Match2One tositoimissa: case Mainontapäivä 2018 -kampanja

Match2One

Suomessa Match2One-työkalun käyttöönoton yksi ensimmäisistä pilottikampanjoista oli Mainostajien Liiton Mainontapäivä 2018 -tapahtuman mainonta ohjelmallisen ostamisen alustan kautta. Match2Onen yrityksen edustajien mukaan erityisen hyviä tuloksia onkin saatu erityisesti tapahtumamainonnassa.

Mainontapäivän tapahtumasivulle asetettiin seurantapikseli jo kesän alussa keräämään dataa sivukävijöistä. Tämä auttoi tekoälyä ymmärtämään tavoitellun yleisön määritteitä jo ennen kuin kampanja elokuussa käynnistettiin, mikä taas osaltaan edisti hyvien tulosten saavuttamista.

Mainonnalla voidaan tavoitella uusia asiakkaita, tuoda takaisin sivukävijöitä tai tehdä näiden yhdistelmäkampanja. Tämän lisäksi valitaan optimoinnin tyyppi: CPM, CPC tai CPA.

Mainontapäivän tapauksessa halusimme löytää uusia asiakkaita sekä tuoda takaisin sellaisia sivukävijöitä, jotka eivät olleet ilmoittautuneet tapahtumaan.

Tavallisesti tällaisen kampanjan kanssa valitaan optimoinnin tyypiksi CPA. Mainontapäivän lippujen hinta oli sen verran korkea, että CPA-tavoite olisi noussut suuremmaksi kuin suunniteltu päiväbudjetti, joten päädyimme valitsemaan CPC-tavoitteen.

Mainossisällöissä nostettiin Mainontapäivän esiintyjiä ja koot valikoituivat display-mainonnan yleisesti parhaiten toimivien kokojen perusteella. Bannerit tehtiin giffeinä eli sisälsivät liikkuvia kuva- ja tekstielementtejä.

Koko kampanjan läpiviennin ajan tekoäly muutti mainontaa kustannustehokkaammaksi: keskimääräinen klikkihinta eli CPC laski, näyttöjen kohdentamista tehostettiin potentiaalisille konversion tekijöille ja konversioiden määrä kasvoi.

Yksi parhaimmista asioista alustan raportoinnissa on se, että mainostaja näkee kaikki mainonnan kautta suoraan tai välillisesti tulleet konversiot. Raportoinnista on myös nähtävissä, että minkä verkkosivustojen kautta nämä konversiot ovat tulleet.

Mainontapäivän kampanja tuotti yhteensä 20 konversiota eli tapahtumaan ilmoittautumista. Kampanjan tulokset eivät näin ollen vain kattaneet mainonnan kustannuksia vaan toivat mainostuottoa (ROAS) yli 600 %. Tulosten valossa voidaan todeta, että kampanja oli menestyksekäs ja tuottava.

 

Katso koko Ulla Ristkari-Ryynäsen kirjoittama juttu ohjelmallisesta ostamisesta Kuuki Marketing Labin blogista

Mainontapäivä 2018 – Miltä tulevaisuus näyttää markkinointiviestinnän opiskelijalle?

Pääsimme tutustumaan Mainostajien Liiton järjestämään Mainontapäivä 2018 -tapahtumaan. Lue lisää postauksesta, mitkä olivat fiiliksemme tapahtumasta sekä mitä perjantaipäivältä jäi käteen tulevaa työuraa ajatellen.

 

Olimme todella innoissamme, kun saimme osallistua Mainontapäivä-tapahtumaan. Tämä tarkoitti, että tulisimme olemaan osa opiskelemamme alan yhtä vuoden isoimmista ja tärkeimmistä tapahtumista. Jo ennen tapahtumaa jännityksemme oli käsin kosketeltavaa, kun tutkimme päivän aiheita ja puhujia.

