Pia Tornikoski

Pia Tornikoski Pia Tornikoski

Pia Tornikoskella on laaja kokemus suomalaisesta järjestökentästä yli 20 vuoden ajalta. Hän on tehnyt viestintää, markkinointia ja varainhankintaa niin urheilun, koulutuksen, lastensuojelun, kehitysyhteistyön kuin terveyden edistämisen hyväksi useiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Pialla on useita luottamustehtäviä varainhankinta-alan kansainvälisissä verkostoissa.

Yrittäjänä Pia on kouluttanut vuosien varrella satoja yhteisöjä.
Esikoistietokirjailijana Pia julkaisi keväällä opaskirjan “Miljoonia
(vai) mokkapaloja” yleishyödyllisen yhteisön varainhankintaan.

Timo Järvinen

Timo Järvinen Timo Järvinen

Timo on digitaalista tunne- ja käyttäytymisälyä kehittävän NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja. Timon ja koko NayaDaya-tiimin tavoitteena on tuottaa realistinen kuva brändien ja ilmiöiden vaikutuksista tunteisiin ja käyttäytymiseen sekä vahvistaa positiivista, sitoutuvaa ja yhteisöllistä käyttäytymistä. Ennen tunneteknologiaa kehittävän startupin johtamista Timo toimi yli 20 vuotta IT-alan markkinoinnin ja viestinnän parissa, valtaosan ajasta yrittäjänä. Tunteet ja tiede ovat olleet vahvasti läsnä myös hänen kirjoittamissaan tieteisfantasiaromaaneissa.

Tia Yrjölä

Tia on kuluttajakokemuksen johtajana Saarioisilla

Onko brändisi ääniharava vai uhkaako se jäädä alle äänikynnyksen?

 

Kuluttajien usko politiikan ja hallitusten kykyyn muuttaa maailmaa horjuu. Marc Pritchard, Procter & Gamble -brändijätin Chief Brand Officer kertoi kesällä 2017 Cannes Festival of Creativityn yleisölle, että P&G:n teettämän tutkimuksen mukaan peräti 67 prosenttia yhdysvaltalaisista kuluttajista uskoo brändeillä olevan enemmän valtaa muuttaa maailman menoa kuin hallituksilla.

Niinpä kuluttajat haluavat äänestää brändejä. Eikä brändejä äänestetä vaaleissa, vaan joka ikinen päivä miljoonilla lompakoilla.

Lompakollaan äänestäjän täytyy tietää, mitä äänestää: minkä asian puolesta brändi on ja mitä vastaan. Eli millaisen lipun alla se marssii. Jotkut menestyvät brändit liehuttavatkin lippuaan korkealla, kuten esimerkiksi Patagonia. Kun ostaa Patagonian tuotteen, ei hanki vain korkealaatuista valmistetta, vaan antaa äänensä kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden puolesta.

Patagonialla onkin määritelty purpose, ikään kuin puolueohjelma. Sellaisen kirjaaminen on mahdollista vain, kun brändin persoonallisuus on määritelty. Ja että brändin ytimen mukainen tapa puhua ja käyttäytyä on naulittu ja purposeen on sitoutettu jokainen brändin kanssa hääräävä taho: oma organisaatio, jakelutie, markkinointi-, media- some- ja viestintätoimistot jne.

Jos brändin ydintä ja sen mukaista tapaa ajatella ja käyttäytyä ei ole määritelty, brändipersoonallisuudella on suuri vaara jakautua.

Pirstaloitunut brändipersoona on ohjattava asianmukaiseen terapiaan ennen kuin se alkaa käyttäytyä itsetuhoisesti.

Tarkasteltaessa brändipersoonan tilaa, sen ydintä ei voida keksiä. Se on löydettävä aivan kuten yrityksen arvot. Joitakin löydetyistä persoonallisuuden osatekijöistä voidaan jatkossa korostaa, joistakin olla vähän hiljempaa. Ja koska kysymys on eräänlaisesta brändipersoonan psykoanalyysista, löydökset ovat sitä terävämmät, mitä moninaisemmat spesialistit brändin sielunmaisemaan paneutuvat.

