Luova työelämä 2030

Ohjelmallinen ostaminen

Tavoitteena innovatiivisempi yrityskulttuuri

Luova työelämä 2030 on markkinoinnin alan yhteinen hanke, jota johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry. Mukana hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, Tivia, Henry, TEK, VTT ja Aalto. Hankkeen asiantuntijana sekä luovuusindeksin toteuttajana toimii Yellow Method. Luovuudella tarkoitamme kykyä ratkaista ongelmia ja löytää uusia, entistä toimivampia tapoja tehdä asioita kaikilla yritysten ja yhteisöjen tasoilla. 

Miten onnistumme?

Luova työelämä 2030 hanke pureutuu suomalaisten yritysten ja luovan alan toimijoiden arkeen Luovuusindeksi -selvityksen kautta. Sinäkin voi tehdä luovuustestin osoitteessa www.luovuusindeksi.fi. Kutsu myös kollegasi, työyhteisösi ja ystäväsi mukaan, sillä kysely on tarkoitettu kaikille yrityksen tasoille kirjapidosta tuotantoon ja yritysjohtoon. Luovuus nimittäin asuu meissä kaikissa, ihan jokaisessa. Lopputuloksena syntyy raportti, joka pyrkii paljastamaan suomalaisen työelämän luovuuden tilanteen. Kyselyn avulla voidaan sukeltaa suomalaisen luovuuden anatomiaan ja tunnistaa keinoja sen kehittämiseen. Tulokset on tarkoitus julkaista syyskuussa 2022.

Tavoitteemme on tehdä tämän maan työelämästä maailman parasta – sinun kanssasi.

Luo lisää luovuudesta ja Luova työelämä 2030 hankkeesta MRKTNG-mediasta:

MRKTNG -lehti 2/2022: Mistä luova suorituskyky syntyy?
MRKTNG -lehti 2/2022: On luovuustransformaation aika
MRKNTG.fi: Aalto-yliopisto on siirtynyt radikaalin luovuuden aikaan
MRKTNG.fi: Luo uus, luovuus
MRKTNG.fi: Ollako luova vai ei?

Lue lisää Luova työelämä -hankkeesta ja luovuudesta

Lisätietoja: Sanna Laakkio, sanna.laakkio@markkinointiliitto.fi

 

Juuso Kemi

Juuso Kemi on markkinointitoimisto Staartin perustajaosakas ja luova johtaja. Koko uransa ajan Juuso on ollut mukana rakentamassa brändejä sekä suunnittelemassa markkinointiviestintää muuttuvaan maailmaan.

Juuosn aiheita:

  • Digitalisaatio
  • Luovuus
  • Merkityksellinen brändirakennus
  • Moderni markkinointi
  • Osallistaminen
  • Webinaarit ja verkkokoulutukset
  • Yrittäjyys

Onko brändisi ääniharava vai uhkaako se jäädä alle äänikynnyksen?

 

Kuluttajien usko politiikan ja hallitusten kykyyn muuttaa maailmaa horjuu. Marc Pritchard, Procter & Gamble -brändijätin Chief Brand Officer kertoi kesällä 2017 Cannes Festival of Creativityn yleisölle, että P&G:n teettämän tutkimuksen mukaan peräti 67 prosenttia yhdysvaltalaisista kuluttajista uskoo brändeillä olevan enemmän valtaa muuttaa maailman menoa kuin hallituksilla.

Niinpä kuluttajat haluavat äänestää brändejä. Eikä brändejä äänestetä vaaleissa, vaan joka ikinen päivä miljoonilla lompakoilla.

Lompakollaan äänestäjän täytyy tietää, mitä äänestää: minkä asian puolesta brändi on ja mitä vastaan. Eli millaisen lipun alla se marssii. Jotkut menestyvät brändit liehuttavatkin lippuaan korkealla, kuten esimerkiksi Patagonia. Kun ostaa Patagonian tuotteen, ei hanki vain korkealaatuista valmistetta, vaan antaa äänensä kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden puolesta.