Jäikö meille mitään tapahtumasta käteen tulevaa markkinoinnin työuraamme ajatellen? Todellakin jäi! Mainontapäivän esiintyjät kertoivat vakuuttavasti, mihin heidän mielestään ala on tulevaisuudessa menossa. Ehkä mieleenpainuvin esiintyjä oli keksijä, futuristi, säveltäjä, ja startup-yrittäjä Perttu Pölönen, joka kuvasi markkinointitermin disruptio merkityksen käyttäen apunaan oivallisesti monia vuosia vanhoja, meille nykyäänkin elintärkeitä keksintöjä. Hyödynnämme ehdottomasti Pölösen vinkkejä, kun mietimme tahoillamme, miten jonkin asian kehittäminen uuteen suuntaan tarjoaa enemmän hyötyjä kuin haittoja.

Tunnelma oli koko päivän todella upea ja tauoilla tutustuimme tapahtuman kiinnostaviin näytteilleasettajiin. Tuotimme päivän aikana Luova toimisto Krean sosiaalisen median kanaviin, mm. Instagramiin livesisältöä ja seuraajamme saivat kysyä meiltä alaan liittyviä kysymyksiä. Etsimme vastauksia kysymyksiin Mainontapäivän kumppaniyrityksiltä, jotka kaikki olivat todella avuliaita ja hyvällä fiiliksellä kertomassa eri aiheista. Esimerkiksi Notkee.com -yrityksen edustaja Karri Naakka kuvasi lyhyesti, mutta ytimekkäästi videon muodossa Instagram-seuraajillemme, millaista on tulevaisuuden taktinen mainonta. Kävimme myös mielenkiintoisen keskustelun Match2One -yrityksen edustajan Rei Golrokhin kanssa, miten paljon tekoäly tulee mullistamaan markkinointia lähitulevaisuudessa.

Mainontapäivän viimeinen esiintyjä, muusikko, luennoitsija ja artisti Jurgis Didžiulis piti sympaattisen esityksen aiheesta ”This is connection”. Luennon lopuksi hän pyysi koko yleisön tanssimaan kanssaan esiintymislavalle. Esitys oli todella otsikkonsa veroinen! Päivän kruunasi Mainostajien Liiton Vuoden Brändinrakentaja -palkinnon jakaminen, jonka tänä vuonna sai OP Ryhmä. Voittajaa juhlittiin kaikkien päivään osallistujien kanssa.

Koko perjantaipäivästä jäi erittäin ammattimainen fiilis, ja me opiskelijat saimme kokea antoisan elämyksen sekä rautaisannoksen ammattilasten näkemyksiä alan tulevaisuuden näkymistä. Mainontapäivä oli meille kirjaimellisesti väylä markkinoinnin tulevaisuusteen.

Timo Tarvus
Kirjoittaja on Luova toimisto Krean opiskelija Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta

 

Voisiko ilmasta valmistettu proteiini muuttaa tulevaisuutemme?

Suomalainen start up -yritys Solar Foods on onnistunut valmistamaan ravintoa ilmasta ja sähköstä. Ideana on tuottaa ravinnerikasta proteiinia maapallon kasvavalle väestölle ympäristöä tuhoamatta. Tulevaisuutta voisi siis olla mahdollista muuttaa puuttumalla perusteisiin, kuinka ruokaa kasvatetaan.

Solar Foodsin keksintö tuottaa ravintoa maaperän mikrobeista hiilidioksidilla ja sähköllä sai alkunsa Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n tutkimuksesta. Yrityksen toimitusjohtaja Pasi Vainikka on toiminut aiemmin VTT:n johtavana tutkijana. Hän johti muun muassa Neo Carbon Energy -hanketta, jossa luotiin uutta päästötöntä energiajärjestelmää. VTT:n ja LUT:n yhteistyössä on onnistuttu myös valmistamaan nestemäistä polttoainetta ilman ja sähkön avulla.

