Modernin markkinoinnin yhtälö

Eka Ruola Eka Ruola

Mainostajien Liiton tämän vuoden ensimmäinen Brändifoorum omistettiin markkinoinnin tulevaisuudelle. Yli 60 innokasta markkinoinnin ammattilaista kokoontui  kuulemaan hasan & partnersin toimitusjohtaja Eka Ruolan ja liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemmingin ajatuksia siitä, mitkä trendit ja ilmiöt muokkaavat alan tulevaisuutta.

Eka Ruolan mukaan modernin markkinoinnin menestystarinat syntyvät, kun kunnianhimoisesti luovuuteen suhtautuva tekijätiimi ryhtyy yhdessä ratkaisemaan ongelmia teknologiaa ja dataa hyödyntämällä. Tässä hänen teesinsä lyhennettynä:

1. Dataa ei vieläkään hyödynnetä aidosti

Modernin markkinoinnin yhtälön ensimmäinen osa on data, eli kaikki se, mitä me tiedämme asiakkaasta. Ja tässä kyse on ennemminkin thick datasta, jossa myös käyttäytyminen on mukana, kuin big datasta, joka on meille pelkkä ongelma ilman analysointia.

2. Luovuuden suhteen ei saa olla laiska

Korkealaatuisen sisällön tekeminen ei ole aina trendikästä, enkä todellakaan ymmärrä miksi, koska sen pitäisi olla. Jos me päätämme, ettemme enää luo asiakkaille yhtäkään tylsää hetkeä meidän brändiemme kanssa, tapahtuu poikkeuksellisia asioita.

3. Teknologian osalta olemme vasta raapaisseet pintaa

Teknologia on auttamassa meitä, eikä lisäämässä hämmennystä. Tekoäly on yksi suurimpia markkinoinnin trendejä tällä hetkellä. Samoin AR ja VR. Tekoäly esimerkiksi antaa jossain vaiheessa meille mahdollisuuksia jopa ennustaa sitä, mitä kuluttajakentässä tapahtuu.

4. Ratkotaan ongelmia yhdessä

Modernia markkinointia ei voi tehdä yksin tai vain yhden tahon toimesta. Minulla on sellainen unelma, että tulee hetki, jolloin mainostajan ja asiakkaan välinen ostaja-myyjä-asetelma häipyy.

 

Teksti: Kari Latvanen
Kuva: Niklas Meltio

Katso esitykset kokonaisuudessaan.

 

Vuoden Brändinrakentaja on Fazer

Mainostajien Liiton Vuoden Brändinrakentaja -tunnustus annetaan markkinointiviestinnässään esimerkilliselle jäsenyritykselle. Suomi 100 -juhlavuoden Brändinrakentajaksi valittiin Fazer.

Miten yritys on onnistunut suunnitelmallisessa ja pitkäjänteisessä brändinhallinnassa? Onko se kehittänyt alaa uudenlaisella ajattelulla ja saavuttanut markkinointiviestinnälle asetetut tavoitteensa? Muun muassa näihin asioihin Mainostajien Liiton hallitus kiinnittää huomiota valitessaan Vuoden Brändinrakentajaa. Kuluvana vuonna päätökseen vaikutti myös Suomi 100 vuotta -näkökulma.

Tunnustuksen saanut Fazer investoi pitkäjänteisesti brändinrakennukseen, jossa on rohkeasti omaksuttu myös uusia keinoja. Konsernilla on käytössään selkeä brändi- ja viestintästrategia, joiden vaikutus lävistää kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Viime vuosina yritys on panostanut näkyvyyteen digitaalisissa kanavissa ja tavoittanut sitä kautta yhä laajempia yleisöjä. Jokainen fazerilainen on omalta osaltaan brändilähettiläs.
Vuoden 2016 merkittävimpänä yksittäisenä brändiin ja markkinointiin kohdistuneena investointina voidaan pitää Fazer Experience Vierailukeskuksen avaamista yleisölle.

