Innostavat markkinoinnin kehityshankkeet

Markkinointiosaamisen ja -investointien merkitys suomalaisen hyvinvoinnin rakentajina ymmärretään yhä paremmin sekä elinkeinoelämän päättäjien että yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden keskuudessa.

Tästä yhtenä merkittävänä osoituksena on Valtiontalouden tarkastusviraston tuore ehdotus markkinoinnin kehittämiskeskuksen, Makesin, perustamisesta. Markkinointiosaamista tarvitaan yritysten kasvun, kuluttajakysynnän ja kansainvälistymisen kiihdyttämiseksi. Makes voisi edistää markkinoinnin hankkeita esimerkiksi rahoittamalla markkinoinnin koulutusta, toimialakohtaisia markkinoinnin hankkeita ja start-up-vaiheen yritysten markkinointia.

Markkinointialan liitot ovat tehneet viime vuosina tiivistä yhteistyötä Siksi markkinointia -hankkeessa edistääkseen markkinoinnin investointeja ja hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä. Järjestöt suhtautuvat viraston Makes-aloitteeseen erittäin myönteisesti.

Lukuisten alan kansainvälisten järjestöjen ja yritysten yhteinen hanke, Coalition for Better Ads, loi puolestaan standardit paremmalle verkkomainonnalle. Hankkeen tavoitteena on parantaa digitaalisen mainonnan käyttäjäkokemusta, jotta mainonnan estoohjelmien käyttö ei lisääntyisi. Kuluttajia eniten ärsyttävät mainostyypit ja ohjeet paremmalle verkkomainonnalle ovat osoitteessa betterads.org.

Innostavia markkinointioppeja on tarjolla myös Mainontapäivässä 19.9. Tervetuloa ’matkalle markkinoinnin ympäri päivässä’ ja verkostoitumaan alan muiden päättäjien kanssa!

mainontapaiva.com


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Suomi tarvitsee meitä markkinoinnin ammattilaisia

 

Ruotsin kansantalous jyrää vauhdilla eteenpäin samaan aikaan kun Suomessa kituutellaan heikon kasvun varassa. Vuodelle 2017 Mainostajien Liiton Mainosbarometrin saldoluku on +4. Usko markkinointi-investointien kasvuun oli laskenut huomattavasti syksystä. Vaikka saldoluku ei ennusta prosentuaalista kasvua, voidaan arvioida kasvun olevan hyvin maltillista. Tämä on harmillista, kun samaan aikaan Ruotsissa povataan yli neljän prosentin kasvua mediainvestointeihin ensi vuodelle ja talous kukoistaa.

Kattojärjestömme WFA:n (World Federation of Advertisers) johdolla tehtiin Deloitten kanssa tutkimus mainonnan taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Oli melkoisen työn takana saada pienen Suomen luvut raporttiin mukaan. Suomen lisäksi raportissa selvitettiin tilannetta Isossa-Britanniassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Unkarissa sekä EU-28-maissa. Erot maiden välillä eivät ole suuria, mutta kuitenkin suuntaa-antavia.

Keskimäärin EU-28-maissa mainontaan käytetty euro kasvattaa maan bruttokansantuotetta liki 7 eurolla ja Suomessa 6,4 eurolla. Näissä muissa maissa mainonta työllisti 2,5 % työvoimasta, Suomessa 2 %, eli noin 50 000 henkeä. Media- ja mainontasektorin palkoissa Suomen luvut olivat korkeammat. EU-28-maissa vuosiansiot ovat toimialalla keskimäärin 34 000 euroa ja Suomessa 39 000 euroa. Vaikka edellä mainitut luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, voidaan niistä päätellä, että mainontaan käytetty euro ei tuota meillä yhtä paljon kasvua kuin muualla. Lisäksi mainontasektori työllistää vähemmän ja kalliimmalla. Toki eri EU-maiden keskimääräisissä bruttopalkoissa on huomattavia eroja.