Idea ruoan tuottamisesta sähkön ja hiilidioksidin avulla on peräisin jo 1960-luvulta. Ajankohtaiseksi sen hyödyntämisen on tehnyt havahtuminen ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun vaikutuksiin. Elintarvikkeiden raaka-aineeksi sopiva proteiinijauhe valmistuu bioreaktoritankissa, kun mikrobeja kasvatetaan hiilidioksidin ja vedestä sähköllä hajotetun vedyn avulla. Mikrobien kasvu ei ole riippuvainen ilmastosta tai muuttuvista sääolosuhteista, eikä tankkeja varten tarvitse raivata metsää pelloksi. Metsän hakkuiden lisäksi pystytään vähentämään myös vesien rehevöitymistä. Rehevöitymistä tapahtuu, kun vesistöjen lähellä olevia peltoja lannoitetaan ja fosforia ja typpeä pääsee valumaan vesistöön. Kasvuun tarvittavaa sähköä voidaan tuottaa myös aurinkoenergian avulla, jolloin ruokaa voidaan kasvattaa missä tahansa.

Tekniikan tohtori Pasi Vainikka kertoo Mainontapäivässä 21.9., miten uraauurtavia tuotteita ja täysin uudella menetelmällä tuotettua ravintoa on tehty tunnetuksi niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Perinteisen maatalouden tuottaman ruoan lisäksi on alettu suhtautua avoimemmin myös muihin ravinnon lähteisiin. Hyönteisiä sisältävien tuotteiden ostaminen marketista on jo mahdollista. Uuden ruokatuotteen on kuitenkin ensin saatava muun muassa elintarvikelupa ennen kuin kuluttajat voivat löytää sen kaupan hyllyltä.

Mainontapäivässä tullaan kuulemaan puheenvuoroja disruptiosta, vastuullisuudesta ja sinisen meren strategiasta. Solar Foodsia voisi käyttää esimerkkinä tästä kaikesta. Muutoksiin tarvitaan halu tehdä niitä. Muutoksia on tehtävä viimeistään silloin, kun on pakko. Kun oikeasti irrottaudutaan vanhoista kaavoista, voidaan luoda jotain, joka muuttaa tulevaisuuden. Disruptio horjuttaa vallitsevaa systeemiä. Samalla voidaan myös luoda aivan uusia mahdollisuuksia liiketoiminalle ja uusille teollisuuden aloille. Silloin pääsemme tulevaisuuden siniselle merelle.

Suvi Sillstén
Kirjoittaja on luova toimisto Krean opiskelija Haaga-Heliasta

Kuva: Solar Foods

Kyberturvallisuus koskee meitä kaikkia

Mitä kyberturvallisuus on ja kuinka siihen liittyvät asiat saadaan kuntoon? Millainen on Suomen kyberturvallisuusstrategia?

Mm. näihin kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla BusinessFM:n haastattelun, jossa jututettavana on Cyberwatchin toimitusjohtaja Aapo Cederberg, yksi perjantaina 21.9.2018 pidettävän Mainontapäivän puhujista.

 

Kuuntele podcast kyberturvallisuudesta

 

Aapo Cederberg, Cyberwatch

Kuuntele miten Kirsi Alm-Siira valmistautuu Mainontapäivään

Uutisankkuri Kirsi Alm-Siira toimii 21.9.2018 pidettävän Mainontapäivän juontajana. Business FM:n haastattelussa Kirsi kertoo kuinka hän valmistautuu tulevaan tehtävään ja mitkä ovat hänen tärppinsä päivän ohjelmassa.

Kuulet myös mm. millainen on hänen ja Nina Rahkolan helmikuussa alkava talkshow Studio sekä Kirsin ajatuksia mediamaailman tulevaisuudesta.

Kuuntele Business FM:n podcast

 

Videomarkkinointi 2018 – ajattele mobiili edellä tai älä ajattele ollenkaan!

Mobiili vastaa jo valtaosasta internetin kaikesta liikenteestä. Tämä vaikuttaa myös videomarkkinointiin. Tarjoat yleisöllesi parhaan kokemuksen, kun videosi on räätälöity mobiilialustalle sopiviksi.