– Fazer on brändimarkkinoinnin edelläkävijä, joka on esimerkillään viitoittanut tietä muille toimijoille. Fazer on onnistunut vahvan tarinankerronnan avulla jalkauttamaan brändistrategiansa koko organisaatioon sekä luonut ainutlaatuisen dialogin kuluttajien kanssa. Fazer sopii roolimalliksi ja vertauskohdaksi mille tahansa organisaatiolle, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.

– Rakennamme Fazerin brändiä rakkaudella. Jokainen fazerilainen vaikuttaa päivittäin siihen, millaista brändikokemusta luomme. Brändit ovat strategiamme ytimessä ja olemme panostaneet viime vuosina dialogiin kuluttajien kanssa sekä rakentaneet inspiroivan Fazer Experience Vierailukeskuksen. Haluamme luoda merkityksellisiä ruokakokemuksia, jotka puhuttelevat ja tuovat iloa ja hyvinvointia elämään, toteaa Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum.

Tavaramerkkeihin ja muihin aineettomiin oikeuksiin erikoistunut Berggren Oy Ab oli mukana Vuoden Brändinrakentaja -tunnustuksen saajan valinnassa. Se antoi arvionsa shortlistayritysten brändejä tukevien tavaramerkkien valinnasta ja yhdistelemisestä, oikeaoppisesta käytöstä sekä oikeuksien tarkoituksenmukaisesta suojaamisesta.

Fazer huolehtii tavaramerkkiensä rekisteröimisestä, ja PRH:n rekisterin mukaan se onkin Suomen johtavia tavaramerkkirekisteröintien haltijoita. KISS KISS, joka on rekisteröity jo vuonna 1901, on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva suomalainen tavaramerkki. Fazerin sininen väri,
Pantone 280 C, on ensimmäinen Suomessa tavaramerkkinä rekisteröity väri.

Vuoden Brändinrakentaja -tunnustus julkistettiin Mainostajien Liiton Mainontapäivässä 19.9.2017. Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet mm. Elisa, Finlayson, Raision Elovena, Fiskars ja Sinebrychoffin olutmerkki Karhu.

Lisätiedot:

Riikka-Maria Lemminki, Mainostajien Liitto, puh. 040 578 1974
riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi

Ulrika Romantschuk, viestintä- ja brändijohtaja, Fazer-konserni, puh. 040 566 4246

Mainostajien Liitto edustaa markkinoijia ja brändinrakentajia. Noin 400 jäsenyrityksemme panostukset ovat 80 prosenttia markkinointiviestinnän panostuksista Suomessa. Monipuoliset neuvontapalvelumme, julkaisut ja tapahtumat auttavat jäseniämme menestymään. Olemme myös eturivissä kehittämässä hyvää kauppatapaa, vastuullista markkinointia sekä markkinoinnin tehokkuutta Suomessa.

Fazer-konserni

Fazer on kansainvälinen perheyritys, joka tarjoaa leipomo-, makeis- ja keksi- ja viljatuotteita sekä ruokailu- ja kahvilapalveluita. Fazerilla on toimintaa kahdeksassa maassa ja vientiä noin 40 maahan. Fazerin missio on Ruokaa, jolla on merkitys. Fazerin menestys on sen perustamisesta lähtien vuonna 1891 perustunut parhaaseen tuotteiden ja palvelun laatuun, rakastettuihin brändeihin, osaaviin ihmisiin ja vastuulliseen toimintatapaan. Fazer-konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli 1,6 miljardia euroa ja yrityksessä työskentelee lähes 15 000 henkeä. Fazer noudattaa liiketoiminnassaan eettisiä periaatteita, jotka pohjautuvat yrityksen arvoihin ja YK Global Compactin periaatteisiin.

Digitalisaatio ja tarinankerronta keskiössä Mainontapäivässä 19.9.2017

Mainontapäivä 19.9.2017 Digitalisaatio ja tarinankerronta keskiössä Mainontapäivässä 19.9.2017

Tänä vuonna #Mainontapäivä keskittyy markkinoinnin puhuttavimpiin teemoihin: muutokseen ja tarinankerrontaan. Käsittelyssä ovat niin asiakaskokemus, digitalisaatio, brändit kuin Tuntematon sotilaskin. Messukeskuksen Kokoustamossa Helsingissä järjestettävä päivä huipentuu Vuoden Brändinrakentajan palkitsemiseen.