Value of Advertising -tutkimuksen perusteella vain vahvistuu käsitys, ettei Suomessa hyödynnetä markkinointia tarpeeksi eikä täysin ymmärretä markkinoinnin kansantalouden kasvua tukevaa merkitystä. Mutta uskon vahvasti, että näin tulee vielä tapahtumaan. Mainostajien Liitto on vahvasti mukana Siksi markkinointia -hankkeessa, jonka keulakuvana on ansioituneesti toiminut Anne
Korkiakoski. Hän on luennoinut yli 70 tilaisuudessa tavoittaen yli 7 000 ihmistä. Syksyllä hanke järjesti printtikampanjan, jossa lukuisat yhteistyötahot lupasivat puhelimitse apua budjettiaan tekevillä mainostajille. Hankkeen tuloksia on myös Aalto-yliopistoon järjestetty perusmainonnan kurssi, jollaista ei ollut tarjonnassa. Kurssi tuli välittömästi täyteen. Markkinointi-instituutti on
rakentanut uudet digiosaamiseen keskittyvät markkinoinnin koulutusohjelmat.

Uusia markkinoinnin merkitystä vahvistavia tekoja on tulossa lisää. Mainostajien Liiton seuraava hanke on markkinointijohtajille osoitettu CMO-tutkimus, joka tehdään samaan aikaan myös Ruotsissa ja Norjassa. Muutkin tahot ovat innokkaasti erilaisin projektein nostamassa esiin markkinoinnin merkitystä Suomen menestyksen vauhdittajana.

Jokaista meistä markkinoinnin ammattilaista tarvitaan nostamaan markkinoinnin merkitystä Suomessa ja jokainen meistä voi tehdä jotain. Olethan sinäkin mukana näissä talkoissa?


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Mediaostaminen muuttuu, ovatko sopimuksenne ajan tasalla?

 

Mediamarkkina ja medioiden ostotavat ovat muuttuneet viime vuosina huimaa vauhtia. Ohjelmallisesta ostamisesta on tullut arkipäivää. Samalla mediatoimistojen tulonmuodostus on muuttunut. Alati kasvava osuus tuloksesta tulee muusta kuin perinteisestä mediaostamisesta ja -suunnittelusta. Mediatoimistojen hinnoittelumallit ovat myös monipuolistuneet. Yhä useammin mediatoimisto saa palkkiota saavutettujen tulosten perusteella.

Median ostajan näkökulmasta alan murros aiheuttaa päänvaivaa. Mainostajien Liiton taannoisen kyselyn mukaan suuri osa mainostajista näkee ongelmia esimerkiksi ohjelmallisen ostamisen läpinäkyvyydessä. Markkinoijia kiinnostaa myös se, miten mediatoimistojen ansaintamallit ovat muuttuneet. Lähetimme näitä teemoja käsittelevän kyselyn parillekymmenelle suomalaiselle mediatoimistolle. Näistä seitsemän vastasi kysymyksiimme.

Vastauksista nousee esille muutama tärkeä havainto. Ensinnäkin vastaukset vahvistavat käsitystä alan murroksesta. Siinä missä yhden toimiston katteesta yli puolet tulee perinteisestä mediaostamisesta ja -suunnittelusta, voi tällaisen liiketoiminnan osuus toisella olla vain muutamia prosentteja tai nolla.

Toiseksi, toimistot kertovat tulouttavansa mediatoimistoalennuksen ja muut alennukset täysimääräisinä mainostajille. Televisioiden mediatoimistoille maksama linjaliikennealennus lienee ainoa poikkeus. Tämä tulouttaminen on hyvä asia, ja hyödyttää viime kädessä kaikkia osapuolia.

Kolmanneksi, mediaostamisen läpinäkyvyys vaikuttaa olevan Suomessa melko hyvällä tolalla, ja mediatoimistojen johtajat kannattavat avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä. Ongelmana näyttäisi kuitenkin olevan ohjelmallinen ostaminen, joka asettaa uusia vaatimuksia kaikille mediaostamisen osapuolille osaamisen ja ymmärryksen suhteen. Mediatoimistojen johtajat peräänkuuluttavatkin koulutusta, yhteistyötä ja foorumeita avoimelle keskustelulle.

Olen tässä samaa mieltä, ja rohkaisisinkin mainostajia käymään avointa keskustelua aiheesta toimistojen kanssa. Ja juristina kehottaisin kaikkia osapuolia myös varmistamaan, että sopimukset ovat ajan tasalla näiden uusien asioiden suhteen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että läpinäkyvyys ja avoimuus ulottuvat myös sopimuksiin asti.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Ad blocking yleistyy – kuluttajat takaisin markkinoinnin keskiöön

 

Mainonnan esto-ohjelmien käyttö on viime vuosina kasvanut erittäin nopeasti. Adoben ja Pagefairin vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan Euroopassa verkon käyttäjistä 35 prosenttia käytti estoohjelmia ainakin kerran kuussa. Suomessa luku oli n. 20 %, Ruotsissa 40 % ja USA:ssa peräti 48 %.

