Avainsana: mainostajien

Riikka-Maria Lemminki on Mainostajien Liiton uusi toimitusjohtaja

Riikka-Maria Lemminki Mainostajien Liiton toimitusjohtajaksi Riikka-Maria Lemminki Mainostajien Liiton toimitusjohtajaksi

Mainostajien Liiton uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu KTM Riikka-Maria Lemminki. Hänellä on pitkä kokemus markkinoinnista, myynnistä ja kansainvälisestä kaupasta. Viimeksi hän on ollut johtavana konsulttina Alma Mediassa.

Riikka-Marialla, 42, on yli 20 vuoden monipuolinen kokemus markkinoinnin, asiakkuudenhallinnan ja myynnin tehtävistä. Erityisesti liiketoiminnan digitalisointi ja digimarkkinointi ovat olleet hänen uraansa ohjaavia tekijöitä. Mainostajien Liittoon Riikka-Maria tulee Alma Mediasta, jossa hän toimi johtavana konsulttina vastaten myös Alma Talent CRM:n myynnistä. Aikaisemmin Riikka-Maria oli JM Tieto Oy:n osakkaana ja markkinointipalveluiden vetäjänä. Sitä ennen hän vastasi ALLU Group -konsernin kaikkien yhtiöiden markkinoinnista. Mainostajien Liiton toimitusjohtajana hän aloittaa 28.8.2017.

– Odotan innolla uutta tehtävääni Mainostajien Liitossa. Haluan viedä liiton entistä lähemmäksi myös pienempiä yrityksiä ja laajentaa jäsenkunnan kirjoa. Tulemme hyödyntämään digitaalisia kanavia ja toimintamalleja entistä tehokkaammin Mainostajien Liiton kehityksessä. Haluamme olla tukemassa yritysten menestystä ja nostaa markkinoinnin roolia, sanoo Riikka-Maria Lemminki.

– Riikka-Marian vahva digitaalinen osaaminen vakuutti valinnasta päättäneen liiton hallituksen. Hänen johdollaan Mainostajien Liiton palveluja suunnataan entistä enemmän myös pienemmille kasvuyrityksille, joille tarjotaan apua kaupallistamiseen. Haluan kiittää myös liiton aiempaa toimitusjohtajaa Ritva Hanski-Pitkäkoskea, joka luotsasi liittoa 16 vuoden ajan, Mainostajien Liiton hallituksen puheenjohtaja, Smartumin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen toteaa.

Mainostajien Liitto on vuonna 1951 perustettu markkinoijien edunvalvoja, jolla on noin 400 jäsenyritystä. Se on osa globaalia markkinoijien verkostoa kattojärjestönsä World Federation of Advertisersin (WFA) kautta.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki, p. 040 578 1974, riikka-maria.lemminki(at)mainostajat.fi
Hallituksen puheenjohtaja Tommi Rytkönen, p. 0400 849 819, tommi.rytkonen(at)smartum.fi

Riikka-Marian kuva ladattavissa http://bit.ly/R-ML

Mainostajien Liitto edustaa markkinoijia ja brändinrakentajia. Noin 400 jäsenyrityksemme panostukset ovat 80 prosenttia markkinointiviestinnän panostuksista Suomessa. Monipuoliset neuvontapalvelumme, julkaisut ja tapahtumat auttavat jäseniämme menestymään. Olemme myös eturivissä kehittämässä hyvää kauppatapaa, vastuullista markkinointia sekä markkinoinnin tehokkuutta Suomessa.

Innostavat markkinoinnin kehityshankkeet

Markkinointiosaamisen ja -investointien merkitys suomalaisen hyvinvoinnin rakentajina ymmärretään yhä paremmin sekä elinkeinoelämän päättäjien että yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden keskuudessa.

Tästä yhtenä merkittävänä osoituksena on Valtiontalouden tarkastusviraston tuore ehdotus markkinoinnin kehittämiskeskuksen, Makesin, perustamisesta. Markkinointiosaamista tarvitaan yritysten kasvun, kuluttajakysynnän ja kansainvälistymisen kiihdyttämiseksi. Makes voisi edistää markkinoinnin hankkeita esimerkiksi rahoittamalla markkinoinnin koulutusta, toimialakohtaisia markkinoinnin hankkeita ja start-up-vaiheen yritysten markkinointia.