Pääjohtaja Reijo Karhinen johtaa OP Ryhmän muutosta monialaiseksi palveluyritykseksi, jossa asiakaskokemusta kehitetään palveluita ja toimintoja digitalisoimalla. Mainontapäivässä hän puhuu vuorovaikutuksesta keinona rakentaa luottamusta tulevaan.

Peter Hinssen on yrittäjä, puhuja ja kirjailija, joka on työskennellyt koko ikänsä teknologian parissa. Puheenvuorossaan “The day after tomorrow” Peter käsittelee operaatiomalleja, organisaatiorakennetta ja kulttuuria, jotka maksimoivat mahdollisuudet selvitä huomisen jälkeisestä ajasta.

Aivotutkija Katri Saarikivi käsittelee tunteiden ja laadukkaan vuorovaikutuksen kasvavaa merkitystä digitalisoituvassa maailmassa. Kun kaikki mitä voidaan automatisoida, automatisoidaan, jää ihmisten tehtäväksi se, mihin kone ei pysty.

Hasan&partnersin toimitusjohtaja Eka Ruola moderoi Mainontapäivän tarinankerronta-slotin: Miten hyödyntää tarinankerrontaa markkinoinnissa? Maailman luetuimpiin kuuluvan designblogin The Cool Hunterin päätoimittaja Tuija Seipell tietää, miten ilmiöt syntyvät. Ty Montague, co:collective, on kansainvälisesti arvostettu guru innovaatioiden, liiketoiminnan ja brändien kehittämisessä sekä muutoksen läpiviennissä. Hän nostaa esille tarinankerronnan ja sen nostamisen seuraavalle tasolle, tarinan tekemiseen.

Iltapäivän brändeihin keskittyvän kokonaisuuden vetäjä on näkemyksellinen puhuja Pekka Mattila. Kolmen casen – Premix /Antti Porkka, Framery / Samu Hällfors ja Altia / Kirsi Puntila kautta valotetaan brändin johtamista eri kulmista: identiteetistä johdettu tarina, digikanavien käyttö markkinoinnissa ja brändiportfolio.

Ohjaaja Aku Louhimies kertoo satavuotiaan Suomen tärkeimmästä tarinasta, Tuntematon sotilas -elokuvasta. Vuoden Brändinrakentajan julkistaminen päättää Mainontapäivän.

Lisätiedot:
www.mainontapaiva.com
Mainostajien Liitto, koulutuspäällikkö Anneli Seitsonen-Ceder, p. 040 535 3949,
anneli.seitsonen-ceder@mainostajat.fi

Mainontapäivä on vuosittain järjestettävä markkinoinnin johtava tapahtuma Suomessa. Se tarjoaa ajankohtaista tietoa ja uusia työkaluja sekä innostavia näkemyksiä markkinoinnin kehitykseen. Mainontapäivä on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä markkinointijohdon kohtaamispaikkana jo yli neljänkymmenen vuoden ajan.

Innostavat markkinoinnin kehityshankkeet

Markkinointiosaamisen ja -investointien merkitys suomalaisen hyvinvoinnin rakentajina ymmärretään yhä paremmin sekä elinkeinoelämän päättäjien että yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden keskuudessa.

Tästä yhtenä merkittävänä osoituksena on Valtiontalouden tarkastusviraston tuore ehdotus markkinoinnin kehittämiskeskuksen, Makesin, perustamisesta. Markkinointiosaamista tarvitaan yritysten kasvun, kuluttajakysynnän ja kansainvälistymisen kiihdyttämiseksi. Makes voisi edistää markkinoinnin hankkeita esimerkiksi rahoittamalla markkinoinnin koulutusta, toimialakohtaisia markkinoinnin hankkeita ja start-up-vaiheen yritysten markkinointia.

Markkinointialan liitot ovat tehneet viime vuosina tiivistä yhteistyötä Siksi markkinointia -hankkeessa edistääkseen markkinoinnin investointeja ja hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä. Järjestöt suhtautuvat viraston Makes-aloitteeseen erittäin myönteisesti.