Mainosten esto-ohjelmia vastaan on taisteltu monin eri keinoin. On kehitetty teknologioita, joilla on voitu ohittaa estoohjelmien vaikutukset. On yritetty valistaa kuluttajia esto-ohjelmien kielteisestä vaikutuksesta verkkosivujen sisältöön ja jopa estetty esto-ohjelmien käyttäjien pääsy joillekin sivustoille. Myös Facebook muutti äskettäin mainoksiaan sellaisiksi, etteivät esto-
ohjelmat pääsisi niihin käsiksi. On myös käynnistetty oikeudenkäyntejä.

Kaikki nämä toimenpiteet osoittavat, kuinka markkinointialalla on kasvava huoli siitä, miten liiketoimintamallit muuttuvat. Kehittymättömät verkon käyttöä rajoittavat ohjelmistot eivät ainakaan paranna mielikuvaa markkinoinnista, vaan pahimmillaan estävät sekä hyvän että huonon markkinoinnin samaan aikaan.

Nyt on viimein aika palauttaa asiakkaat markkinoinnin keskiöön. Tutkimukset ovat osoittaneet monia syitä sille, miksi kuluttajat haluavat välttää mainoksia. Syynä voi olla mainosten heikko laatu, epäolennaisuus, häiritsevä koko tai sijoittelu, käyttökokemuksen heikentyminen tai liika toisto. Kaikki viittaa siihen, että olemme kadottamassa sen, mikä on kuluttajien kannalta
oleellista. Verkon teknologiset mahdollisuudet ovat ohittaneet panostukset hyvään kuluttajakokemukseen. Tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun kuluttajien vaikutusmahdollisuudet sisältöjen käyttöön ovat lisääntyneet.

Koko markkinointialan tulee pyrkiä ratkaisuihin, joissa viestinnän tekniset ratkaisut eivät ole tärkeimpiä, vaan se lisäarvo, joka niistä tulee kuluttajalle. Meidän tulisi myös keskittyä läpinäkyvyyteen, poistaa kuluttajilta monimutkaisuudet ja ylimääräiset kulut.

Mainostajilla on päävastuu brändeistään. Mainostajien edustajana meidän täytyy haastaa koko toimiala toimimaan siten, että
– selvitämme tehokkaasti markkinoinnin vaikutusta kuluttajakokemukseen
– löydämme häiritsevimmät digitaalisen markkinoinnin käytännöt ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan vähentämään niiden käyttöä
– kehitämme kuluttajille keinoja, joilla he voivat tarkemmin ilmaista mieltymyksiään ja valita millaisissa markkinointiympäristöissä he haluavat viettää aikaansa

Verkkomarkkinoinnilla on tulevaisuudessakin tärkeä tehtävä jakaa kuluttajan kannalta relevanttia ja osallistavaa sisältöä. Entistä laadukkaampi sisältö ja innovatiiviset uudet teknologiat tukevat tätä kehitystä. Mutta vain kuluttajia kuuntelemalla voimme vähentää mainonnan esto-ohjelmien yleistymistä.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Siksi markkinointia!

 

Markkinointi lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, mikä kasvattaa kulutusta ja lisää siten talouskasvua. Tämä luo työpaikkoja ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Mutta riittäkö tämä perusteluksi sille, miksi markkinointia tehdään?

Kattojärjestömme World Federation of Advertisersin (WFA) piirissä huomattiin yli 10 vuotta sitten, ettei ollut käytettävissä tyhjentävää selvitystä siitä, miksi yritykset markkinoivat. Miten pystymme perustelemaan markkinoinnin tarpeellisuuden, jollemme itsekään osaa perustella sitä? Asia päätettiin ottaa työn alle.

