Innostavat markkinoinnin kehityshankkeet

Markkinointiosaamisen ja -investointien merkitys suomalaisen hyvinvoinnin rakentajina ymmärretään yhä paremmin sekä elinkeinoelämän päättäjien että yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden keskuudessa.

Tästä yhtenä merkittävänä osoituksena on Valtiontalouden tarkastusviraston tuore ehdotus markkinoinnin kehittämiskeskuksen, Makesin, perustamisesta. Markkinointiosaamista tarvitaan yritysten kasvun, kuluttajakysynnän ja kansainvälistymisen kiihdyttämiseksi. Makes voisi edistää markkinoinnin hankkeita esimerkiksi rahoittamalla markkinoinnin koulutusta, toimialakohtaisia markkinoinnin hankkeita ja start-up-vaiheen yritysten markkinointia.

Markkinointialan liitot ovat tehneet viime vuosina tiivistä yhteistyötä Siksi markkinointia -hankkeessa edistääkseen markkinoinnin investointeja ja hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä. Järjestöt suhtautuvat viraston Makes-aloitteeseen erittäin myönteisesti.

Lukuisten alan kansainvälisten järjestöjen ja yritysten yhteinen hanke, Coalition for Better Ads, loi puolestaan standardit paremmalle verkkomainonnalle. Hankkeen tavoitteena on parantaa digitaalisen mainonnan käyttäjäkokemusta, jotta mainonnan estoohjelmien käyttö ei lisääntyisi. Kuluttajia eniten ärsyttävät mainostyypit ja ohjeet paremmalle verkkomainonnalle ovat osoitteessa betterads.org.

Innostavia markkinointioppeja on tarjolla myös Mainontapäivässä 19.9. Tervetuloa ’matkalle markkinoinnin ympäri päivässä’ ja verkostoitumaan alan muiden päättäjien kanssa!

mainontapaiva.com


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Parempia verkkomainoksia – Coalition for Better Ads

Better Ads - verkkomainonta paremmaksi

Coalition for Better Ads loi standardit paremmalle verkkomainonnalle

 

Mainonta rahoittaa mediaa ja monenlaista sisältöä kokonaan tai osittain. Verkkomainonta mahdollistaa myös sosiaalisen median palveluja. Kuluttajat ovat kuitenkin usein turhautuneita verkkomainoksiin, jotka häiritsevät heidän käyttökokemustaan – keskeyttävät tai hidastavat selailua. Myös mainonnanesto-ohjelmien käyttö lisääntyy.

Coalition for Better Ads, useiden alan järjestöjen ja yritysten yhteinen kansainvälinen hanke, loi standardit paremmalle verkkomainonnalle. Standardien määrittelyä edelsi laaja tutkimus, johon osallistui 25 000 kuluttajaa. Mainostajien Liitto on kattojärjestönsä World Federation of Advertisersin kautta (WFA) mukana hankkeessa.

Tutkimus tunnisti eri verkkomainonnan tyyppejä, jotka sijoittuivat heikoimmin käyttäjäkokemuksen eri tekijöillä arvioituna: kuusi pöytäkoneilla ja 12 mobiilissa. Ärsyttävimpiä mainosmuotoja pöytäkoneilla olivat muun muassa popup-mainokset, automaattisesti äänet päällä käynnistyvät videomainokset ja pakolliset mainokset ennen pääsyä halutulle sivulle. Mobiiliympäristössä kismittäviä olivat lisäksi esimerkiksi animaatiot ja koko näytön peittävät mainokset.
Coalition for Better Ads kehottakin alan toimijoita hyödyntämään näitä tuloksia kuluttajakokemuksen parantamiseksi verkossa.

Katso kuvat mainostyypeistä lataa tiedostot -linkistä ja lisätietoa BetterAds-sivuilta.

 

 

Suomi tarvitsee meitä markkinoinnin ammattilaisia

 

Ruotsin kansantalous jyrää vauhdilla eteenpäin samaan aikaan kun Suomessa kituutellaan heikon kasvun varassa. Vuodelle 2017 Mainostajien Liiton Mainosbarometrin saldoluku on +4. Usko markkinointi-investointien kasvuun oli laskenut huomattavasti syksystä. Vaikka saldoluku ei ennusta prosentuaalista kasvua, voidaan arvioida kasvun olevan hyvin maltillista. Tämä on harmillista, kun samaan aikaan Ruotsissa povataan yli neljän prosentin kasvua mediainvestointeihin ensi vuodelle ja talous kukoistaa.