Lukuisten alan kansainvälisten järjestöjen ja yritysten yhteinen hanke, Coalition for Better Ads, loi puolestaan standardit paremmalle verkkomainonnalle. Hankkeen tavoitteena on parantaa digitaalisen mainonnan käyttäjäkokemusta, jotta mainonnan estoohjelmien käyttö ei lisääntyisi. Kuluttajia eniten ärsyttävät mainostyypit ja ohjeet paremmalle verkkomainonnalle ovat osoitteessa betterads.org.

Innostavia markkinointioppeja on tarjolla myös Mainontapäivässä 19.9. Tervetuloa ’matkalle markkinoinnin ympäri päivässä’ ja verkostoitumaan alan muiden päättäjien kanssa!

mainontapaiva.com


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Suomi tarvitsee meitä markkinoinnin ammattilaisia

 

Ruotsin kansantalous jyrää vauhdilla eteenpäin samaan aikaan kun Suomessa kituutellaan heikon kasvun varassa. Vuodelle 2017 Mainostajien Liiton Mainosbarometrin saldoluku on +4. Usko markkinointi-investointien kasvuun oli laskenut huomattavasti syksystä. Vaikka saldoluku ei ennusta prosentuaalista kasvua, voidaan arvioida kasvun olevan hyvin maltillista. Tämä on harmillista, kun samaan aikaan Ruotsissa povataan yli neljän prosentin kasvua mediainvestointeihin ensi vuodelle ja talous kukoistaa.

Kattojärjestömme WFA:n (World Federation of Advertisers) johdolla tehtiin Deloitten kanssa tutkimus mainonnan taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Oli melkoisen työn takana saada pienen Suomen luvut raporttiin mukaan. Suomen lisäksi raportissa selvitettiin tilannetta Isossa-Britanniassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Unkarissa sekä EU-28-maissa. Erot maiden välillä eivät ole suuria, mutta kuitenkin suuntaa-antavia.

Keskimäärin EU-28-maissa mainontaan käytetty euro kasvattaa maan bruttokansantuotetta liki 7 eurolla ja Suomessa 6,4 eurolla. Näissä muissa maissa mainonta työllisti 2,5 % työvoimasta, Suomessa 2 %, eli noin 50 000 henkeä. Media- ja mainontasektorin palkoissa Suomen luvut olivat korkeammat. EU-28-maissa vuosiansiot ovat toimialalla keskimäärin 34 000 euroa ja Suomessa 39 000 euroa. Vaikka edellä mainitut luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, voidaan niistä päätellä, että mainontaan käytetty euro ei tuota meillä yhtä paljon kasvua kuin muualla. Lisäksi mainontasektori työllistää vähemmän ja kalliimmalla. Toki eri EU-maiden keskimääräisissä bruttopalkoissa on huomattavia eroja.

Value of Advertising -tutkimuksen perusteella vain vahvistuu käsitys, ettei Suomessa hyödynnetä markkinointia tarpeeksi eikä täysin ymmärretä markkinoinnin kansantalouden kasvua tukevaa merkitystä. Mutta uskon vahvasti, että näin tulee vielä tapahtumaan. Mainostajien Liitto on vahvasti mukana Siksi markkinointia -hankkeessa, jonka keulakuvana on ansioituneesti toiminut Anne
Korkiakoski. Hän on luennoinut yli 70 tilaisuudessa tavoittaen yli 7 000 ihmistä. Syksyllä hanke järjesti printtikampanjan, jossa lukuisat yhteistyötahot lupasivat puhelimitse apua budjettiaan tekevillä mainostajille. Hankkeen tuloksia on myös Aalto-yliopistoon järjestetty perusmainonnan kurssi, jollaista ei ollut tarjonnassa. Kurssi tuli välittömästi täyteen. Markkinointi-instituutti on
rakentanut uudet digiosaamiseen keskittyvät markkinoinnin koulutusohjelmat.