Tämä ”Value of Marketing” -projekti tuotti erinomaista materiaalia, jonka avulla pystyttiin kertomaan sidosryhmille paremmin markkinoinnin merkityksestä. WFA antoi jokaiselle 55 jäsenmaalleen luvan käyttää materiaalia omiin tarkoituksiinsa. Suomessa Mainostajien Liitto päätti antaa sen Mainonnan Neuvottelukunnan käyttöön. Näin syntyi Markkinoinnin tehtävä ja merkitys -kalvosarja, joka on vielä tänä päivänäkin kaikkien vapaasti käytettävissä. Se löytyy Mainostajien Liiton ja Mainonnan Neuvottelukunnan sivuilta.

Keskustelut markkinoinnin merkityksestä ovat jatkuneet eri puolilla. Ranskassa veljesjärjestömme UDA teki Pariisin yliopiston kanssa jo vuonna 2006  tutkimuksen markkinoinnista ja kansantalouden kasvusta. McKinsey & Company julkaisi raportin “Advertising as an Economic Growth Engine” vuonna 2012. USA:n veljesjärjestömme ANA teki markkinointi-investointien merkityksestä talouden kasvulle raportin vuonna 2013. Samana vuonna julkaistiin Deloitten tuella Iso-Britanniassa ”Advertising Pays”.

Mainonnan Neuvottelukunnassa jatkettiin myös keskusteluja siitä, että Suomeenkin tulisi saada enemmän faktapitoista tietoa markkinoinnin konkreettisista vaikutuksista myyntiin ja talouskasvuun. Viimein monien alan asiantuntijoiden avustuksella hallitusammattilainen Anne Korkiakoski käynnisti Vaasan yliopistossa hankkeen, jonka tuloksia voimme nyt käyttää. Artikkeli hankkeesta on tuoreen MAINOSTAJAn sivulla 18.

Tämä hanke on monella tavalla merkittävä. Se on markkinointialan toimijoiden yhteinen projekti, jonka toivotaan poikivan uusia samansuuntaisia ja syventäviä tutkimushankkeita. Jos markkinoinnin ammattilaiset eivät osaa perustella konkreettisesti miten markkinointi on myynnin ja kansantalouden veturi, yksi menestystämme tukevista keinoista jää käyttämättä.  Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarvitsemme käyttöön kaikki keinot, jotta saamme kansantaloutemme kuntoon.

Kannustan tutustumaan asiaa koskeviin aineistoihin osoitteessa www.mainostajat.fi ja jakamaan tietoa eteenpäin. Tarvitsemme jokaisen markkinoinnin ammattilaisen viestinviejäksi, jotta saamme nostettua markkinoinnin arvostusta yrityksissä ja kaikissa sidosryhmissämme.

Kyllä me osaamme paremmin, kun vain ryhdymme toimeen.

 


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 20.11.2015

Mainonta siirtyy yhä enemmän digitaalisiin kanaviin

Sähköisen mainonnan osuus mediamainonnan määrästä kasvoi 52,4 %:iin vuonna 2015.
Internet- ja radiomainonta sekä ulko- ja elokuvamainonta kasvoivat. Mediamainontaan
käytettiin yhteensä 1155,1 miljoonaa euroa, mikä on 2,1 % vähemmän kuin edellisenä
vuonna. Tiedot perustuvat TNS Gallup Oy:n yhteistyössä Mainonnan Neuvottelukunnan
kanssa toteuttamaan tutkimukseen.

Sähköisen mainonnan osuus kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttiyksikköä. Verkkomainonnan osuus koko mainonnan määrästä oli 24,8 %. Sen euromääräinen kasvu oli 6,8 %, mikä jakaantui lähes kaikille verkon osa-alueille.

Display-mainonta, johon sisältyy myös mainonta Facebookissa, kasvoi 4,9 %. Displaymainontaan sisältyvä mobiilimainonta kasvoi yli 35 % ja instream- eli videomainonta (sisältää myös netti-tv mainonnan) lähes 16 %.

Hakusanamainonta ja sähköisten hakemistojen panostukset kasvoivat 5,6 %. Luokiteltu ilmoittelu verkossa elpyi myös hieman ja kasvoi 1,3 %.

Televisiomainonta laski euromääräisesti 3,5 % ja sen osuus koko mediamainonnasta oli 22,1 %. Radiomainonta kasvoi euromääräisesti 3,1 % ja sen osuus oli 5,1 %. Elokuvamainonta kasvoi edelleen 43,4 % joskin sen osuus kokonaisuudesta on vain 0,4 %.