Siksi markkinoijan ja toimiston kannattaa tehdä tutkimusretki brändipersoonan sielunelämään yhdessä. Yhdessä myös kuluttajan tai loppuasiakkaan kanssa. Näin brändin edesottamuksia arvioidaan eri kulmista erilaisten asiantuntijoiden kanssa.

Yritykset, jotka ovat oppineet kunnioittamaan brändiarvoa ja sen mukanaan tuomaa kilpailuetua, ovat alkaneet ymmärtää yhdessä tekemisen arvon.

Nykyään saattaa jo jopa törmätä markkinoijaan, joka käyttää sanoja tase ja markkinointi samassa yhteydessä. Kenties jopa lauseessa.

Markkinoijat ovatkin monessa mielessä pysyneet paremmin mukana maailman muutoksessa kuin heille palvelujaan tarjoavat toimistot. Paitsi että toimistot ovat olleet äärimmäisen saamattomia kehittämään uusia liiketoimintamalleja, ne eivät useinkaan toimi kuten opettavat. Ainakaan mitä niiden oman brändipersoonan terävöittämiseen tulee.

Olet asiakkaana varmasti kuullut toimistoltasi, että brändisi ei voi kumartaa joka suuntaan. Että siinä pitää olla särmää. Että pitää uskaltaa. Silti suuri osa toimistoista myy kelle vain mitä vain, jos hinta on sopiva. Ja jos ei ole, tingitään. Eikä uskalleta olla mistään yleisemmin merkityksellisestä asiasta mitään mieltä saati toimia näkemyksensä mukaisesti.

Tässä mielessä hämmentävän suuri osa markkinointiviestinnän osaamista myyvistä toimistoista on ajatusköyhiä, tahdottomia ja selkärangattomia opportunisteja.

Kysypä toimistoltasi, onko heillä määritelty purpose. Sellainen, joka ohjaa toimiston brändipersoonan tekemisiä punaisen langan lailla.

Jos ei ole, toimisto saattaa olla takkia vauhdissa kääntävä helppoheikki, jonka huomaan ei vastuullisen markkinoijan pidä oman brändinsä vaalimista uskoa. Vaihda siis kumppaniasi.

Jos toimistosi kuitenkin on kirjannut ohjenuorakseen oman roolinsa yhteiskunnassa, tee purpose check. Eli varmista, että tavoitteenne ja ajatusmaailmanne ovat yhteneväiset.

Vain silloin teillä on mahdollisuus rakentaa merkityksiä ja tehdä vaikuttavaa markkinointiviestintää aidosti yhdessä. Ja pohtia vaikkapa toimiston ansaintamalli aivan uudella tavalla.

Sellaiseksi, että se on hyvä teille molemmille.

Hyvä ansaintamalli voi perustua esimerkiksi yhteistyön hedelmiin ja saavutuksiin toimeksiannon suorittamiseen käytetyn ajan sijasta. Käytettyyn aikaan perustuva malli ei välttämättä kannusta saamaan aikaan nopeasti ja tehokkaasti asioita yhdessä kanssasi.

Silloin saattaa käydä niin, että ne lompakollaan äänestäjätkään eivät innostu nyhräämisen tuloksista toivotulla tavalla.

 

Markkinointiviestintätoimisto Supersonin partneri, palkittu luova johtaja ja copywriter sekä kolumnisti Anssi Järvinen on työskennellyt maamme nimekkäimmissä mainostoimistoissa 30 vuotta. Anssi on toiminut myös Julkisen sanan neuvoston jäsenenä sekä varapuheenjohtajana. Hänen mottonsa on: ”Parannan maailmaa, minkä brändien pelastamiselta kerkiän.”