Uusia markkinoinnin merkitystä vahvistavia tekoja on tulossa lisää. Mainostajien Liiton seuraava hanke on markkinointijohtajille osoitettu CMO-tutkimus, joka tehdään samaan aikaan myös Ruotsissa ja Norjassa. Muutkin tahot ovat innokkaasti erilaisin projektein nostamassa esiin markkinoinnin merkitystä Suomen menestyksen vauhdittajana.

Jokaista meistä markkinoinnin ammattilaista tarvitaan nostamaan markkinoinnin merkitystä Suomessa ja jokainen meistä voi tehdä jotain. Olethan sinäkin mukana näissä talkoissa?


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Mediaostaminen muuttuu, ovatko sopimuksenne ajan tasalla?

 

Mediamarkkina ja medioiden ostotavat ovat muuttuneet viime vuosina huimaa vauhtia. Ohjelmallisesta ostamisesta on tullut arkipäivää. Samalla mediatoimistojen tulonmuodostus on muuttunut. Alati kasvava osuus tuloksesta tulee muusta kuin perinteisestä mediaostamisesta ja -suunnittelusta. Mediatoimistojen hinnoittelumallit ovat myös monipuolistuneet. Yhä useammin mediatoimisto saa palkkiota saavutettujen tulosten perusteella.

Median ostajan näkökulmasta alan murros aiheuttaa päänvaivaa. Mainostajien Liiton taannoisen kyselyn mukaan suuri osa mainostajista näkee ongelmia esimerkiksi ohjelmallisen ostamisen läpinäkyvyydessä. Markkinoijia kiinnostaa myös se, miten mediatoimistojen ansaintamallit ovat muuttuneet. Lähetimme näitä teemoja käsittelevän kyselyn parillekymmenelle suomalaiselle mediatoimistolle. Näistä seitsemän vastasi kysymyksiimme.

Vastauksista nousee esille muutama tärkeä havainto. Ensinnäkin vastaukset vahvistavat käsitystä alan murroksesta. Siinä missä yhden toimiston katteesta yli puolet tulee perinteisestä mediaostamisesta ja -suunnittelusta, voi tällaisen liiketoiminnan osuus toisella olla vain muutamia prosentteja tai nolla.

Toiseksi, toimistot kertovat tulouttavansa mediatoimistoalennuksen ja muut alennukset täysimääräisinä mainostajille. Televisioiden mediatoimistoille maksama linjaliikennealennus lienee ainoa poikkeus. Tämä tulouttaminen on hyvä asia, ja hyödyttää viime kädessä kaikkia osapuolia.

Kolmanneksi, mediaostamisen läpinäkyvyys vaikuttaa olevan Suomessa melko hyvällä tolalla, ja mediatoimistojen johtajat kannattavat avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä. Ongelmana näyttäisi kuitenkin olevan ohjelmallinen ostaminen, joka asettaa uusia vaatimuksia kaikille mediaostamisen osapuolille osaamisen ja ymmärryksen suhteen. Mediatoimistojen johtajat peräänkuuluttavatkin koulutusta, yhteistyötä ja foorumeita avoimelle keskustelulle.

Olen tässä samaa mieltä, ja rohkaisisinkin mainostajia käymään avointa keskustelua aiheesta toimistojen kanssa. Ja juristina kehottaisin kaikkia osapuolia myös varmistamaan, että sopimukset ovat ajan tasalla näiden uusien asioiden suhteen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että läpinäkyvyys ja avoimuus ulottuvat myös sopimuksiin asti.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Ad blocking yleistyy – kuluttajat takaisin markkinoinnin keskiöön

 

Mainonnan esto-ohjelmien käyttö on viime vuosina kasvanut erittäin nopeasti. Adoben ja Pagefairin vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan Euroopassa verkon käyttäjistä 35 prosenttia käytti estoohjelmia ainakin kerran kuussa. Suomessa luku oli n. 20 %, Ruotsissa 40 % ja USA:ssa peräti 48 %.