Patagonialla onkin määritelty purpose, ikään kuin puolueohjelma. Sellaisen kirjaaminen on mahdollista vain, kun brändin persoonallisuus on määritelty. Ja että brändin ytimen mukainen tapa puhua ja käyttäytyä on naulittu ja purposeen on sitoutettu jokainen brändin kanssa hääräävä taho: oma organisaatio, jakelutie, markkinointi-, media- some- ja viestintätoimistot jne.

Jos brändin ydintä ja sen mukaista tapaa ajatella ja käyttäytyä ei ole määritelty, brändipersoonallisuudella on suuri vaara jakautua.

Pirstaloitunut brändipersoona on ohjattava asianmukaiseen terapiaan ennen kuin se alkaa käyttäytyä itsetuhoisesti.

Tarkasteltaessa brändipersoonan tilaa, sen ydintä ei voida keksiä. Se on löydettävä aivan kuten yrityksen arvot. Joitakin löydetyistä persoonallisuuden osatekijöistä voidaan jatkossa korostaa, joistakin olla vähän hiljempaa. Ja koska kysymys on eräänlaisesta brändipersoonan psykoanalyysista, löydökset ovat sitä terävämmät, mitä moninaisemmat spesialistit brändin sielunmaisemaan paneutuvat.

Siksi markkinoijan ja toimiston kannattaa tehdä tutkimusretki brändipersoonan sielunelämään yhdessä. Yhdessä myös kuluttajan tai loppuasiakkaan kanssa. Näin brändin edesottamuksia arvioidaan eri kulmista erilaisten asiantuntijoiden kanssa.

Yritykset, jotka ovat oppineet kunnioittamaan brändiarvoa ja sen mukanaan tuomaa kilpailuetua, ovat alkaneet ymmärtää yhdessä tekemisen arvon.

Nykyään saattaa jo jopa törmätä markkinoijaan, joka käyttää sanoja tase ja markkinointi samassa yhteydessä. Kenties jopa lauseessa.

Markkinoijat ovatkin monessa mielessä pysyneet paremmin mukana maailman muutoksessa kuin heille palvelujaan tarjoavat toimistot. Paitsi että toimistot ovat olleet äärimmäisen saamattomia kehittämään uusia liiketoimintamalleja, ne eivät useinkaan toimi kuten opettavat. Ainakaan mitä niiden oman brändipersoonan terävöittämiseen tulee.

Olet asiakkaana varmasti kuullut toimistoltasi, että brändisi ei voi kumartaa joka suuntaan. Että siinä pitää olla särmää. Että pitää uskaltaa. Silti suuri osa toimistoista myy kelle vain mitä vain, jos hinta on sopiva. Ja jos ei ole, tingitään. Eikä uskalleta olla mistään yleisemmin merkityksellisestä asiasta mitään mieltä saati toimia näkemyksensä mukaisesti.

Tässä mielessä hämmentävän suuri osa markkinointiviestinnän osaamista myyvistä toimistoista on ajatusköyhiä, tahdottomia ja selkärangattomia opportunisteja.

Kysypä toimistoltasi, onko heillä määritelty purpose. Sellainen, joka ohjaa toimiston brändipersoonan tekemisiä punaisen langan lailla.

Jos ei ole, toimisto saattaa olla takkia vauhdissa kääntävä helppoheikki, jonka huomaan ei vastuullisen markkinoijan pidä oman brändinsä vaalimista uskoa. Vaihda siis kumppaniasi.

Jos toimistosi kuitenkin on kirjannut ohjenuorakseen oman roolinsa yhteiskunnassa, tee purpose check. Eli varmista, että tavoitteenne ja ajatusmaailmanne ovat yhteneväiset.

Vain silloin teillä on mahdollisuus rakentaa merkityksiä ja tehdä vaikuttavaa markkinointiviestintää aidosti yhdessä. Ja pohtia vaikkapa toimiston ansaintamalli aivan uudella tavalla.

Sellaiseksi, että se on hyvä teille molemmille.