Markkinointialan liitot ovat tehneet viime vuosina tiivistä yhteistyötä Siksi markkinointia -hankkeessa edistääkseen markkinoinnin investointeja ja hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä. Järjestöt suhtautuvat viraston Makes-aloitteeseen erittäin myönteisesti.

Lukuisten alan kansainvälisten järjestöjen ja yritysten yhteinen hanke, Coalition for Better Ads, loi puolestaan standardit paremmalle verkkomainonnalle. Hankkeen tavoitteena on parantaa digitaalisen mainonnan käyttäjäkokemusta, jotta mainonnan estoohjelmien käyttö ei lisääntyisi. Kuluttajia eniten ärsyttävät mainostyypit ja ohjeet paremmalle verkkomainonnalle ovat osoitteessa betterads.org.

Innostavia markkinointioppeja on tarjolla myös Mainontapäivässä 19.9. Tervetuloa ’matkalle markkinoinnin ympäri päivässä’ ja verkostoitumaan alan muiden päättäjien kanssa!

mainontapaiva.com

Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Verkkorikollisuutta tutkiva Mikko Kotila sai Mainostajien rahaston palkinnon

Mikko Kotila saa Mainostajien rahaston palkinnon Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski ja Mikko Kotila

Ritva Hanski-Pitkäkoski ja Mikko Kotila

 

Mainostajien rahaston tämänvuotisen palkinnon sai Mikko Kotila. Hän on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta verkkorikollisuudesta, erityisesti mainospetoksista. Digitaalisuuden myötä mainonta on siirtynyt suurelta osin verkkoon ja sen ostaminen on automatisoitu. Tämä on tuonut esille ilmiön, jota kutsutaan nimellä ad fraud, mainospetos, jolla tarkoitetaan esimerkiksi verkkomainoksiin liittyvien näyttöjen ja klikkien virheellistä raportoimista. Mikko Kotilan tutkimus on ollut suureksi hyödyksi pyrittäessä kohti läpinäkyvämpää ja eettisesti paremmin toimivaa verkkomarkkinointia.

Mikko Kotila aloitti työskentelyn digimedian parissa Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Hän on tutkinut mainospetoksia jo noin kymmenen vuoden ajan. Kotila on myös ollut perustamassa mainospetosten tutkimiseen ja torjumiseen tarkoitettujen open-source-työkaluja kehittävää yhteisöä, Botlabia. Voittoa tavoittelematonta globaalia yhteisöä pidetään alansa kiistattomana johtajana. Botlab luo myös välineitä ja tietoa tekoälyn (AI) popularisointiin korkeakoulujen, yritysten ja kuluttajien päivittäiseen käyttöön.

– Mainospetos on uhka, joka koskettaa kaikkia digitaalisen mainonnan muotoja. Ilmiöstä kärsivät display-, video-, mobiilimainonta ja sosiaalisen median kanavat, Kotila kertoo.

Mikko Kotila on ollut myös mukana kirjoittamassa mainostajien maailmanlaajuisen etujärjestön, World Federation of Advertisersin (WFA), mainospetoksia käsittelevää raporttia. WFA:n arvion mukaan vuonna 2025 mainostajat menettävät petosten vuoksi jopa kymmeniä miljardeja dollareita, ellei uhkaa oteta vakavasti. Mainospetokset ovat jo nyt huomattavin kyberrikollisuuden muoto.