Mainosten esto-ohjelmia vastaan on taisteltu monin eri keinoin. On kehitetty teknologioita, joilla on voitu ohittaa estoohjelmien vaikutukset. On yritetty valistaa kuluttajia esto-ohjelmien kielteisestä vaikutuksesta verkkosivujen sisältöön ja jopa estetty esto-ohjelmien käyttäjien pääsy joillekin sivustoille. Myös Facebook muutti äskettäin mainoksiaan sellaisiksi, etteivät esto-
ohjelmat pääsisi niihin käsiksi. On myös käynnistetty oikeudenkäyntejä.

Kaikki nämä toimenpiteet osoittavat, kuinka markkinointialalla on kasvava huoli siitä, miten liiketoimintamallit muuttuvat. Kehittymättömät verkon käyttöä rajoittavat ohjelmistot eivät ainakaan paranna mielikuvaa markkinoinnista, vaan pahimmillaan estävät sekä hyvän että huonon markkinoinnin samaan aikaan.

Nyt on viimein aika palauttaa asiakkaat markkinoinnin keskiöön. Tutkimukset ovat osoittaneet monia syitä sille, miksi kuluttajat haluavat välttää mainoksia. Syynä voi olla mainosten heikko laatu, epäolennaisuus, häiritsevä koko tai sijoittelu, käyttökokemuksen heikentyminen tai liika toisto. Kaikki viittaa siihen, että olemme kadottamassa sen, mikä on kuluttajien kannalta
oleellista. Verkon teknologiset mahdollisuudet ovat ohittaneet panostukset hyvään kuluttajakokemukseen. Tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun kuluttajien vaikutusmahdollisuudet sisältöjen käyttöön ovat lisääntyneet.

Koko markkinointialan tulee pyrkiä ratkaisuihin, joissa viestinnän tekniset ratkaisut eivät ole tärkeimpiä, vaan se lisäarvo, joka niistä tulee kuluttajalle. Meidän tulisi myös keskittyä läpinäkyvyyteen, poistaa kuluttajilta monimutkaisuudet ja ylimääräiset kulut.

Mainostajilla on päävastuu brändeistään. Mainostajien edustajana meidän täytyy haastaa koko toimiala toimimaan siten, että
– selvitämme tehokkaasti markkinoinnin vaikutusta kuluttajakokemukseen
– löydämme häiritsevimmät digitaalisen markkinoinnin käytännöt ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan vähentämään niiden käyttöä
– kehitämme kuluttajille keinoja, joilla he voivat tarkemmin ilmaista mieltymyksiään ja valita millaisissa markkinointiympäristöissä he haluavat viettää aikaansa

Verkkomarkkinoinnilla on tulevaisuudessakin tärkeä tehtävä jakaa kuluttajan kannalta relevanttia ja osallistavaa sisältöä. Entistä laadukkaampi sisältö ja innovatiiviset uudet teknologiat tukevat tätä kehitystä. Mutta vain kuluttajia kuuntelemalla voimme vähentää mainonnan esto-ohjelmien yleistymistä.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Elisa on Vuoden Brändinrakentaja

Mainostajien Liiton Vuoden Brändinrakentaja -tunnustus annetaan markkinointiviestinnässään esimerkilliselle jäsenyritykselle. Vuoden 2016 Brändinrakentajaksi valittiin ElisaPalkinnon vastaanotti toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.

Miten yritys on onnistunut suunnitelmallisessa ja pitkäjänteisessä brändinhallinnassa? Onko se kehittänyt alaa uudenlaisella ajattelulla, toteuttanut omaperäistä mediavalintaa ja saavuttanut markkinointiviestinnälle asetetut tavoitteensa? Muun muassa näihin asioihin Mainostajien Liiton hallitus kiinnittää huomiota valitessaan Vuoden Brändinrakentajaa. Tänä vuonna Elisa täytti kriteerit.

Elisan pitkäjänteinen brändistrategia on tehnyt yrityksestä valtakunnallisen markkinajohtajan. Brändilupaus ”uusia fiksuja tapoja tehdä tuttuja juttuja” on johdettu yrityksen strategiasta ja huomioidaan kaikessa Elisan toiminnassa – kun kehitetään edistyksellisiä ja elämyksellisiä palveluita tai halutaan tarjota asiakkaiden rahalle vastinetta. Tekemistä ei kuitenkaan tehdä tiukkapipoisesti.