Digitalisaatio kasvatti ulkomainontaa

Ulkomainonta kasvoi 9,4 % ja sen osuus mediamainonnasta kasvoi 4,2 %:iin. Ulkomainonnassa on viime vuosina investoitu digitaalisiin tauluihin, mikä antaa mainostajille uusia mahdollisuuksia. Koko ulkomainonnan volyymista jo 20 % tulee digitaalisista ratkaisuista.

Painetun median osuus alle puolet

Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli vuonna 2015 yhteensä 43,4 % ja niiden osuus kokonaisuudesta laski 2,7 prosenttiyksikköä.

Painettuun sanomalehtimainontaan käytettiin rahaa 7,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupunki- ja noutolehdissä tilanne oli parempi: niissä mainontaan käytetty euromäärä nousi 1,2 %. Sanoma- ja kaupunkilehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 36,3 %.

Aikakauslehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 7,1 %. Euromääräisesti mainonta niissä laski 13,5 %. Aikakauslehtiryhmässä yleisölehtien mainostulot laskivat edelleen huomattavasti, 18,3 %. Asiakaslehdissä mainostettiin peräti 28,9 % vähemmän ja myös
ammatti- ja järjestölehdissä mainonta laski 1,1 %. Asiakaslehtien mainonnan lasku johtuu pääasiassa julkaisujen siirtymisestä verkkoon.

Mediamainonnan lasku loiveni

Muutaman vuoden jatkunut mediamainonnan lasku loiveni jälleen. Viime vuonna laskua oli 2,1 %, kun taas vuonna 2014 mainospanostukset laskivat 2,6 %.

”Mainospanostukset sähköisiin medioihin ovat jo yli puolet koko mediamainonnan määrästä. Digitaalisessa ympäristössä mainostajilla on printtiä enemmän mahdollisuuksia mainonnan mittaamiseen ja ostokäyttäytymisen seuraamiseen. Digitaalinen mainonta tulee
kasvamaan edelleen, koska lukijat siirtyvät entistä enemmän verkkoon”, sanoo Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Holmgren.

Mainonnan muutosprosentti on laskettu vertailukelpoisesta mediavalikoimasta. Mediamainonnan määrä perustuu TNS Gallupin kuukausittaiseen mediaseurantaan, jota on täydennetty sanoma- ja aikakauslehtien sekä ulkomainonnan osalta yhteistyössä medialiittojen
kanssa. Verkkomainonnan tietoja on täydennetty vuosittain tehtävällä erillistutkimuksella. IAB Finland kerää hakusana- ja Facebook-mainonnan tiedot vuosineljänneksittäin ja ne liitetään mukaan mediamainonnan määrä -tilastoon.

Mainonnan neuvottelukunta MNK on markkinointialan yhteistyöfoorumi, joka tuottaa vuosittain tutkimuksia kuten Mainonnan määrä ja Markkinointiviestinnän määrä -tutkimukset.

Mainonnan Neuvottelukuntaan kuuluvat: Aikakausmedia, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL, MTV MEDIA, Nelonen Media, Outdoor Finland, RadioMedia ry, Sanomalehtien Liitto, Sponsorointi ja Tapahtumamarkkinointi ry sekä Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto.

www.mainonnanneuvottelukunta.fi

Pidä tekijänoikeudet hallinnassasi, kun ulkoistat tuotannon

 

Oletko ulkoistanut mainoselokuvan tuotantoyhtiöiden kilpailutuksen? Tekeekö mainostoimisto puolestasi tuotantosopimuksen? Jollet ole prosessissa mukana, voit menettää projektin hallinnan. Tiedät kuitenkin itse parhaiten, mikä on etujesi mukaista.

Tekijänoikeuksista sopiminen on yksi liikkuvan kuvan tuotannon peruskivistä. Yksinkertaisinta mainostajan kannalta olisi sopia, että kaikki mahdolliset tekijänoikeudet kuuluvat mainostajalle, ja sitten niistä luovutetaan tarvittava osa tuottajalle. Näin ei kuitenkaan automaattisesti ole, jos noudatetaan Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry:n laatimia toimitusehtoja.