– Mikko on tehnyt uraauurtavaa työtä valottaessaan mainospetosten ja ohjelmallisen ostaminen haasteita mainostajille sekä Suomessa että kansainvälisillä areenoilla. Erityisesti hänen työskentelynsä asiantuntevuus, eettisyys ja avoimuus ovat hyödyntäneet alaa merkittävästi, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajien Liitto perusti Mainostajien rahaston 50-vuotisjuhlansa yhteydessä vuonna 2001. Sitä hallinnoi Liikesivistysrahasto yhteistyössä Mainostajien Liiton hallituksen kanssa. Rahaston tarkoituksena on tulevaisuuteen suunnatun markkinointiviestinnän tutkimuksen edistäminen Suomessa. Rahaston aiempia palkittavia ovat olleet mm. Sasu Sorkio, Jaakko Aspara, Terhi-Anna Wilska ja Nando Malmelin. Palkinnon suuruus on 2500 euroa.

Mikko Kotilan kuva ladattavissa tästä.

Lisätietoja:
Ritva Hanski-Pitkäkoski, Mainostajien Liitto, p. 040 508 0607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi
Mikko Kotila, p. +1 (585) 502 8985, mailme@mikkokotila.com

 

Suomi tarvitsee meitä markkinoinnin ammattilaisia

 

Ruotsin kansantalous jyrää vauhdilla eteenpäin samaan aikaan kun Suomessa kituutellaan heikon kasvun varassa. Vuodelle 2017 Mainostajien Liiton Mainosbarometrin saldoluku on +4. Usko markkinointi-investointien kasvuun oli laskenut huomattavasti syksystä. Vaikka saldoluku ei ennusta prosentuaalista kasvua, voidaan arvioida kasvun olevan hyvin maltillista. Tämä on harmillista, kun samaan aikaan Ruotsissa povataan yli neljän prosentin kasvua mediainvestointeihin ensi vuodelle ja talous kukoistaa.

Kattojärjestömme WFA:n (World Federation of Advertisers) johdolla tehtiin Deloitten kanssa tutkimus mainonnan taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Oli melkoisen työn takana saada pienen Suomen luvut raporttiin mukaan. Suomen lisäksi raportissa selvitettiin tilannetta Isossa-Britanniassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Unkarissa sekä EU-28-maissa. Erot maiden välillä eivät ole suuria, mutta kuitenkin suuntaa-antavia.

Keskimäärin EU-28-maissa mainontaan käytetty euro kasvattaa maan bruttokansantuotetta liki 7 eurolla ja Suomessa 6,4 eurolla. Näissä muissa maissa mainonta työllisti 2,5 % työvoimasta, Suomessa 2 %, eli noin 50 000 henkeä. Media- ja mainontasektorin palkoissa Suomen luvut olivat korkeammat. EU-28-maissa vuosiansiot ovat toimialalla keskimäärin 34 000 euroa ja Suomessa 39 000 euroa. Vaikka edellä mainitut luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, voidaan niistä päätellä, että mainontaan käytetty euro ei tuota meillä yhtä paljon kasvua kuin muualla. Lisäksi mainontasektori työllistää vähemmän ja kalliimmalla. Toki eri EU-maiden keskimääräisissä bruttopalkoissa on huomattavia eroja.

Value of Advertising -tutkimuksen perusteella vain vahvistuu käsitys, ettei Suomessa hyödynnetä markkinointia tarpeeksi eikä täysin ymmärretä markkinoinnin kansantalouden kasvua tukevaa merkitystä. Mutta uskon vahvasti, että näin tulee vielä tapahtumaan. Mainostajien Liitto on vahvasti mukana Siksi markkinointia -hankkeessa, jonka keulakuvana on ansioituneesti toiminut Anne
Korkiakoski. Hän on luennoinut yli 70 tilaisuudessa tavoittaen yli 7 000 ihmistä. Syksyllä hanke järjesti printtikampanjan, jossa lukuisat yhteistyötahot lupasivat puhelimitse apua budjettiaan tekevillä mainostajille. Hankkeen tuloksia on myös Aalto-yliopistoon järjestetty perusmainonnan kurssi, jollaista ei ollut tarjonnassa. Kurssi tuli välittömästi täyteen. Markkinointi-instituutti on
rakentanut uudet digiosaamiseen keskittyvät markkinoinnin koulutusohjelmat.