Yhdysvalloissa kuluttajat viettävät älypuhelimella viisi tuntia päivässä. Yli puolet kaikesta nettiliikenteestä tapahtuu mobiililaitteilla. Lisäksi 2/3 brändin kohtaamisista tehdään mobiilissa. Tietoja kannattaa sulatella hetki. Mobiililaitteet vievät jo leijonanosan yhä useamman ihmisen huomiosta vuorokauden aikana, ja trendi on kasvava. Kun valtaosa kohtaamisista brändin kanssa tapahtuu älylaitteella, täytyy myös markkinoinnin muuttua. Nyt on viimeistään aika ruveta ajattelemaan mobiili edellä.

Mobiili pakottaa videomarkkinoinnin muutoksiin

Enemmän kuin kolme neljästä videosta katsotaan mobiililaitteilla. Siksi myös videomarkkinoinnin on oltava mobiililähtöistä. Videomarkkinoinnin on mukauduttava uuden ympäristön infrastruktuuriin ja sisällönkulutustapoihin.

Tässä vaiheessa kuulen jostain jonkun soraäänen. ”Ai, – internet on internet – ihan sama, millä laitteella käyttäjä sitä selaa. ”Mutta ihan näin asia ei todellakaan ole. Internetin käyttö ja videoiden katselu mobiililaitteella on luonteeltaan erilaista kuin pöytäkoneella. Se on keskeytyksille alttiimpaa ja poukkoilevampaa. Lisäksi videoita katsellaan todennäköisemmin liikkeellä ollesss. Puhumattakaan siitä, että älylaitteen näyttö on pysty- eikä vaakasuuntainen, siis päinvastoin kuin tietokoneen. Jos yrittää tarjota samaa videosisältöä mobiililaitteiden käyttäjille kuin pöytäkoneiden tai – herra paratkoon – television katsojille, tunkee todennäköisesti pyöreää palikkaa neliskulmaiseen reikään. Laitteella on väliä. Eri laitteita käytetään eri tavoin, eri tilanteissa, ja erilaiset sisällöt toimivat kussakin erilaisella tehokkuudella.

Näin pääset alkuun

Alla on neljä käytännön vinkkiä. Niiden avulla pääset hyvään alkuun videomarkkinoinnin räätälöimisessä mobiililaitteille.

1. Vertikaaliset videot

Vertikaaliset videot ovat korkeampia pystysuunnassa kuin leveyssuunnassa. Ne istuvat siis täydellisesti älypuhelimen näytölle ilman tarvetta luurin kääntelylle. Merkittävimmät vertikaalisen videon kanavat tällä hetkellä ovat Snapchat ja Instagramin Stories, mutta myös YouTube on tuonut mahdollisuuden lisätä pystyvideoita. Mikäli esimerkiksi Youtube-kanavasi katseluista suuri osa tehdään mobiililaitteella, voivat vertikaaliset videot olla mainio tapa erottua kilpailijoista.
On kuitenkin hyvä muistaa, että monet näytöistämme ovat edelleen horisontaalisia. Tietokoneen näytöllä vertikaaliset videot toimivat vain kohtalaisesti.

2. Varmista, että videosi toimii myös ilman ääniä

Älypuhelinta käytetään usein julkisilla paikoilla. Tästä syystä videoita ei ole aina mahdollista katsoa äänen kanssa. Varmista siis, että videosi toimii äänettömänäkin lisäämällä siihen tekstitykset.

3. Kuvaa livevideo Facebookissa tai Instagramissa

Livevideot vetoavat katsojiin samasta syystä kuin television suorat lähetykset: ne tuntuvat intiimeiltä, läheisiltä ja aidoilta. Livevideot mahdollistavat suoran vuorovaikutuksen yleisön kanssa. Hetkessä tapahtuva videosisältö sopii loistavasti katsottavaksi mukana olevalla mobiililaitteella. Voit tehdä esimerkiksi kysy-ja-vastaa -videon, livehaastattelun tai tarjota vaikka yleisöllesi behind-the-scenes -kuvaa.