Hyvä ansaintamalli voi perustua esimerkiksi yhteistyön hedelmiin ja saavutuksiin toimeksiannon suorittamiseen käytetyn ajan sijasta. Käytettyyn aikaan perustuva malli ei välttämättä kannusta saamaan aikaan nopeasti ja tehokkaasti asioita yhdessä kanssasi.

Silloin saattaa käydä niin, että ne lompakollaan äänestäjätkään eivät innostu nyhräämisen tuloksista toivotulla tavalla.

 

Markkinointiviestintätoimisto Supersonin partneri, palkittu luova johtaja ja copywriter sekä kolumnisti Anssi Järvinen on työskennellyt maamme nimekkäimmissä mainostoimistoissa 30 vuotta. Anssi on toiminut myös Julkisen sanan neuvoston jäsenenä sekä varapuheenjohtajana. Hänen mottonsa on: ”Parannan maailmaa, minkä brändien pelastamiselta kerkiän.”

 

 

 

Matkalla siniselle merelle? Ole valmis taistelemaan – voittamaan ja häviämään

Innovaatiojohtamisen ja markkinoinnin edelläkävijä Jean David hylkäsi nuorena akateemiset opinnot, opetteli markkinointia kantapään kautta ja päätyi uudistamaan satoja vuosia vanhan instituution, sirkuksen.

Parhaiten Jean David tunnetaan Cirque du Soleil -viihdeyrityksestä, jonka markkinoinnista hän vastasi 15 vuoden ajan vuodesta 1984 vuoteen 1999. Davidin tapaa johtaa Cirque du Soleilia pidetään malliesimerkkinä niin sanotusta Sinisen meren strategiasta, jossa yritys ei enää kilpailekaan sen perinteisesti mielletyllä markkinalla, vaan luo itse kokonaan uuden markkinan.

MAINOSTAJA -lehti esitti Jean Davidille ennen hänen Mainontapäivän 21.9. esitystään muutaman kysymyksen.

Mitkä ovat tärkeimmät opit, jotka olet saanut pitkällä urallasi markkinoijana?

Luota itseesi. Ole uskalias. Ymmärrä oma tapasi johtaa. Ole valmis taistelemaan – voittamaan ja häviämään.

Olet tehnyt urasi sirkuksen ja kasinon parissa. Miksi nämä ympäristöt ovat hyviä paikkoja oppia markkinointia? Mikä niissä on erityistä?

Viihdeteollisuus on lopulta vähittäiskauppaa kovin kilpaillussa ympäristössä. Tämä oli loistava ja hyvin stimuloiva oppimismatka: todellinen kokemusten kenttä, jossa menestyksemme antoi meille vapautta toimia.

Monille viihdeteollisuuden tarkkailijoille Cirque du Soleil oli merkki tulevaisuudesta. Se oli organisaatio, joka positioi itsensä globaaliin kontekstiin, jossa kulttuuri on identiteettiään etsivien ihmisten valuuttaa.

Mikä uusi ilmiö – idea, innovaatio, teknologia tai bisnesmalli – tulee muuttamaan markkinoinnin tulevaisuuden?

Se, mikä muuttaa markkinoinnin tulevaisuuden, on jo käynnissä. Siirrymme kuluttajayhteiskunnasta viestintäyhteiskuntaan.

Ajatelkaa vaikkapa sitä, miten älykkäät kaupungit voimaannuttavat kansalaisia. Sosiaalisia innovaatioita luovat insinöörit ovat vasta käärineet hihansa ja jo nyt he äimistelevät muutoksen nopeutta. Parhaillaan on menossa valtava, eksponentiaalinen muutosprosessi, joka synnyttää kollektiivisen älykkyyden ympäristön. Kansalaisilla tulee olemaan pääsy täysin uudenlaisiin viitekehyksiin. Tämä muuttaa kuluttajayhteiskunnan ja sikäli myös markkinoinnin tulevaisuuden. Kansalaiset voittavat eniten – nähtäväksi jää, ketkä häviävät…

Mikä on Mainontapäivän keynote-esityksesi perusviesti?