Uusia markkinoinnin merkitystä vahvistavia tekoja on tulossa lisää. Mainostajien Liiton seuraava hanke on markkinointijohtajille osoitettu CMO-tutkimus, joka tehdään samaan aikaan myös Ruotsissa ja Norjassa. Muutkin tahot ovat innokkaasti erilaisin projektein nostamassa esiin markkinoinnin merkitystä Suomen menestyksen vauhdittajana.

Jokaista meistä markkinoinnin ammattilaista tarvitaan nostamaan markkinoinnin merkitystä Suomessa ja jokainen meistä voi tehdä jotain. Olethan sinäkin mukana näissä talkoissa?

Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Mediaostaminen muuttuu, ovatko sopimuksenne ajan tasalla?

 

Mediamarkkina ja medioiden ostotavat ovat muuttuneet viime vuosina huimaa vauhtia. Ohjelmallisesta ostamisesta on tullut arkipäivää. Samalla mediatoimistojen tulonmuodostus on muuttunut. Alati kasvava osuus tuloksesta tulee muusta kuin perinteisestä mediaostamisesta ja -suunnittelusta. Mediatoimistojen hinnoittelumallit ovat myös monipuolistuneet. Yhä useammin mediatoimisto saa palkkiota saavutettujen tulosten perusteella.

Median ostajan näkökulmasta alan murros aiheuttaa päänvaivaa. Mainostajien Liiton taannoisen kyselyn mukaan suuri osa mainostajista näkee ongelmia esimerkiksi ohjelmallisen ostamisen läpinäkyvyydessä. Markkinoijia kiinnostaa myös se, miten mediatoimistojen ansaintamallit ovat muuttuneet. Lähetimme näitä teemoja käsittelevän kyselyn parillekymmenelle suomalaiselle mediatoimistolle. Näistä seitsemän vastasi kysymyksiimme.

Vastauksista nousee esille muutama tärkeä havainto. Ensinnäkin vastaukset vahvistavat käsitystä alan murroksesta. Siinä missä yhden toimiston katteesta yli puolet tulee perinteisestä mediaostamisesta ja -suunnittelusta, voi tällaisen liiketoiminnan osuus toisella olla vain muutamia prosentteja tai nolla.

Toiseksi, toimistot kertovat tulouttavansa mediatoimistoalennuksen ja muut alennukset täysimääräisinä mainostajille. Televisioiden mediatoimistoille maksama linjaliikennealennus lienee ainoa poikkeus. Tämä tulouttaminen on hyvä asia, ja hyödyttää viime kädessä kaikkia osapuolia.

Kolmanneksi, mediaostamisen läpinäkyvyys vaikuttaa olevan Suomessa melko hyvällä tolalla, ja mediatoimistojen johtajat kannattavat avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä. Ongelmana näyttäisi kuitenkin olevan ohjelmallinen ostaminen, joka asettaa uusia vaatimuksia kaikille mediaostamisen osapuolille osaamisen ja ymmärryksen suhteen. Mediatoimistojen johtajat peräänkuuluttavatkin koulutusta, yhteistyötä ja foorumeita avoimelle keskustelulle.

Olen tässä samaa mieltä, ja rohkaisisinkin mainostajia käymään avointa keskustelua aiheesta toimistojen kanssa. Ja juristina kehottaisin kaikkia osapuolia myös varmistamaan, että sopimukset ovat ajan tasalla näiden uusien asioiden suhteen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että läpinäkyvyys ja avoimuus ulottuvat myös sopimuksiin asti.

Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Mainostajien rahaston palkinto Sasu Sorkiolle

 

Mainostajien rahaston tämänvuotisen palkinnon sai Smile Audiovisualin toimitusjohtaja ja videostrategi Sasu Sorkio. Tärkeimpänä perusteena on hänen kirjoittamansa, vuoden vaihteen jälkeen ilmestyvä tutkimustietoon pohjautuva teos audiovisuaalisten sisältöjen hyödyntämisestä organisaatioiden sisältömarkkinoinnissa.

Video on tänä päivänä osa kaikkea viestintää sekä ihmisten että yritystenkin välisissä suhteissa. Markkinoinnin sisällöt muuttuvat. Esimerkiksi videobloggaajien tuottamat sisällöt ovat nousemassa lineaarisen television rinnalle.