Tuottajat lähtevät näissä ehdoissa siitä, että kaikki mainoselokuvan tuotannon yhteydessä syntyvä kuva- ja äänimateriaali on tuottajan omaisuutta¹. Ehdoissa tuottaja luovuttaa näistä oikeuksistaan mainostajalle ainoastaan oikeuden käyttää filmiä alkuperäisessä muodossa. Jokainen erillinen osa, still-kuva ja pieni tekstin muuntelu tai vastaava edellyttää tuottajan lupaa ja erillisen korvauksen maksamista. Tämä voi tulla todella kalliiksi mainostajille.

Kun toimitusehdoissa on todettu kaikkien kuva- ja äänimateriaalien kuuluvan tuottajalle, on myös oltava tarkka, että mainostajalle sovitaan luovutettavaksi riittävän laajat käyttöoikeudet. Ainakin vähäinen muunteluoikeus tulisi pidättää mainostajalla.

Toimitusehtojen lausekkeista voidaan keskinäisin sopimuksin sopia toisin. Suosittelen luonnollisesti, että ehdoista poikkeaminen tehtäisiin kirjallisesti, vähintään sähköpostin välityksellä. Muutoin on vaikea todistaa toimitusehdoista poiketun. Erityisesti tekijänoikeutta koskevista asioista olisi syytä sopia mainostajan tarpeiden mukaisesti kerralla.

Toimialalla on käyty keskusteluja siitä, osaavatko toimistot tai mainostajat kilpailuttaa tuotantoyhtiöitä tehokkaalla ja reilulla tavalla. Teimme alan toimijoiden kanssa lyhyet ohjeet, jotka löytyvät verkkosivuiltamme. Näissä lähdetään siitä, että vaikka kilpailutuksen tekemisen voi siirtää muille, mainostajan on hyvä seurata kilpailutusta tarkkaan. Kaikki tarjoukset olisi syytä ensisijaisesti lähettää mainostajalle.

Seuraava hankkeemme, jolla parannamme alan toimintatapoja, on mallipohjan laatiminen kustannusarvioille. Mainoselokuvaja videotuotannossa on luovan työn lisäksi paljon sellaisia kustannuksia, joihin voi vaikuttaa ilman, että luovuudesta tingitään.

Tavoite on, että tuotantokustannukset ja tekijänoikeudet joustaisivat siten, että voisimme edelleen tarjota Suomessa toimiville tuotantoyhtiöille töitä. Kilpailukykyiset ja ammattitaitoiset kotimaiset markkinointipalvelut ovat yksi kilpailukeinomme kansainvälistyvillä markkinoilla.

 

¹ Huomioi, että tuottaja ei välttämättä omista kaikkia oikeuksia esimerkiksi musiikkiin tai näyttelijöiden suorituksiin.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 20.11.2015

Markkinointiviestinnän määrä laski Suomessa hieman vuonna 2014

Suomessa investoitiin markkinointiviestintään 2,9 miljardia euroa vuonna 2014, mikä on 2,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaikki suuret markkinointiviestinnän erät pienenivät. Markkinoinnin kokonaisinvestointien kehityksestä tiedot kertovat vain osittain, koska investoinnit asiakkaiden omaan mediaan puuttuvat selvityksestä.

Suurin markkinointiviestinnän ryhmä oli mediamainonta, joka oli 40,3 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisuudesta. Mediamainonnan kokonaismäärä oli 1 177 miljoonaa euroa. Mediamainonta laski 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Toiseksi eniten, yhteensä 707 miljoonaa euroa, käytettiin suoramarkkinointiin. Sen osuus markkinointiviestinnän kokonaisuudesta oli 24,2 prosenttia. Suoramarkkinointi laski 4,1 prosenttia.

Menekinedistämiseen eli muun muassa messuihin ja myymälämateriaaleihin investoitiin 602 miljoonaa euroa, hieman yli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Menekinedistämisen osuus oli 20,7 prosenttia.

Markkinointiviestinnän suunnittelun osuuden mittaustapaa ja otantaa on muutettu edellisestä mittauksesta. Vertailukelpoisten lukujen perusteella suunnittelu pieneni hieman alle prosentin. Suunnittelun osuus on 13,1 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisuudesta.

Tiedot käyvät ilmi mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämästä selvityksestä.