4. Pidä videomainoksesi lyhyinä

Tiesitkö, että mobiililla internetin käyttö on hektisempää kuin pöytäkoneella? Facebookin mukaan 6 sekunnin mittaiset mainosvideot ovat tehokkaampia kuin 30 sekunnin mainosvideot. Pidä siis videosi lyhyinä ja aloita räväkästi, niin ne todennäköisesti katsotaan loppuun. Sosiaalinen media ei ole televisio, älä siis mainosta siellä kuin televisiossa. Ajattele mobiili edellä.

Heikki Karstu
Kirjoittaja on Luova toimisto Krean opiskelija Haaga-Heliasta

Kiinnostuitko? Tule 21.9.2018 Mainontapäivään: Googlen mobiili- ja videopalveluista vastaavat johtajat Dyana Najdi ja Diana Van Roest sekä Country Manager Antti Järvinen nousevat lavalle ja jakavat ajatuksiaan kehittyvästä videomainonnan kentästä.

Visio on yrityksen majakka

Vahvat ja tunnerikkaat lauseet ovat aina saaneet minut syttymään. Nyt inspiroivasti muotoillut ajatukset ovat jatkuvasti tärkeämpiä, sillä elämme tarinallistamisen aikaa. Loistavimmat ajatukset ja kirkkaimmat visiot valaisevat tietämme kuin majakat.

Monesti hienotkin lauseet vain unohtuvat arjen askareiden keskellä. Se johtuu siitä, että sisältöä ja kanavia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hukumme uutisvirtaan ja kaaoksessa on usein vaikea erottautua keskinkertaisuudesta.

Myös me Fredman Groupissa yritimme pitkään huudella asioistamme ja tekemisistämme kurkkumme kipeäksi, ilman erävoittoja tai sen suurempaa huomiota. Moni sivusta seurannut kertoi meille, että yrityksemme oli kuin pihasadettaja. Tavaraa pärskyi paljon joka suuntaan, mutta emme oikein tienneet miksi tai kenelle.

Oli pakko pysähtyä miettimään.

Aloitimme suuren strategiaharjoituksen, jossa lähdettiin perusasioista. Aivan ensimmäiseksi keskityimme määrittelemään, miksi olemme olemassa. Ymmärsimme, että tarvitsimme vahvan ja rohkean vision. Vision, joka herättäisi organisaatiomme rakentamaan jotain ennennäkemätöntä, ja joka herättäisi tavoittelemassamme kohderyhmässä aitoja tunteita.

Pitkän väännön jälkeen tulimme lopputulokseen, jossa ”tavoittelemme täydellistä keittiötä”. Aluksi muotoilu tuntui oudolta tai jopa suppealta, mutta lopulta ymmärsimme, että se oli juuri etsimämme majakka. Visio kertoi muutamalla sanalla, kenen palveluksessa olemme ja millä asenteella.

Visio ohjaisi Fredman Groupin suurta muutostarinaa, jossa koko yritys muuntautui tuotantotaloudesta asiakastaloudeksi. Asiakaslähtöisyys nostettaisiin strategian keskiöön niin, että se ohjaisi jatkossa koko tuote- palvelukehitystämme. Tavoitteenamme oli tuottaa jatkossa ainoastaan sellaisia sovelluksia ja palveluita, jotka lisäisivät arvoa asiakkaidemme arjessa.

Sisäinen kehityshanke lähti liikkeelle vuonna 2015 ja se jatkuu edelleen. Kaikkein tärkein ja samalla kaikkein vaikein kokonaisuus on ollut kulttuurin muutos.