– Tänä vuonna palkinnon antamisessa korostuu, kuinka myös akateemisen maailman ulkopuolinen markkinoinnin tutkimus on tärkeää, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Sorkion tulevan kirjan tarkoituksena on koota uusin tutkimustieto aiheesta sekä näyttöä organisaatioiden menestyksekkäästä videoviestinnän hyödyntämisestä maailmalta. Sisällössä paneudutaan myös johtavien kotimaisten viestintä- ja markkinointijohtajien näkemyksiin. Myös pienet paikalliset toimijat Suomessa, julkisen sektorin organisaatiot sekä järjestöt voisivat kirjan avulla hyödyntää videoviestintää ja -markkinointia nykyistä enemmän.

– Online-videon asema organisaatioiden markkinoinnissa ja viestinnässä on hyvin erilainen kuin mitä se oli vaikkapa vain viisi vuotta sitten. Video on arkipäiväistynyt mediaksi, jolla on toisaalta helppoa kertoa organisaation ajankohtaisista asioista ja toisaalta pyrkiä markkinointiviestin läpi menoon kaikissa kohderyhmissä. On hyvin jännittävää seurata, mihin suuntaan videon hyödyntäminen menee ja missä sen kanssa ollaan viiden vuoden kuluttua, Sorkio pohtii.

Sasu Sorkio on koulutukseltaan insinööri ja taiteen maisteri. Hänellä on vuosien kokemus videoiden suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä niiden käyttämisestä organisaatioiden markkinointiviestinnässä. Yhteistyötä hän on tehnyt julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Mainostajien Liitto perusti Mainostajien rahaston 50-vuotisjuhlansa yhteydessä vuonna 2001. Sitä hallinnoi Liikesivistysrahasto yhteistyössä Mainostajien Liiton hallituksen kanssa. Rahaston tarkoituksena on tulevaisuuteen suunnatun markkinointiviestinnän tutkimuksen edistäminen Suomessa. Rahaston aiempia palkittavia ovat olleet mm. Pirjo Laaksonen, Jaakko Aspara, Heli Aaltonen, Terhi-Anna Wilska ja Nando Malmelin. Palkinnon suuruus on 2500 euroa.

Sasu Sorkion kuva ladattavissa http://bit.ly/2djP1zq

 

Ad blocking yleistyy – kuluttajat takaisin markkinoinnin keskiöön

 

Mainonnan esto-ohjelmien käyttö on viime vuosina kasvanut erittäin nopeasti. Adoben ja Pagefairin vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan Euroopassa verkon käyttäjistä 35 prosenttia käytti estoohjelmia ainakin kerran kuussa. Suomessa luku oli n. 20 %, Ruotsissa 40 % ja USA:ssa peräti 48 %.

Mainosten esto-ohjelmia vastaan on taisteltu monin eri keinoin. On kehitetty teknologioita, joilla on voitu ohittaa estoohjelmien vaikutukset. On yritetty valistaa kuluttajia esto-ohjelmien kielteisestä vaikutuksesta verkkosivujen sisältöön ja jopa estetty esto-ohjelmien käyttäjien pääsy joillekin sivustoille. Myös Facebook muutti äskettäin mainoksiaan sellaisiksi, etteivät esto-
ohjelmat pääsisi niihin käsiksi. On myös käynnistetty oikeudenkäyntejä.

Kaikki nämä toimenpiteet osoittavat, kuinka markkinointialalla on kasvava huoli siitä, miten liiketoimintamallit muuttuvat. Kehittymättömät verkon käyttöä rajoittavat ohjelmistot eivät ainakaan paranna mielikuvaa markkinoinnista, vaan pahimmillaan estävät sekä hyvän että huonon markkinoinnin samaan aikaan.