Kattojärjestömme WFA:n (World Federation of Advertisers) johdolla tehtiin Deloitten kanssa tutkimus mainonnan taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Oli melkoisen työn takana saada pienen Suomen luvut raporttiin mukaan. Suomen lisäksi raportissa selvitettiin tilannetta Isossa-Britanniassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Unkarissa sekä EU-28-maissa. Erot maiden välillä eivät ole suuria, mutta kuitenkin suuntaa-antavia.

Keskimäärin EU-28-maissa mainontaan käytetty euro kasvattaa maan bruttokansantuotetta liki 7 eurolla ja Suomessa 6,4 eurolla. Näissä muissa maissa mainonta työllisti 2,5 % työvoimasta, Suomessa 2 %, eli noin 50 000 henkeä. Media- ja mainontasektorin palkoissa Suomen luvut olivat korkeammat. EU-28-maissa vuosiansiot ovat toimialalla keskimäärin 34 000 euroa ja Suomessa 39 000 euroa. Vaikka edellä mainitut luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, voidaan niistä päätellä, että mainontaan käytetty euro ei tuota meillä yhtä paljon kasvua kuin muualla. Lisäksi mainontasektori työllistää vähemmän ja kalliimmalla. Toki eri EU-maiden keskimääräisissä bruttopalkoissa on huomattavia eroja.

Value of Advertising -tutkimuksen perusteella vain vahvistuu käsitys, ettei Suomessa hyödynnetä markkinointia tarpeeksi eikä täysin ymmärretä markkinoinnin kansantalouden kasvua tukevaa merkitystä. Mutta uskon vahvasti, että näin tulee vielä tapahtumaan. Mainostajien Liitto on vahvasti mukana Siksi markkinointia -hankkeessa, jonka keulakuvana on ansioituneesti toiminut Anne
Korkiakoski. Hän on luennoinut yli 70 tilaisuudessa tavoittaen yli 7 000 ihmistä. Syksyllä hanke järjesti printtikampanjan, jossa lukuisat yhteistyötahot lupasivat puhelimitse apua budjettiaan tekevillä mainostajille. Hankkeen tuloksia on myös Aalto-yliopistoon järjestetty perusmainonnan kurssi, jollaista ei ollut tarjonnassa. Kurssi tuli välittömästi täyteen. Markkinointi-instituutti on
rakentanut uudet digiosaamiseen keskittyvät markkinoinnin koulutusohjelmat.

Uusia markkinoinnin merkitystä vahvistavia tekoja on tulossa lisää. Mainostajien Liiton seuraava hanke on markkinointijohtajille osoitettu CMO-tutkimus, joka tehdään samaan aikaan myös Ruotsissa ja Norjassa. Muutkin tahot ovat innokkaasti erilaisin projektein nostamassa esiin markkinoinnin merkitystä Suomen menestyksen vauhdittajana.

Jokaista meistä markkinoinnin ammattilaista tarvitaan nostamaan markkinoinnin merkitystä Suomessa ja jokainen meistä voi tehdä jotain. Olethan sinäkin mukana näissä talkoissa?


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Mediaostaminen muuttuu, ovatko sopimuksenne ajan tasalla?

 

Mediamarkkina ja medioiden ostotavat ovat muuttuneet viime vuosina huimaa vauhtia. Ohjelmallisesta ostamisesta on tullut arkipäivää. Samalla mediatoimistojen tulonmuodostus on muuttunut. Alati kasvava osuus tuloksesta tulee muusta kuin perinteisestä mediaostamisesta ja -suunnittelusta. Mediatoimistojen hinnoittelumallit ovat myös monipuolistuneet. Yhä useammin mediatoimisto saa palkkiota saavutettujen tulosten perusteella.

Median ostajan näkökulmasta alan murros aiheuttaa päänvaivaa. Mainostajien Liiton taannoisen kyselyn mukaan suuri osa mainostajista näkee ongelmia esimerkiksi ohjelmallisen ostamisen läpinäkyvyydessä. Markkinoijia kiinnostaa myös se, miten mediatoimistojen ansaintamallit ovat muuttuneet. Lähetimme näitä teemoja käsittelevän kyselyn parillekymmenelle suomalaiselle mediatoimistolle. Näistä seitsemän vastasi kysymyksiimme.

Vastauksista nousee esille muutama tärkeä havainto. Ensinnäkin vastaukset vahvistavat käsitystä alan murroksesta. Siinä missä yhden toimiston katteesta yli puolet tulee perinteisestä mediaostamisesta ja -suunnittelusta, voi tällaisen liiketoiminnan osuus toisella olla vain muutamia prosentteja tai nolla.

Toiseksi, toimistot kertovat tulouttavansa mediatoimistoalennuksen ja muut alennukset täysimääräisinä mainostajille. Televisioiden mediatoimistoille maksama linjaliikennealennus lienee ainoa poikkeus. Tämä tulouttaminen on hyvä asia, ja hyödyttää viime kädessä kaikkia osapuolia.