Uutta kulttuuria luotaessa tarvitaan vahva visio, joka seisoo paikallaan myrskyssäkin ja valaisee muutosmatkaa tekevien reittiä. Yleensä tehdään se virhe, että kurssia ei muuteta tarpeeksi vaan suunnataan edelleen kohti tuttuja vesiä. Ja jos kurssi löytyy, niin muutoksen kourissa tuijotetaan omaan napaan niin tiiviisti, että asiakas unohtuu. Jos olet eri mieltä, kysy vaikka asiakkailtasi!

Harva kiistää vahvan vision merkitystä yritykselle. Toiset vain osaavat hyödyntää visiota ja tehdä siitä yrityksen arvokkainta pääomaa. Toiset hukkaavat sen aamukahvin lomassa murusina lattialle.

Minulla on ilo saada puhua visiosta lisää Mainontapäivässä 21.9 Finlandia-talolla. Nähdään siellä!

Peter Fredman
Fredman Group

Kirjoittaja on toisen polven perheyrittäjä, joka elää 25 vuoden kvartaaleilla.
Uskoo parempaan huomiseen vastuullisen omistajuuden, intohimoisen yrittäjyyden sekä myönteisen vuorovaikutuksen kautta.

 

Disruptoinnilla tulevaisuuden tekijäksi

Hän on keksijä, futuristi, startup-yrittäjä ja säveltäjä. Jos ’’multitasking’’ on päivän sana, sanan ruumiillistuma on 23-vuotias Perttu Pölönen. Tämä monesti neroksi tituleerattu hahmo on puhuttanut mediassa rakentaen kuvaa luovasta tulevaisuuden toivosta. Pölönen on kouluttautunut säveltäjäksi Sibelius-Akatemiassa ja opiskellut eksponentiaalisia teknologioita Piilaaksossa. Vuonna 2016 Pölönen kutsuttiin ainoana suomalaisena Nasan Singularity Universityn kesäkurssille tuhansien hakijoiden joukosta.

Pölöstä on kuvailtu inspiroivaksi puhujaksi, joka innostaa kuulijoitaan aiheilla disruptiosta megatrendeihin ja eksponentiaalisiin teknologioihin sekä näiden vaikutuksista ihmisiin, yrityksiin ja koulutukseen. Pölösen inspiroivat alustukset tempaavat monien eri kohderyhmien edustajat mukaansa ja rohkaisevat yleisöä kohtaamaan tulevaisuuden muuttuvat näkymät.

Kun puhutaan Perttu Pölösestä, täytyy puhua myös Pölöselle ominaisesta aiheesta: disruptiosta. Disruptiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa vallitsevaa systeemiä nousee horjuttamaan jokin uudenlainen ja mullistava innovaatio. Tämä innovaatio pistää yrityksen miettimään toimintatapojaan uudestaan ja haastaa jo olemassa olevat alan normit. ’’Disruptoi. Älä rakenna olemassa olevan päälle vaan tee se tarpeettomaksi.’’ Disruptoinnin tarkoituksena ei ole kilpailla samalla, paremmalla tuotteella tai palvelulla vaan muuttaa koko alaa täysin uudella idealla.

Eräällä disruptiosta kertovalla videollaan Pölönen sanoo: ’’2000-luvulla maailma ei muutu enää 10 % kerrallaan vaan hyppäyksittäin, vallankumouksina’’, ja juuri siitä tulevaisuudessa on kysymys: muutoksesta ja sen luomisesta. Vain tekemällä, kokeilemalla, epäonnistumalla ja kokeilemalla uudelleen syntyy muutosta. ’’Koskaan ei ole ollut parempia mahdollisuuksia muuttaa maailmaa kuin nyt’’, Pölösen mukaan tarve ei kysy enää vain taloudellisia resursseja vaan innovatiivisia ja uusia ratkaisuja, joilla muutetaan maailmaa.

Disruptio on vaihtoehto menneisyydelle. Uuden kehittäminen vallitsevien arvojen muuttuessa on pakko. Alojen on kehityttävä nopeasti ja tehdä se samaan aikaan tehokkaasti ja inhimillisesti. Mainonnassa siirrytään noudattamaan ’’ihmiseltä ihmiselle’’ lakeja. Kulutuskäyttäytymisen muuttuessa on mietittävä uusia markkinoinnin keinoja aggressiivisen ostopakotuksen rinnalle.