Kerron siitä, miten yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää Cirque du Soleilia esimerkkinä itsensä ylittämisestä. Miten hyvin yksinkertaisella päätöksellä voi olla valtavan suuri vaikutus yrityksen tulevaisuuteen. Cirque du Soleilin markkinointifilosofia voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: luovuus, identiteetti ja kilpailuhenkisyys.

 

Teksti: Kari Latvanen

Global Marketer Week 2018: kohokohtia Tokiosta (videot)

Tokiossa järjestetty Global Marketer Week 2018 keräsi yli 700 markkinoinnin ammattilaista kuulemaan alan kehityssuuntia. Teimme koosteen, jotta sinäkin pääset katsomaan viikon parhaat palat.

Kohokohtia:

 


 

Muutamia esityksiä:

STATE OF THE AGENCY UNION
Roel de Vries, Corporate VP, Global Head of Marketing, Communications and Brand Strategy, Nissan

Nissanin markkinoinnista vastaava Roel de Vries kertoi miten Nissan on siirtynyt mainostoimistoyhteistyöstä kohti kumppanuuksia. Aito kumppanuus vaatii kaikilta osapuolilta uudenlaisia toimintamalleja sekä uutta tapaa ajatella. Nissanille on tärkeää, että kumppanit istuvat saman katon alla ja näkevät saman datan kuin Nissanin omat työntekijät. Esitelmä oli yksi kiinnostavimmista, koska myös Suomessa on alkanut iso muutos siinä, miten yritykset hyödyntävät omia sekä ulkoisia resurssejaan. Murros näkyy siinä, että mainostajat vahvistavat omaa markkinointiosaamistaan rakentamalla omia digiosastoja, ottamalla ohjelmallisen ostamisen toimistoja haltuunsa sekä ulkoistamalla ennen kriittisenä pidettyjä toimintojaan. Etenkin pk-sektorilla kokonaisen markkinointitoiminnon ulkoistaminen tai ulkoistetun markkinointipäällikön palkkaaminen on voimakkaasti edennyt trendi. Roel De Ries pureutui markkinoinnin ”kuumaan perunaan” rohkeasti ja toi esityksessään esille käytännön vinkkejä siihen miten kumppaanuudet saadaan toimimaan.


 

HOW TO BE A BETTER CREATIVE CLIENT
Chris Baréz-Brown, Speaker, bestselling author and founder, Upping Your Elvis

Luovuus on laji, jonka merkitys korostuu maailmassa, jossa datalla on kasvavassa määrin valtaa. Chris Baréz-Brown on kirjoittanut aiheesta best selleriksi yltäneen kirjansa Upping Your Elvis ja vakuuttaa, että luovuus on jatkossakin keino selvitä tiukasta kilpailusta. Pidin Baréz-Brownin esityksestä, koska hän osallisti yleisön mukaan esitykseensä ja sitä kautta sai ihmiset ymmärtämään omaa käytöstään. Luovuus on vaikeaa, koska yleensä ensimmäinen ajatuksemme on EI, kun meille esitetään uusia ajatuksia. Se on kivikaudelta peräisin oleva suojautumismekanismi, joka suojeli meitä vaaroilta. Tänä päivänä oppimamme kokemukset, logiikka ja kulttuurimme estävät meitä olemasta luovempia.


 

THE BIG DEBATE: GLOBAL CREATIVE = LOCAL DISASTER?
Yukiko Yamaguchi (Panasonic), Go Sohara (Death of Bad), Naomi Yamamoto (Shiseido), Sam Ahmed (Standard Chartered)

Päivän paneelikeskustelu oli rakennettu väittelyn muotoon siitä, kumpi on parempi, lokaali vai globaali markkinointistrategia. Kummallakin puolella oli edustettuna sekä toimiston, että mainostajan näkemys. Globaalin markkinointistrategian soveltamisesta kuultiin hieno esimerkki mm. Shisheidolta. Pelottavia esimerkkejä pieleen menneistä kansainvälisistä strategioista löytyi sitäkin enemmän. Globaalin strategian riskeinä ovat joko kansalliset kulttuurimokat tai sitten se, että riskien välttämisen pelossa markkinointi on niin laimeaa, ettei sitä huomata, eikä muisteta. Paneelikeskustelun jälkeen olen sitä mieltä, että paras on globaali markkinointistrategia lokaalisti sovellettuna. Globaalin markkinointistrategian taustalla pitää kuitenkin olla monikansallinen tiimi.