Nyt on viimein aika palauttaa asiakkaat markkinoinnin keskiöön. Tutkimukset ovat osoittaneet monia syitä sille, miksi kuluttajat haluavat välttää mainoksia. Syynä voi olla mainosten heikko laatu, epäolennaisuus, häiritsevä koko tai sijoittelu, käyttökokemuksen heikentyminen tai liika toisto. Kaikki viittaa siihen, että olemme kadottamassa sen, mikä on kuluttajien kannalta
oleellista. Verkon teknologiset mahdollisuudet ovat ohittaneet panostukset hyvään kuluttajakokemukseen. Tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun kuluttajien vaikutusmahdollisuudet sisältöjen käyttöön ovat lisääntyneet.

Koko markkinointialan tulee pyrkiä ratkaisuihin, joissa viestinnän tekniset ratkaisut eivät ole tärkeimpiä, vaan se lisäarvo, joka niistä tulee kuluttajalle. Meidän tulisi myös keskittyä läpinäkyvyyteen, poistaa kuluttajilta monimutkaisuudet ja ylimääräiset kulut.

Mainostajilla on päävastuu brändeistään. Mainostajien edustajana meidän täytyy haastaa koko toimiala toimimaan siten, että
– selvitämme tehokkaasti markkinoinnin vaikutusta kuluttajakokemukseen
– löydämme häiritsevimmät digitaalisen markkinoinnin käytännöt ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan vähentämään niiden käyttöä
– kehitämme kuluttajille keinoja, joilla he voivat tarkemmin ilmaista mieltymyksiään ja valita millaisissa markkinointiympäristöissä he haluavat viettää aikaansa

Verkkomarkkinoinnilla on tulevaisuudessakin tärkeä tehtävä jakaa kuluttajan kannalta relevanttia ja osallistavaa sisältöä. Entistä laadukkaampi sisältö ja innovatiiviset uudet teknologiat tukevat tätä kehitystä. Mutta vain kuluttajia kuuntelemalla voimme vähentää mainonnan esto-ohjelmien yleistymistä.

Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Mainostajien oman median merkitys kasvaa

 

Mainostajien Liiton selvityksen mukaan yhä useammat mainostajat siirtävät panostuksiaan omaan mediaan kuten verkkosivuihin, uutiskirjeisiin ja omiin sosiaalisen median kanaviin.

Kyselyn mukaan mainostajien käytetyimpiä omia medioita ovat omat verkkosivut (käytännössä kaikilla), uutiskirje (79 %), tapahtumat (60 %) sekä sosiaalinen media. Somekanavista kärjessä on Facebook, johon sisältöä tuottaa 91 prosenttia vastaajista. Seuraavina ovat YouTube ja Instagram 70 prosentin tuntumassa sekä Twitter noin 60 prosentissa. Omaa mobiilisovellusta hyödyntää reilu neljännes vastaajista. Vielä vähemmän käytettyjä ovat mm. podcastit (5 %) sekä somekanavista Periscope (10 %) ja Snapchat (5 %).

Viimeisten kahden vuoden aikana panostukset omaan mediaan ovat kasvaneet 80 prosentilla vastaajista. Ostetun median investoinnit ovat kasvaneet 23 prosentilla ja pienentyneet 22 prosentilla.

– Oman median käytön kasvaminen edellyttää myös investointeja. Markkinoinnin roolin IT- hankinnoissa tulisi kasvaa, jotta teknisissä ratkaisuissa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän asiakasymmärrystä, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Omaa mediaa tuetaan vahvasti ostetulla medialla. Ylivoimaisesti käytetyintä on verkkomainonta – display, hakumainonta ja ostettu mainonta somekanavissa – jota hyödyntää 85 prosenttia vastaajista. Sanomalehtimainontaan turvautuu lähes joka toinen. Myös televisio ja blogiyhteistyö ovat 40 prosentin tuntumassa.

Mainostajien Liiton kyselyssä selvitettiin myös, mitä yhteistyökumppaneita käytetään oman ja ansaitun median suunnitteluun ja hallinnointiin. Yli 60 prosenttia toimii mainostoimiston kanssa. Media-, viestintä- ja digitoimistojen palveluja ostetaan seuraavaksi eniten. Freelancereita kertoo työllistävänsä joka kuudes. Reilun kymmenen prosentin tuntumassa seuraavat muun muassa sisältömarkkinointi-, some- ja tapahtumatoimistot sekä tuotantoyhtiöt. Vastaajista 12 prosenttia ei käytä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita.