Investoinnit omaan mediaan mukaan kakkuun

Mainonnan Neuvottelukunta haluaa kehittää Markkinointiviestinnän määrä -selvitystä kuvaamaan entistä paremmin markkinointiviestinnän kehitystä. Investoinnit markkinoijien omiin medioihin jäävät selvityksen ulkopuolelle, joten markkinointiviestinnän kokonaismäärästä puuttuu merkittävä määrä euroja.

Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtajan Birgitta Takalan mukaan alati monimuotoistuvan markkinointiviestinnän investointien mittaaminen on haastavaa.

”Katvealueita ja kehitettävää raportoinnissa on edelleen. Uusia mediamainonnan muotoja tulee jatkuvasti. Lisäksi markkinoijien panostukset omaan mediaan jäävät nykyisen markkinointiviestintäkakun ulkopuolelle. Pyrimme siihen, että saamme jatkossa entistä kattavamman kuvan maamme taloudelle tärkeästä alasta.”

Mainonnan neuvottelukunta MNK on markkinointialan yhteistyöfoorumi, joka tuottaa vuosittain tutkimuksia kuten Mainonnan määrä ja Markkinointiviestinnän määrä -tutkimukset.
Mainonnan Neuvottelukuntaan kuuluvat: Aikakausmedia, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, MTV MEDIA, Nelonen Media, Outdoor Finland, RadioMedia ry, Sanomalehtien Liitto, Sponsorointi ja Tapahtumamarkkinointi ry sekä Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto.

www.mainonnanneuvottelukunta.fi

Haasteena tuntematon huominen

 

Miltä Mainostajien Liiton tulisi näyttää huomenna? Mitkä ovat ne palvelut ja toiminnot, joihin meidän tulisi panostaa? Mitä osaamista meillä tulisi olla? Entä millainen toimintaympäristö mainostajilla huomenna on? Kysyimme kesän aikana jäsenyrityksiltämme, mitä mieltä he ovat Mainostajien Liiton palveluista.

Ei ole yllätys, että saimme vertailussa mukana olleisiin sidosryhmiimme nähden parhaan arvosanan. Jäsenistömme tuntee meidät parhaiten. Edunvalvontaa pidettiin tärkeimpänä tehtävänämme, mutta näkemykset edunvalvonnan sisällöstä vaihtelivat paljon. Uudet maksuttomat koulutustilaisuutemme ovat saaneet hyvän vastaanoton, samoin verkkosivujemme uudistaminen viime vuonna.

Huolestuttavinta tuloksissa oli, että tarjoamamme jäsenpalvelut tunnetaan osin heikosti. Valtaosa ei ollut vielä käyttänyt verkkosivujen uutta työkalupakkia, josta löytyvät lukuisat sopimusmallit, ohjeistot ja tutkimustiedot. Maksullisten seminaarien laajemman käytön esteenä on selvityksen mukaan kiire ja korkeaksi koettu hinta. Nämä kuvastavat hyvin nykyistä talouden tilannetta.

Saimme jäsentyytyväisyystutkimuksesta paljon arvokasta palautetta. Olemme jo tehneet suunnitelmia tiedonkulun lisäämiseksi ja palveluiden parantamiseksi. Testaamme lähiaikoina muutamia esiin tulleita ehdotuksia. On turhaa tehdä selvityksiä, jollei tuloksia analysoida ja toimintaa kehitetä.

Haastavinta on kuitenkin ymmärtää millaiseksi mainostajan toimintaympäristö on muuttumassa tulevaisuudessa. Millä keinoilla voimme parantaa markkinoinnin tehokkuutta? Mitä osaamisalueita mainostajan tulisi tulevaisuudessa hallita? Ympäristömme digitalisoituu vauhdilla ja toiminta globalisoituu. ICT:n ja markkinoinnin yhteistyö tulee entistä tärkeämmäksi. Markkinoinnin rooli kansantalouden kasvun veturina vahvistuu.

Emme voi tietenkään ennustaa tulevaisuutta, mutta sen tiedämme, että markkinointiosaamisemme tulee vahvistua nopeasti. Tänään haasteenamme on mm. teknisen ja nopeasykkeisen ohjelmallisen ostamisen opettelu ja hallitseminen. Huomenna asiat eivät varmastikaan ole yksinkertaisempia. Meidän tulee edistyä markkinoinnin digitalisoitumisessa ja haastaa itsemme parhaimmistoon.

