, mainospetokset (ad fraud), mukana olevien medioiden pieni määrä sekä puutteellinen osaaminen omassa organisaatiossa.

– Haasteet tulisi huomioida myös ohjelmallista ostamista koskevissa sopimuksissa. Esimerkiksi läpinäkyvyyttä voidaan lisätä raportointia ja auditointia koskevilla lausekkeilla, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Selvityksessä pyydettiin myös arviota siitä, kuinka monta prosenttia mediainvestoinnista ohjelmallisessa ostamisessa päätyy julkaisijalle eli medialle. Kysymys osoittautui edellisvuoden tapaan vaikeaksi, sillä 78 prosenttia osallistujista ei osaa ottaa siihen kantaa. Vastaajista 14 prosenttia arvelee julkaisijalle päätyvän alle puolet mediainvestoinnista, yhdeksän prosenttia yli puolet.

– Ohjelmallinen ostaminen parantaa mainostajien mahdollisuutta viestiä asiakkaille oikeaan aikaan, oikeassa paikassa relevanttia dataa hyödyntäen. Mainonnan luovien ratkaisuiden kannalta ohjelmallinen ostaminen avaa paljon uusia mahdollisuuksia, mutta asettaa myös aivan uudenlaisia vaatimuksia kyvykkyyksille. Markkinointiteknologian roolin kasvaessa myös mainostajan digitaalisen mainonnan prosessit ja eri osapuolien välinen kommunikaatio korostuu – tehdäänpä mainonnan ostaminen mediatoimiston kautta tai sisäisesti, toteaa Mainostajien Liiton digiryhmän puheenjohtaja, Valion digitaalisen markkinoinnin päällikkö Pekka Rantamoijanen.

Ohjelmallista ostamista selvitettiin Mainostajien Liiton Mainosbarometrin yhteydessä marras–joulukuussa 2016. Kyselyyn vastasi 94 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit olivat noin 200 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 15 prosenttia, kauppaa 40 prosenttia, palvelualoja 32 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 12 prosenttia.

 

 

 

Suomalaiset suhtautuvat mainontaan myönteisesti

Makes

Lähes kaksi kolmasosaa (64 %) suomalaisista 18 vuotta täyttäneistä suhtautuu mainontaan myönteisesti. Ikäryhmittäin myönteisimmin mainontaan suhtautuvat 65 vuotta täyttäneet (77 %). Tiedot perustuvat IROResearchin Mainonnan Neuvottelukunnan toimeksiannosta joulukuussa 2016 tekemään tutkimukseen.

Naiset suhtautuvat mainontaan hieman myönteisemmin (68 %) kuin miehet (61 %). Vain joka viides suomalainen ilmoittaa suhteensa mainontaa kohtaan olevan kielteinen ja joka kymmenes suhtautuvansa mainontaan neutraalisti. Mainoskielteisyys korostuu hieman 18-24-vuotiaiden keskuudessa (27 %).

Suomalaisista 69 prosenttia uskoo mainonnan lisäävän työpaikkoja mediassa ja tuotannossa kasvattamalla tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Valtaosa suomalaisista (61 %) uskoo mainonnan myös helpottavan valintojen tekemistä ja tuovan talouskasvua (55 %). Naiset arvioivat miehiä myönteisemmin mainonnan merkitystä yhteiskunnalle ja itselle.

– Tuoreen tutkimuksen tulos ei ollut yllätys, koska suomalaisten suhtautumista mainontaa kohtaan on mitattu jo vuodesta 1984 alkaen ja myönteisesti suhtautuvien osuus on aina ollut moninkertainen kielteisesti suhtautuvien määrään verrattuna, toteaa Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja Sanna Wester.

– On kuitenkin hienoa, että mainonnan merkitys talouskasvun, työpaikkojen ja kansantalouden kannalta on nähtävissä myös suomalaisten omien asenteiden kautta. Sitä kautta markkinoinnin merkitys tulee näkyväksi koko maassa.

Lisätietoja:
Mainonnan Neuvottelukunta: puheenjohtaja Sanna Wester, p. 040 754 4584
sanna.wester@screenforce.fi

Suomalaisten suhtautuminen mainontaan 2016 -tutkimus toteutettiin osana IRO Researchin 1000 suomalaista -tutkimusta IRO Research Oy:n ISO-sertifioidussa valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimus tehtiin Mainonnan Neuvottelukunnan toimeksiannosta joulukuussa 2016. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä asuinpaikan mukaan vastaamaan 18 vuotta täyttänyttä väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000 kpl. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enimmillään +/- 3,1 %-yksikköä.

Mainonnan Neuvottelukunta (MNK) on mainos- ja markkinointialan järjestöjen epävirallinen yhteistyöfoorumi. Se edistää mainonnan ja markkinointiviestinnän asemaa Suomessa muun muassa tutkimuksen ja viestinnän avulla. MNK vastaa myös Mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta.

MNK:n jäsenet ovat Aikakausmedia, ASML – Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden Liitto MTL, Outdoor Finland – Suomen Ulkomainosliitto, RadioMedia, Sanomalehtien Liitto ja Screenforce Finland – Suomen Kaupallisten Televisioiden Liitto.