Markkinoinnin ja viestinnän resursoinnissa siirtymineen omaan ja ansaittuun mediaan on näkynyt 40 prosentilla vastaajista. Budjeteissa muutos ei niinkään näy, mutta omat henkilöstöresurssit ja ostettujen palvelujen määrä ovat kasvaneet.

Omaa, ostettua ja ansaittua mediaa selvitettiin Mainostajien Liiton kyselyssä touko–kesäkuussa 2016. Kyselyyn vastasi 130 liiton jäsenyritystä.

Mainostajien toimistopaletti kasvanut – yhteispelissä toivomisen varaa

 

Mainostajien Liiton kyselyn mukaan yrityksillä on entistä enemmän useita pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita markkinoinnissaan. Monet yritykset ostavat palveluja 6-9 toimistolta. Mediatoimistojen käyttö on yleistynyt. Ulkomaalaisia kumppaneita on noin 20 prosentilla kyselyyn vastanneista. Toimistoilta odotetaan enemmän valmiutta keskinäiseen yhteistyöhön.

Monet mainostajat käyttävät useita suoria yhteistyökumppaneita. Reilu kolmannes tekee yhteistyötä 6–9 mainos-, media-, viestintä- ym. toimiston kanssa. Yritykset koordinoivat itse markkinointipalvelujen ostamista monilta eri palvelutuottajia (91%). Lead agency –malli, jossa yksi toimisto johtaa muita toimijoita, on edelleen harvinainen. Viimeisen vuoden aikana noin neljännes vastaajista on siirtänyt ulkopuolelta ostettuja palveluja yrityksen sisällä tehtäviksi, mm. sisällöntuotantoa somekanaviin.

– Mainostajien omaa panostusta brändin hallintaan tarvitaan entistä enemmän mediakentän sirpaloituessa ja sisältöjen muuttuessa, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajayritysten toimistokumppanit ovat pääsääntöisesti suomalaisia, mutta niiden rinnalla käytetään myös ulkomaisia sekä Suomessa (19 %) että ulkomailla toimivia (21 %) toimistoja. Mainostajien Liitto kysyi nyt ensimmäistä kertaa, käytetäänkö Suomessa vai kohdemaassa olevaa mainostoimistoa, jos yrityksen pääkonttori on Suomessa. Yli puolet käyttää myös kohdemaassa toimivaa mainostoimistoa.

Kyselyn mukaan mediatoimistojen käyttö on selvästi lisääntynyt. Nyt 81 prosenttia vastaajista ilmoittaa käyttävänsä mediatoimistopalveluita. Luku on ollut useita vuosia noin 70 prosentissa.

Selvityksessä oli avoin kysymys kehityskohteista toimistoille. Useimmiten mainittiin monen toimiston yhteistyö isoissa projekteissa, byrokratia ja jähmeät rakenteet sekä osaaminen.

Mainostoimistojen pääasialliset palkkiotavat ovat pysyneet käytännössä samana. Markkinoinnin toimittajakentän muutoksia ja toimistosuhteita kartoitettiin edellisen kerran vuoden 2014 lopulla.

Yleisin on projektikohtainen ”urakka”laskutus, jota käyttää 66 prosenttia vastaajista. Tuntilaskutusta käyttää noin on 20 prosenttia. Tulokseen perustuva palkkio on käytössä joka kymmenennellä, mutta vain muiden palkkioperusteiden rinnalla.

Mediatoimistojen suosituimmaksi laskutusperusteeksi palasi palvelupalkkio, jota soveltaa noin puolet vastaajista. Palvelupalkkion ja aikaveloituksen yhdistelmä on käytössä 22 prosentilla.

Toimistojen kilpailuttaminen on hieman yleistynyt: nyt 61 prosenttia kertoo kilpailuttaneensa yhteistyökumppaneista viimeisen vuoden aikana. Korvauksen maksaminen kilpailuun osallistuville on entistä harvinaisempaa – vain noin joka kymmenes mainostaja teki näin.