Kolmanneksi, mediaostamisen läpinäkyvyys vaikuttaa olevan Suomessa melko hyvällä tolalla, ja mediatoimistojen johtajat kannattavat avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä. Ongelmana näyttäisi kuitenkin olevan ohjelmallinen ostaminen, joka asettaa uusia vaatimuksia kaikille mediaostamisen osapuolille osaamisen ja ymmärryksen suhteen. Mediatoimistojen johtajat peräänkuuluttavatkin koulutusta, yhteistyötä ja foorumeita avoimelle keskustelulle.

Olen tässä samaa mieltä, ja rohkaisisinkin mainostajia käymään avointa keskustelua aiheesta toimistojen kanssa. Ja juristina kehottaisin kaikkia osapuolia myös varmistamaan, että sopimukset ovat ajan tasalla näiden uusien asioiden suhteen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että läpinäkyvyys ja avoimuus ulottuvat myös sopimuksiin asti.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi

Ad blocking yleistyy – kuluttajat takaisin markkinoinnin keskiöön

 

Mainonnan esto-ohjelmien käyttö on viime vuosina kasvanut erittäin nopeasti. Adoben ja Pagefairin vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan Euroopassa verkon käyttäjistä 35 prosenttia käytti estoohjelmia ainakin kerran kuussa. Suomessa luku oli n. 20 %, Ruotsissa 40 % ja USA:ssa peräti 48 %.

Mainosten esto-ohjelmia vastaan on taisteltu monin eri keinoin. On kehitetty teknologioita, joilla on voitu ohittaa estoohjelmien vaikutukset. On yritetty valistaa kuluttajia esto-ohjelmien kielteisestä vaikutuksesta verkkosivujen sisältöön ja jopa estetty esto-ohjelmien käyttäjien pääsy joillekin sivustoille. Myös Facebook muutti äskettäin mainoksiaan sellaisiksi, etteivät esto-
ohjelmat pääsisi niihin käsiksi. On myös käynnistetty oikeudenkäyntejä.

Kaikki nämä toimenpiteet osoittavat, kuinka markkinointialalla on kasvava huoli siitä, miten liiketoimintamallit muuttuvat. Kehittymättömät verkon käyttöä rajoittavat ohjelmistot eivät ainakaan paranna mielikuvaa markkinoinnista, vaan pahimmillaan estävät sekä hyvän että huonon markkinoinnin samaan aikaan.

Nyt on viimein aika palauttaa asiakkaat markkinoinnin keskiöön. Tutkimukset ovat osoittaneet monia syitä sille, miksi kuluttajat haluavat välttää mainoksia. Syynä voi olla mainosten heikko laatu, epäolennaisuus, häiritsevä koko tai sijoittelu, käyttökokemuksen heikentyminen tai liika toisto. Kaikki viittaa siihen, että olemme kadottamassa sen, mikä on kuluttajien kannalta
oleellista. Verkon teknologiset mahdollisuudet ovat ohittaneet panostukset hyvään kuluttajakokemukseen. Tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun kuluttajien vaikutusmahdollisuudet sisältöjen käyttöön ovat lisääntyneet.

Koko markkinointialan tulee pyrkiä ratkaisuihin, joissa viestinnän tekniset ratkaisut eivät ole tärkeimpiä, vaan se lisäarvo, joka niistä tulee kuluttajalle. Meidän tulisi myös keskittyä läpinäkyvyyteen, poistaa kuluttajilta monimutkaisuudet ja ylimääräiset kulut.

Mainostajilla on päävastuu brändeistään. Mainostajien edustajana meidän täytyy haastaa koko toimiala toimimaan siten, että
– selvitämme tehokkaasti markkinoinnin vaikutusta kuluttajakokemukseen
– löydämme häiritsevimmät digitaalisen markkinoinnin käytännöt ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan vähentämään niiden käyttöä
– kehitämme kuluttajille keinoja, joilla he voivat tarkemmin ilmaista mieltymyksiään ja valita millaisissa markkinointiympäristöissä he haluavat viettää aikaansa

Verkkomarkkinoinnilla on tulevaisuudessakin tärkeä tehtävä jakaa kuluttajan kannalta relevanttia ja osallistavaa sisältöä. Entistä laadukkaampi sisältö ja innovatiiviset uudet teknologiat tukevat tätä kehitystä. Mutta vain kuluttajia kuuntelemalla voimme vähentää mainonnan esto-ohjelmien yleistymistä.


Ritva Hanski-Pitkäkoski, toimitusjohtaja
ritva.hanski-pitkakoski@mainostajat.fi