 

WHAT CREATIVITY CAN DO
Robert Wong, Vice President, Google Creative Lab

Google Creative Labin VP:n puheenvuoro oli mielestäni mieleenpainuvin. Wong kyseenalaisti perinteiset tavat tehdä luovaa työtä ja konseptointia. Mitä sanot siitä, että Googlen kaltainen jätti loi ja implementoi graafisen muutoksensa vain muutamassa kuukaudessa? Luovan teollisuuden raskaiden koneistojen aika on ohitse ja tilalle ovat tulleet ketterät toimintamallit. Pitää olla valmis reagoimaan nopeasti, silloin kun siihen on tarvetta. Wong kyseenalaisti myös tavan, jolla luomme tulevaisuuden ratkaisuja. Perinteinen malli on ollut se, että insinöörit suunnittelevat uutta teknologiaa ja markkinointi miettii miten se koristellaan. Mitä jos käännämmekin sen toisin päin, koska luovilla ihmisillä on kyky hahmottaa maailmaa eri tavalla, ilman teknisiä rajoituksia. Annetaan luovien miettiä ilman teknologian riippakiveä miltä maailma näyttää huomenna ja sen jälkeen insinöörit miettivät miten se tehdään. Tämä ajatus kolahti itseeni vahvasti, koska meillä insinöörivetoisessa maailmassa tämä on vielä verrattain uutta.


 

A GLOBAL CHARTER
David Wheldon, WFA President & CMO of RBS

Mainostajien toimintaympäristö on muuttunut viimeisien vuosien aikana merkittävästi ja tulee edelleen muuttumaan. Brand safety ja läpinäkyvyys ovat teemoja, joihin mainostajien pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kukaan brändi ei halua näkyä vääränlaisten ohjelmien tai kanavien kyljessä. Läpinäkyvyys auttaa ymmärtämään mihin yritysten mainoseurot menevät ja kuinka suuri osa niistä päätyy mediaan. Koska euroissa laskettuna kyseessä on merkittäviä summia, mainostajista ainakin Unilever on lähtenyt hakemaan järeämpiä ratkaisuja mm. lohkoketjuteknologiasta. Brand safety ja läpinäkyvyys -teemojen edistämiseksi World Federation of Advertisers (WFA) on tehnyt työtä ja julkaisee lähiaikoina uuden ohjeistuksensa mainostajille.


 

Katso lisää täällä

Global Marketer Week 2019 järjestetään Lissabonissa 26.3.2019.

Mainostajien Liiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus osallistua seminaariin. Kerromme lisätietoja lähempänä.

Jussi Turhala: Muuttuuko ihminen diginä?

 

Hyvää huomenta, miten viikonloppu meni?

Tai kyllähän me tiedämme… Tiedämme missä surffailit, mitä lomamatkoja etsit, mitä söit…
Saanemme kutsua sinua etunimeltä, koska läheisiähän tässä ollaan. … Me ymmärrämme sinua, me olemme läsnä ja vierelläsi.

Joten, kuulehan ystävä… ..nyt meillä on todella tärkeää asiaa ..vain sinulle tarkoitettua… syvälliseen tuntemukseemme perustuvaa…ymmärryksestä kumpuavaa…

Saammeko siis tulla vieläkin lähemmäs…aivan ihollesi ja kuiskata hellästi korvaasi: Jauheliha!!!!
Digitaalisuus on tullut ja se muuttaa kaiken.

Tein milleniaaleille pienen (n=3) kyselyn aiheesta ”Muuttaako digitaalisuus ihmisen perusluonnetta?” Sain vastauksen että muuttaa.