– Erittäin ansiokasta Elisan markkinoinnissa on ollut, että viihteellisetkin kampanjat rakentavat johdonmukaisesti brändiä, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Elisan vuoden 2014 brändiuudistus ja 2015 aloitettu Hintasaarnaajat-konsepti ovat nostaneet sen selkeästi kilpailijoiden ohi mainonnan ja ostopreferenssien mittareilla. Hintasaarnaajat-konsepti on pitkäkestoinen ja moniulotteinen kampanja, joka hyödyntää useita eri kanavia. Kampanja saavutti myös täysin uuden mainoskanavan, kun hintasaarnaajat seikkailivat JVG:n musiikkivideolla.

– Markkinoinnilla ja markkinointiviestinnällä on suuri rooli brändin arvon kasvattamisessa ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa. Sen tulee olla kiinteä osa yrityksen agendaa ja tapahtua liiketoiminnan ytimessä. Menestyksekäs brändi rakennetaan pitkäjänteisesti, järjestelmällisesti ja ennen kaikkea asiakaslähtöisesti läpi organisaation. Ei ole myöskään huono asia, että se tehdään asiakkaita viihdyttävällä ja palkitsevalla tavalla, mikä nousee puheenaiheeksi, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila toteaa.

Tavaramerkkeihin ja muihin aineettomiin oikeuksiin erikoistunut Berggren Oy Ab oli mukana Vuoden Brändinrakentaja -tunnustuksen saajan valinnassa. Se antoi arvionsa shortlistayritysten brändejä tukevien tavaramerkkien valinnasta ja yhdistelemisestä, oikeaoppisesta käytöstä sekä oikeuksien tarkoituksenmukaisesta suojaamisesta.

Vuoden Brändinrakentaja -tunnustus julkistettiin Mainostajien Liiton Mainontapäivässä 13.9.2016.
Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet mm. Finlayson, Raision Elovena, Fiskars ja Sinebrychoffin olutmerkki Karhu.

Mainontapäivässä 13.9. suomalaisia menestystarinoita, markkinoinnin roolia ja rohkeaa elämää

Mainostajien Liiton Mainontapäivän teemana on miten Suomi saadaan nousuun ja mikä markkinoinnin rooli on siinä.

Aamun avaa Vesa Vihriälä, ETLA:n ja EVA:n toimitusjohtaja, joka tuo Mainontapäivään ajantasaisen näkemyksen Suomen tämänhetkisestä talouden tilasta. Miksi Suomi irtoaa liitoksistaan – ja miten rakentaa viestinnästä sen suurin mahdollisuus? Vastauksia tarjoaa journalisti, konsultti ja yritysjohtaja Jaakko Tapaninen.
Ainutlaatuisen kansainvälisen uran päivittäistavarajättien palveluksessa tehnyt Rolf Ladau, nyt Fazer Makeisten toimitusjohtaja, pohtii kuluttajien sitouttamista muuttuvassa markkinoinnissa. Yleisöjen osallistamista tarinoiden luomiseen avaa myös elokuvaohjaaja Timo Vuorensola.

Tutkimusyritys TNS:n globaali johtaja Rosie Hawkins on brändin ja viestinnän tutkimuksen ammattilainen. Hän tekee selkoa ylivoimaisen brändikokemuksen rakentamisesta digitalisoituneessa maailmassa.

Mainontapäivä tuo esiin Woltin ja Makian, suomalaiset menestystarinat. Niiden käynnistäjät Juhani Mykkänen ja Totti Nyberg kertovat taustat. Hallitusammattilainen Anne Korkiakoski vetää paneelin, jossa valotetaan markkinoinnin roolia erilaisissa liiketoimintaympäristöissä.

Pääomaa rohkeaan elämään ja omaa tekemiseen tarjoaa yrittäjä, tietokirjailija ja luova johtaja Henkka Hyppönen: ”Oletko pääroolissa vai sivusta seuraaja?”
Päivän juontavat mediapersoona Tuija Pehkonen ja Elisan kuluttajaliiketoiminnan markkinointijohtaja Tomi Wirtanen.