Ja ehkä vielä tärkeämpää on luoda ympäristöömme rohkea usko tulevaisuuteen ja siihen, että markkinoinnin avulla lähdemme uuteen kasvuun. Panostamalla markkinointiin menestymme paremmin.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 15.9.2015

Markkinoinnin painopiste siirtyy

Suomessa investoitiin markkinointiviestinnän ostettuun kanavaan ja suunnitteluun 3,1 miljardia euroa vuonna 2013. Laskua edellisvuoteen oli 4,4 prosenttia. Markkinointiviestintää tehdään ostettujen kanavien ja mediamainonnan lisäksi entistä enemmän omissa kanavissa.
Ostettuun kanavaan ja suunnitteluun käytetyn markkinointiviestinnän määrä laski Suomessa vuonna 2013. Markkinointiviestintään panostettiin viime vuonna 3,1 miljardia euroa eli 4,4 prosenttia vähemmän kuin aikaisempana vuonna. Tiedot käyvät ilmi mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämästä selvityksestä. Markkinointiviestinnän määrä -selvitys kattaa panostukset sekä varsinaiseen mediamainontaan että laajasti muuhun markkinointiviestintään ja sen suunnitteluun. Omiin kanaviin tehdyt markkinoinnin panostukset jäävät pääosin tutkimuksen ulkopuolelle.

Mediamainonnan panostukset olivat 1,2 miljardia euroa, mikä oli 8,2 prosenttia vuotta 2012 vähemmän. Mediamainonnan laskuun vaikutti eniten printtimainonnan selvä vähentyminen. Koko markkinointiviestinnän kakusta mediamainonnan osuus on nyt 38,5 prosenttia, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna.
Suoramarkkinoinnin osuus isosta markkinointiviestinnän kakusta oli 23,2 prosenttia, hieman edellisvuotta vähemmän. Suurta kasvua oli mobiilimarkkinoinnin (+48 %) ja sähköpostimarkkinoinnin (+19 %) määrissä, telemarkkinointi taas laski 15 prosenttia.

Menekinedistämisen ryhmä laski hieman, mutta sen osuus markkinointiviestinnän määrästä kasvoi 19,7 prosenttiin. Messuihin käytetyt panostukset laskivat lähes 14 prosenttia. Sponsoroinnin ja myymälämarkkinoinnin määrät taas kasvoivat.

Markkinointiviestinnän suunnitteluun investoitiin yhteensä 540 miljoonaa euroa, missä on kasvua noin 5 prosenttia verrattuna vuoteen 2012. Muuhun markkinointiviestinnän tuotantoon käytetyt investoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla.

Markkinointiviestintä laajenee ostetun median käytöstä muun muassa omien kanavien hyödyntämiseen ja sisältömarkkinointiin. Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja IAB Finlandin toiminnanjohtaja Birgitta Takala muistuttaa, että samalla kun markkinointiviestintä monimuotoistuu, sen mittaaminen käy haastavaksi.

”Tällainen tekeminen, esimerkiksi kovassa huudossa oleva sisältömarkkinointi, ei aina näy tilastoinnissa. Optimistisesti ajateltuna markkinointiviestinnän määrä ei välttämättä ole kokonaisuutena laskussa haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Toivottavasti saamme jatkossa mitattua myös uudenlaisia markkinointitapoja vertailukelpoisesti.”

Lisätietoja:
TNS Gallup Oy: yksikönjohtaja Marja Honkaniemi, marja.honkaniemi@tnsglobal.com, 040 503 0632
Mainonnan Neuvottelukunta: puheenjohtaja Birgitta Takala, birgitta.takala@iab.fi, 040 5439165

Mainonnan Neuvottelukunta (MNK) on mainos- ja markkinointialan järjestöjen epävirallinen yhteistyöfoorumi. Se edistää mainonnan ja markkinointiviestinnän asemaa Suomessa muun muassa tutkimuksen ja tiedottamisen avulla. MNK vastaa myös mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta. MNK:n jäsenet ovat Aikakausmedia, ASML – Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto, IAB Finland, Mainostajien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, MTV Media, Nelonen Media, Outdoor Finland – Suomen Ulkomainosliitto, RadioMedia ja Sanomalehtien Liitto.

www.mainonnanneuvottelukunta.fi

Markkinointiviestinnan maara 2013 TIEDOTE