Tivasin perusteluja. Sainkin: ”Se antaa vallan kuluttajalle. Se nopeuttaa. Se antaa lisää mahdollisuuksia. Se helpottaa.”

Ihan hyviä, mutta eivät riitä. Käyttäytymismallien muuttuminen ei välttämättä tarkoita ihmisen muuttumista. Maslow’n tarvehierarkiaportaat eivät käänny kulkemaan digitaalisesti ja eri suuntaan millään päätelaitteella. Ihan samaa turvaa, itsen toteuttamista ja ryhmään kuulumista me edelleen haemme olimmepa portaissa millä kohtaa ja mihin suuntaan tahansa menossa.

Internetistä ei sitten tullutkaan maailmankylää, jossa opimme ymmärtämään toinen toisiamme ja suvaitsevaisuus kukoistaa. Kävi tasan päinvastoin: piirit pienenivät ja individualismi koki ennenäkemättömän renessanssin.

Mainonnan parissa toimiville tavoitettavuus, dataohjautuvuus ja analytiikka avaavat tietysti Pandoran lippaan.

Ei enää neljän promillen höpinöitä luovuudesta, jota ei voi millään mitata. Ei enää koskaan Vuoden Huippujen takapöytään odottelemaan kunniakirjaa jota koskaan ei tullutkaan. Ei enää tuntilaskutettavaa lässytystä emootiosta, tarinoinnista ja brändistä.

Vaan täsmäohjattua viestintää kuluttajalle juuri siinä tilanteessa jossa hän sitä tarvitseekin. (Parhaana esimerkkinä Facebookissa silmille heti Rooman-matkan jälkeen tuppaavat nerokkaasti kohdennetut matkamainokset. Lähde Roomaan!).

Puhdasta matematiikkaa, ja mieluiten sitä parempaa, kaksisataa grammaa kiitos.

Raavasta ratiota ja myllyssä pilkottua vähärasvaista faktaa.

Vaan tässä myllyssä ihmisen irrationaali puoli jää kuitenkin jauhamatta. Ei kai muuten ole selitettävissä, että puoli miljoonaa meistä katsoo joka viikko Jethroa ja toinen puoli huutokauppakeisaria.

Se mikä ei ole selitettävissä, ei ole myöskään mallinnettavissa, korkeintaan miedosti ohjailtavissa. Voisiko ehkä olla niin, että me yhä kaipaamme markkinointiviestinnältäkin yllättävyyttä,
oivaltavuutta, haastamista, kosketusta, yhteisöllisyyttä, rakkautta, viekoittelua, johdatusta, huumoria, pitämistä ja kuolaarvoa 24/7 siellä missä liikummekin,päätelaiteriippumattomasti.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että ehkä me mainosmiehet käytimme luovuuden lahjaa 90-luvun hulluina vuosina joskus väärinkin. Jos ulkomainos sai hopeahuipun, mutta huomioarvo on 1, jotain oli taatusti pielessä. Eikä se piparin kuva lehtimainoksessa nyt niin hyvä idea välttämättä ollut.

Silloin juoksivat proikkarit kun luovat käskivät, nyt juoksevat luovat ja proikkarit käskevät. Molemmat juoksutyylit aika huonoja tulosmielessä.

Kenties pikkuhiljaa olemme kuitenkin palaamassa tolkun aikaan, ihminenhän ei pelkästä digistä elä.

Käynee niin kuin silloin kun kirja keksittiin: ensin oli kannet ja sitten joku huomasi että tännehän voi laittaa sisällekin jotain. Ja sitten ryhdyttiin kiivaasti rustaamaan sisältöjä. Tulivat
Raamatut ja muut.

Niitä aikoja odotellessa, paremman jauhelihan puolesta.

 

 

Jussi Turhala on pitkän linjan copy, joka on kiertänyt useimmat maamme menestyksekkäimmät mainostoimistot. Jotkut jopa pariin kertaan.

 

MAINOSTAJA -lehti