Messukeskuksessa 13. syyskuuta pidettävässä Mainontapäivässä luovutetaan myös Mainostajien Liiton Vuoden Brändinrakentaja -palkinto.

mainontapaiva.com
#Mainontapäivä
Mainontapäivä on vuosittain järjestettävä markkinoinnin johtava tapahtuma Suomessa. Se tarjoaa ajankohtaista tietoa ja uusia työkaluja sekä innostavia näkemyksiä markkinoinnin kehitykseen. Mainontapäivä on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä markkinointijohdon kohtaamispaikkana jo yli neljänkymmenen vuoden ajan.

 

Siksi markkinointia!

 

Markkinointi lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, mikä kasvattaa kulutusta ja lisää siten talouskasvua. Tämä luo työpaikkoja ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Mutta riittäkö tämä perusteluksi sille, miksi markkinointia tehdään?

Kattojärjestömme World Federation of Advertisersin (WFA) piirissä huomattiin yli 10 vuotta sitten, ettei ollut käytettävissä tyhjentävää selvitystä siitä, miksi yritykset markkinoivat. Miten pystymme perustelemaan markkinoinnin tarpeellisuuden, jollemme itsekään osaa perustella sitä? Asia päätettiin ottaa työn alle.

Tämä ”Value of Marketing” -projekti tuotti erinomaista materiaalia, jonka avulla pystyttiin kertomaan sidosryhmille paremmin markkinoinnin merkityksestä. WFA antoi jokaiselle 55 jäsenmaalleen luvan käyttää materiaalia omiin tarkoituksiinsa. Suomessa Mainostajien Liitto päätti antaa sen Mainonnan Neuvottelukunnan käyttöön. Näin syntyi Markkinoinnin tehtävä ja merkitys -kalvosarja, joka on vielä tänä päivänäkin kaikkien vapaasti käytettävissä. Se löytyy Mainostajien Liiton ja Mainonnan Neuvottelukunnan sivuilta.

Keskustelut markkinoinnin merkityksestä ovat jatkuneet eri puolilla. Ranskassa veljesjärjestömme UDA teki Pariisin yliopiston kanssa jo vuonna 2006  tutkimuksen markkinoinnista ja kansantalouden kasvusta. McKinsey & Company julkaisi raportin “Advertising as an Economic Growth Engine” vuonna 2012. USA:n veljesjärjestömme ANA teki markkinointi-investointien merkityksestä talouden kasvulle raportin vuonna 2013. Samana vuonna julkaistiin Deloitten tuella Iso-Britanniassa ”Advertising Pays”.

Mainonnan Neuvottelukunnassa jatkettiin myös keskusteluja siitä, että Suomeenkin tulisi saada enemmän faktapitoista tietoa markkinoinnin konkreettisista vaikutuksista myyntiin ja talouskasvuun. Viimein monien alan asiantuntijoiden avustuksella hallitusammattilainen Anne Korkiakoski käynnisti Vaasan yliopistossa hankkeen, jonka tuloksia voimme nyt käyttää. Artikkeli hankkeesta on tuoreen MAINOSTAJAn sivulla 18.

Tämä hanke on monella tavalla merkittävä. Se on markkinointialan toimijoiden yhteinen projekti, jonka toivotaan poikivan uusia samansuuntaisia ja syventäviä tutkimushankkeita. Jos markkinoinnin ammattilaiset eivät osaa perustella konkreettisesti miten markkinointi on myynnin ja kansantalouden veturi, yksi menestystämme tukevista keinoista jää käyttämättä.  Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarvitsemme käyttöön kaikki keinot, jotta saamme kansantaloutemme kuntoon.

Kannustan tutustumaan asiaa koskeviin aineistoihin osoitteessa www.mainostajat.fi ja jakamaan tietoa eteenpäin. Tarvitsemme jokaisen markkinoinnin ammattilaisen viestinviejäksi, jotta saamme nostettua markkinoinnin arvostusta yrityksissä ja kaikissa sidosryhmissämme.

Kyllä me osaamme paremmin, kun vain ryhdymme toimeen.

 


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

MAINOSTAJA 20.11.2015