Yrityksen hankintaosaston rooli ei ole juurikaan vahvistunut. Osasto osallistuu markkinoinnin hankintoihin 32 prosentilla ja markkinoinnin hankintoihin erikoistunut henkilö 18 prosentilla vastaajista.

Mainostajien Liiton alkuvuonna 2016 tekemään kyselyyn vastasi 57 liiton jäsenyritystä.

 

Lisätiedot:
Mainostajien Liitto, toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski
p. (09) 6860 8417, 040 508 0607, ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Siksi markkinointia!

 

Markkinointi lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, mikä kasvattaa kulutusta ja lisää siten talouskasvua. Tämä luo työpaikkoja ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Mutta riittäkö tämä perusteluksi sille, miksi markkinointia tehdään?

Kattojärjestömme World Federation of Advertisersin (WFA) piirissä huomattiin yli 10 vuotta sitten, ettei ollut käytettävissä tyhjentävää selvitystä siitä, miksi yritykset markkinoivat. Miten pystymme perustelemaan markkinoinnin tarpeellisuuden, jollemme itsekään osaa perustella sitä? Asia päätettiin ottaa työn alle.

Tämä ”Value of Marketing” -projekti tuotti erinomaista materiaalia, jonka avulla pystyttiin kertomaan sidosryhmille paremmin markkinoinnin merkityksestä. WFA antoi jokaiselle 55 jäsenmaalleen luvan käyttää materiaalia omiin tarkoituksiinsa. Suomessa Mainostajien Liitto päätti antaa sen Mainonnan Neuvottelukunnan käyttöön. Näin syntyi Markkinoinnin tehtävä ja merkitys -kalvosarja, joka on vielä tänä päivänäkin kaikkien vapaasti käytettävissä. Se löytyy Mainostajien Liiton ja Mainonnan Neuvottelukunnan sivuilta.

Keskustelut markkinoinnin merkityksestä ovat jatkuneet eri puolilla. Ranskassa veljesjärjestömme UDA teki Pariisin yliopiston kanssa jo vuonna 2006  tutkimuksen markkinoinnista ja kansantalouden kasvusta. McKinsey & Company julkaisi raportin “Advertising as an Economic Growth Engine” vuonna 2012. USA:n veljesjärjestömme ANA teki markkinointi-investointien merkityksestä talouden kasvulle raportin vuonna 2013. Samana vuonna julkaistiin Deloitten tuella Iso-Britanniassa ”Advertising Pays”.

Mainonnan Neuvottelukunnassa jatkettiin myös keskusteluja siitä, että Suomeenkin tulisi saada enemmän faktapitoista tietoa markkinoinnin konkreettisista vaikutuksista myyntiin ja talouskasvuun. Viimein monien alan asiantuntijoiden avustuksella hallitusammattilainen Anne Korkiakoski käynnisti Vaasan yliopistossa hankkeen, jonka tuloksia voimme nyt käyttää. Artikkeli hankkeesta on tuoreen MAINOSTAJAn sivulla 18.

Tämä hanke on monella tavalla merkittävä. Se on markkinointialan toimijoiden yhteinen projekti, jonka toivotaan poikivan uusia samansuuntaisia ja syventäviä tutkimushankkeita. Jos markkinoinnin ammattilaiset eivät osaa perustella konkreettisesti miten markkinointi on myynnin ja kansantalouden veturi, yksi menestystämme tukevista keinoista jää käyttämättä.  Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarvitsemme käyttöön kaikki keinot, jotta saamme kansantaloutemme kuntoon.

Kannustan tutustumaan asiaa koskeviin aineistoihin osoitteessa www.mainostajat.fi ja jakamaan tietoa eteenpäin. Tarvitsemme jokaisen markkinoinnin ammattilaisen viestinviejäksi, jotta saamme nostettua markkinoinnin arvostusta yrityksissä ja kaikissa sidosryhmissämme.

Kyllä me osaamme paremmin, kun vain ryhdymme toimeen.

 

Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 20.11.2015