Disinformaation ja valeuutisten kitkeminen etenee

Euroopan komission uusi ohjeisto Code of Practice on Disinformation on julkaistu ja odottaa allekirjoittajia

Muun muassa toimialan kattojärjestöjen kuten World Federation of Advertisers sekä joidenkin mainosalustojen (mm. Google ja Facebook) Euroopan komission aloitteesta laatima ohjeisto on nyt otettu käyttöön. Sen tarkoituksena on vähentää valeuutisten ja muun disinformaation levittämistä mm. estämällä mainosten näkyminen kyseenalaisilla sivustoilla ja siten vähentämällä niiden mainostuloja.

Mainostajilta odotetaan mm. bränditurvallisuuteen (brand safety) liittyvien työkalujen käyttöä. WFA:n mukaan mainostajien kannattaa allekirjoittaa tämä ohjeisto mm seuraavista syistä:

  • voidaan osoittaa konkreettisesti halu verkon uutisoinnin tervehdyttämiseen – sekä ns. suurelle yleisölle että EU:n lainsäätäjille
  • vahvistetaan uusi standardi brand safetyn turvaamiseksi
  • edesautetaan keskustelua yrityksen brand safetyn parantamiseksi
  • allekirjoitus vahvistaa yrityksissä jo mahdollisesti olemassa olevia brand safety -toimenpiteitä

Kysy lisää aiheesta WFA:sta: Catherine Armitage, c.armitage@wfanet.org

Code of Practice on Disinformation 

 

Lähde: WFA

Lue myös:

Digimarkkinoinnin kumppanuuksille uudet periaatteet 

 

EU:n disinformaation torjunta koskee myös mainosalaa

EU:n disinformaation torjunta koskee myös mainosalaa EU:n disinformaation torjunta koskee myös mainosalaa

Verkossa leviävää disinformaatiota käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä (HLEG) antoi 12.3.2018 raporttinsa digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaavalle komissaarille Mariya Gabrielille. Siinä vaaditaan lisää avoimuutta verkkoalustoille. Mainosala ja mediat tekevät käytännesäännöt valeuutisten torjuntaan.

Ryhmän asiantuntijat (mm. journalisteja, tutkijoita ja sosiaalisen median palveluiden edustajia), kehottavat laatimaan käytännesäännöt, joihin verkkoalustojen ja sosiaalisen median palvelujen olisi sitouduttava. Raportissa keskitytään erityisesti verkossa leviävän disinformaation aiheuttamiin ongelmiin, ei pelkästään valeuutisiin. Disinformaatiota ovat myös sisällöt, joissa vääriä tietoja sekoitetaan tosiasioihin.

Verkkoalustojen olisi varmistettava läpinäkyvyys esimerkiksi kertomalla, kuinka uutisia valikoivat algoritmit toimivat. Alustoja kannustetaan myös yhteistyöhön eurooppalaisten uutispalvelujen kanssa, jotta parannetaan luotettavien lähteiden näkyvyyttä ja helpotetaan käyttäjien pääsyä niihin. Myös medialukutaidon edistämistä disinformaation torjumiseksi suositellaan.

Ryhmä toivoo, että komissio tukee itsesääntelyyn pohjautuvien käytännesääntöjen kehittämistä valeuutisten suitsimiseksi. Sääntöjen pitäisi sisältää esimerkiksi mainosverkostojen sitoumuksia rajoittaa mainosten sijoittelua verkkosivustoille, jotka levittävät valeuutisia. Monet eri sidosryhmät, mainosala mukaan lukien, olisivat vastuussa sääntöjen laatimisesta, niiden tehokkuutta arvioivien mittareiden kehittämisestä ja sitovan road mapin tekemisestä toteutukseen.

Euroopan kuluttajajärjestö (BEUC) ja muutamat Euroopan parlamentin jäsenet ehtivät jo kritisoida ryhmän raporttia siitä, ettei se tutki yhteyttä mainostulojen ja valeuutisten välillä. Myös kilpailulainsäädännöllisiä kysymyksiä on nostettu esiin.

Seuraavat vaiheet:

• Komissiolta odotetaan kannanottoa huhtikuussa 2018. Se saattaa vahvistaa asiantuntijaryhmän ehdotuksen tai esittää lisätoimenpiteitä mainonnan rajoittamiseksi verkkosivuilla, jotka levittävät valeuutisia.
• Sidosryhmät kutsutaan allekirjoittamaan käytännesäännöt syyskuuhun mennessä. Voimaantuloa suunnitellaan tammikuuksi 2019. Itse säännöt tehdään tulevina kuukausina.

Lähteet: Euroopan komissio, World Federation of Advertisers