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, mutta siihen vaikuttaminen on mahdollista. Markkinointi on murroksessa, kun uusia tapoja keksiä ja kokea kehitetään koko ajan. Koulut joutuvat miettimään, miten kaikki saadaan opetettua koko ajan kehittyvässä maailmassa ja jokaisen on oltava tavoitettavissa vuorokauden ympäri. Olemme koko ajan valmiina oppimaan ja janoamme tietoa uusista teknologioista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista.

Tulevaisuus alkaa tänään, oletko valmis muutokseen?

Tervetuloa kokemaan Perttu Pölönen ja markkinoinnin tulevaisuus Mainontapäivässä 21.9.2018.

Vivi Mikkonen
Kirjoittaja on luova toimisto Krean opiskelija

Dear brands, stop being nice, be brutal

It’s about time sustainability leaves the do-good closet and puts on a suit!

 

The 6-trillion dollar argument

Brands are rushing to take a stand on everything from diversity, plastics to food waste and seem as sincere as a used car salesman. And younger generations can easily see through the green, white or pink-washed turd as a survey from Deloitte finds that 64% of Millennials and Gen Z’s believe companies only is in it for the money.

But why are brands doing all of this do-good-shouting? I’m sad that marketing people see sustainability as something nice to glue on to the brand like sponsoring a golf-club rather than an enabler of business transformation or what it really is: a killer of business-as-usual!

The challenge to our current economic thinking comes from the very top as Larry Fink, the CEO of the world’s biggest asset manager, Black Rock, representing 6 trillion dollars of value, in his annual later writes that companies got to contribute positively to society and he makes the business case clear: “Without a sense of purpose, no company, either public or private, can achieve its full potential. It will ultimately lose the license to operate from key stakeholders.” A statement like that creates ripples, because it shows that business is transforming and the likes of Natura, Tesla Motors, IKEA, Whole Foods and Unilever outperform their competitors on the stock market.

Redefining growth as we know it!

And I get excited when I see companies like Interface taking an innovative approach to sustainability and business by developing a carpet that sucks CO2 out of the atmosphere like it was a living tree! This is not a business minimizing its impact, but cleaning up the mess it’s done in the past (carpet manufacturing is usually heavily dependent on fossil fuels).  Or what about Phillip’s Lightning transforming its business model away from selling more light bulbs to selling light as a service turning the whole system on its head. Sustainability is baked into the very business model as it’s in the interest of Phillip’s to make light bulbs last as long as possible and use energy more efficiently. Or what about rethinking the cancerous growth of our cities? One attempt is ReGen Villages that’s right now breaking ground on the first 194 homes in Almere, Netherlands with a global ambition to scale up and create self-sufficient, off the grid, thriving communities that produce their own energy and food. These are not nice ideas, but brutally transforming what we know as business today and I wouldn’t like to be in their competitor’s shoes.

For people by people

The exponential transformation we’ve seen with digital will surely replicate itself within the sustainability space. Your pretend to be good products won’t cut it in the marketplace as new incumbents are walking the talk. Paul Lindley stared Ella’s Kitchen in 2006 motivated by his desire to feed his daughter Ella tasty, fun and healthy organic food. After 12 consecutive years of plus double-digit growth Ella’s have taken on global FMCG giants to become the UK’s no.1 baby food brand with £90M in global revenues. The mission for Ella (and Paul) is still the same: “I passionately believe that Ella, my daughter, along with her generation, should have the opportunity to eat better food and also to discover that healthy food can be fun, tasty and cool”. Ideas like that keep me awake at night as they ultimately redefine growth, as we know it. What’s your response?

What’s the planetary and societal need for advertising?