 

 

 

Parempaa markkinointia - markkinointijohtajan haasteet tänään (video)

Markkinointijohtajan haasteet

Mitkä ovat markkinointijohtajan suurimmat haasteet tällä hetkellä? The Economist Group selvitti asiaa kattojärjestömme WFA:n kanssa Cannes Lions -festivaalilla.

Kahdeksan videon sarjassa näkemyksiään valottavat globaalit markkinointijohtajat, mm. Marc Mathieu (Samsung), Keith Weed (Unilever), Ian Wilson (Heineken), Jane Wakely (Mars) ja Roel de Vries (Nissan). Aiheina ovat esimerkiksi CMO:n agenda, toimistomallien muutos, purpose, datan mahdollisuudet ja mainonnan kuolema.

 

 

 

Kaikki sarjan videot näet tästä.

Vaikuttajamarkkinointia hyödynnetään vielä vaihtelevasti

Mainostajien Liiton tuoreen kyselyn mukaan markkinoijat ovat vielä eri vaiheissa vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntämisessä. Siinä yritykset tavoittelevat kohderyhmiään näille relevanttien vaikuttajien, esimerkiksi bloggaajien, tubettajien tai urheilijoiden kautta. Noin joka neljäs kyselyyn vastannut sanoo, ettei ole vielä käyttänyt, sama määrä kertoo kokeilleensa hyvin tuloksin ja kolmas samansuuruinen ryhmä kertoo tekevänsä jatkuvasti tuloksellista vaikuttajamarkkinointia. Kuitenkin löytyy myös niitä, jotka kysyvät: ”Mitä vaikuttajamarkkinointi on?”

– Ehkä pitäisi puhua ennemminkin ihmiseltä ihmiselle -markkinoinnista, koska se kuvastaa paremmin sitä missä vaikuttajamarkkinoinnissa on kyse: viestinnästä, jossa ihminen pyrkii vaikuttamaan toiseen ihmiseen, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.

Esteinä vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntämiseen mainitaan muun muassa se, että käytössä on jo riittävästi muita tehokkaita markkinoinnin keinoja. Epäselvyyttä saattaa olla siitä, miten vaikuttajien kanssa pitäisi työskennellä ja millaisia sopimuksia heidän kanssaan pitäisi tehdä. Brändisisällön kontrolloinnista luopuminen mietityttää myös osaa vastaajista. Kaikki tuotteet tai palvelut eivät ehkä sovi vaikuttajamarkkinointiin tai sopivia vaikuttajia ja kanavia on vielä vaikea löytää. Erityisesti ne, joiden kohderyhmänä ovat yritykset (B-to-B), kokevat yhteistyökumppanien löytämisen haasteellisena.

Markkinoijat mainitsivat omille tuotteilleen tai palveluilleen tärkeimpinä vaikuttajien kanavina useimmiten blogit. Instagram, videobloggaajat ja tubettajat sekä Facebook nousivat esille lähes yhtä usein. Monet vaikuttajat hyödyntävät useita kanavia.

Avoimeen kysymykseen vaikuttajamarkkinoinnin hyödyistä ja käyttöönotosta yleisesti tällä hetkellä markkinoijat toivat esiin muun muassa:

– Tavoitteiden asetanta ja tulosten mittaaminen ovat tässä markkinointimuodossa samalla lailla tärkeitä kuin muissakin.
– Suunnitelmallisuus on poikaa ja sisältöstrategia kannattaa tehdä.
– Onnistuneesti valittu vaikuttaja voi rakentaa uskottavasti brändin mainetta, lanseerata tuotteita ja aikaansaada tuloksia.
– Yhteistyön tulee olla aitoa, ei päälleliimattua.
– Vaikuttajamarkkinointi on parhaimmillaan todella hyvä keino tavoittaa oikea kohderyhmä.
– Uhka ja mahdollisuus lyövät kättä.