We uphold our industry and its talent as creative geniuses, but quite frankly it’s not the tiny competition in Cannes one should worry about but the millions of hungry, angry and change-ready social and environmental entrepreneurs that are disrupting products, services and systems for breakfast. As an advertising industry isn’t it time to self-disrupt and discover how we can redefine our role as mainly drivers of consumption? How can we disrupt our products, services or maybe the whole system? The arguments (and threats) are getting stronger by the day, but when all comes to all, we simply need common sense as the founder of Interface, Ray Anderson, cunningly reminds us: “What’s the business case for ending life on earth?”

 

Thomas Kolster esiintyy 21.9. Mainontapäivässä

Katso Thomaksen videotervehdys alla

 

Thomaskolster.com
Twitter @thomaskolster
Instagram: thomas_kolster
Linkedin: https://www.linkedin.com/in/thomaskolster
Facebook: https://www.facebook.com/thomas.kolster

Cirque du Soleilin Jean David Mainontapäivässä 21.9. – ainutlaatuinen tarina innovaation ja luovuuden kulttuurista 

Jean David Mainontapäivässä 21.9.2018

Cirque du Soleilin menestyksessä keskeisessä roolissa ollut Jean David puhuu 21.9. Mainontapäivässä, jonka teemana on markkinoinnin tulevaisuus. Jean Davidia voi hyvällä syyllä kutsua luovaksi guruksi ja innovaatiojohtamisen edelläkävijäksi. Cirque du Soleil ja Davidin johtamismalli mainitaan Sinisen meren strategia -kirjassa tapana johtaa organisaatio pois tiukasti kilpailluilta markkinoilta.

Quel Cirque -kirjan kirjoittanut ja myös vuoden markkinointipersoonaksi valittu Jean David vastasi 15 vuotta Cirque du Soleilin markkinoinnista. Hän oli yksi keskeisistä sirkuksen siniselle merelle johtaneista pioneereista. David puhuu organisaation sisäisen innovaatiokulttuurin johtamisesta sekä luovuuden jalkauttamista koko organisaatioon. Näiden seurauksena syntyy dominoefekti, joka vei myös Cirque du Soleilin täysin uusille markkinoille. Sirkuksen jälkeen David työskenteli  Las Vegasissa sijaitsevan WYMM-hotellin johdossa. Sen jälkeen hän oli perustamassa Mumbaihin elämyspuistoa luovuuden ja elämysten ympärille. David pitää luovuutta tulevaisuuden tärkeimpänä kilpailutekijänä.

– Luovuuden täytyy olla organisaation toiminnan keskiössä sen sijaan, että se olisi vain pienen joukon omaisuutta, sanoo David.

Muita Mainontapäivässä Finlandia-talossa 21.9.2018 esiintyviä puhujia ovat muun muassa Aapo Cederberg, Thomas Kolster, Laila Pawlak ja Perttu Pölönen. Tapahtuman ohjelma katsoo markkinoinnin tulevaisuuteen aiheinaan mm. disruptio, markkinoinnin vastuullisuus, kyberturvallisuus ja verkkovideoiden voittokulku.

Lisätiedot:
Riikka-Maria Lemminki, p. 040 578 1974 riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi
Anneli Seitsonen-Ceder, p. 040 535 3949, anneli.seitsonen-ceder@mainostajat.fi

Haastattelupyynnöt:
Asta Anttila, p. 050 584 2266, asta.anttila@mainostajat.fi

Jean Davidin kuva ladattavissa
https://www.marketingfinland.fi/wp-content/uploads/2018/08/Jean-1.jpg

#Mainontapäivä
www.mainontapaiva.com

Mainontapäivä on Mainostajien Liiton vuosittain järjestämä markkinoinnin johtava tapahtuma Suomessa. Se tarjoaa ajankohtaista tietoa ja uusia työkaluja sekä innostavia näkemyksiä markkinoinnin kehitykseen. Mainontapäivä on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä markkinointijohdon kohtaamispaikkana jo yli neljänkymmenen vuoden ajan.