Vaikuttajamarkkinoinnin kyselyyn vastasi 109 Mainostajien Liiton jäsenyrityksen edustajaa maalis–huhtikuussa. Tulokset ovat suuntaa-antavia. Kysely toteutettiin yhteistyössä PING Festivalin kanssa.

Lisätiedot:
Riikka-Maria Lemminki, toimitusjohtaja, Mainostajien Liitto, puh. 040 578 1974
riikka-maria.lemminki@mainostajat.fi

 

Facebook ja Cambridge Analytica: Tätä mieltä ovat mainostajat

Viime viikolla mainostajien maailmaa on ravistellut Facebookin ja Cambridge Analytican tietovuotokohu, jossa Facebookin epäillään luovuttaneen käyttäjien heille antamaa dataa liian laajasti kolmansille tahoille. Myös Mainostajien Liiton kattojärjestö World Federation of Advertisers (WFA) on ottanut kantaa tapaukseen.

Tämä tapaus on merkittävä, koska mainonnan historiassa ei ole koskaan ennen ollut kahta toimijaa, jotka olisivat keränneet näin ison osuuden brändinomistajien investoinneista. Globaalisti digimainonnan osuus oli melkein 40 prosenttia kaikesta mainonnasta vuonna 2017. Tästä Googlen ja Facebookin osuus eMarketerin mukaan oli yhteensä lähes puolet eli lähes 20 prosenttia brändimarkkinoijien budjeteista ohjautui näille kahdelle amerikkalaiselle alustalle.

Vaikka #deletefacebook leviää ja jotkut WFA:n jäsenyrityksetkin ovat lopettaneet mainontansa Facebookissa, lyhyellä tähtäimellä ihmisten – tai brändien – joukkopakoa tuskin syntyy.

– Suomessa tilannetta on katsottu rauhallisesti, eikä mitään suurta pakoa ole mainostajien puolelta havaittu, vahvistaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki. Tilannetta seurataan kuitenkin herkällä korvalla, koska vastuullisuus on jäsenistöllemme tärkeä kriteeri markkinointikanavien valinnassa, Lemminki jatkaa.

WFA painottaa kannanotossaan, että ajatus siitä, että henkilötietoja voidaan kerätä ilman ihmisten tietämystä tai suostumusta, on yksinkertaisesti väärin. Hyvä uutinen on se, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR tuo toukokuun lopulta lähtien ihmisille paremmat mahdollisuudet kontrolloida verkkoidentiteettiään. WFA:sta muistutetaan, että EU-kansalaisten tietoja käsittelevien yritysten pitää noudattaa GDPR:ää kaikkialla maailmassa, joten siitä muodostuu globaali standardi.

WFA on pyytänyt Facebookilta selvitystä tapahtuneesta ja mahdollisesti vielä tulossa olevista paljastuksista. Lisäksi WFA käynnistää lähiaikoina keskeisten brändinomistajien tuella Data Transparency Manifesto -ohjelman, jossa markkinoijia kehotetaan ottamaan käyttöön ”people first” -ajattelu ”data first” -käytännön sijaan. Facebookin ja Googlen voitot perustuvat brändinomistajien panostuksiin, joilla pyöritetään koko verkkomainonnan ekosysteemiä. Siksi mainostajien velvollisuutena on saattaa nämä organisaatiot vastuuseen.

– Facebook on itse ilmaissut, että se haluaa pysyä edelleen mainostajien kumppanina. Jo syksyllä kutsuimme Facebookin kansainväliset edustajat vierailulle Suomeen keskustelemaan siitä, miten Facebook suhtautuu datakohdennettuun viestintään ja millaisen roolin se haluaa ottaa mainostajien rinnalla. He kertoivat vahvistavansa suoria suhteitaan mainostajiin tarjoamalla asiantuntijatukea mainonnan suunnitteluun ja vakuuttivat noudattavansa GDPR:n mukanaan tuomia rajoituksia henkilötietojen käsittelyyn, kertoo Lemminki.