Ettei pahin tapahtuisi (Kriisiviestinnänopas)

25,00 

Pitkäjänteisen brändinrakentamisen avulla saavutettu hyvän yhteisökansalaisen maine voidaan menettää nopeastikin ellei kriisiä hoideta taitavasti ja nopeasti. Luottamus, avoimuus, rehellisyys ja vastuu korostuvat yritysten suhteissa kuluttajiin, omistajiin ja mediaan.

Ettei pahin tapahtuisi -opas sisältää tuoretta tietoa organisaation kohtaamista riskeistä, kuluttajien käyttäytymisestä poikkeustilanteissa, yrityksen maineen puolustamisesta verkossa tapahtuvia hyökkäyksiä vastaan, julkisuuden riskeistä kansainvälisessä toiminnassa ja internetistä kriisiviestinnän uutena kanavana. Oppaan esimerkit on uusittu ja mukaan on koottu aiemmin julkaisemattomia ohjeita riskienhallinasta ja poikkeustilanteissa toimimisesta.

Ettei pahin tapahtuisi – riski- ja kriisiviestinnän perusteet (140 s.) on jatkoa Mainostajien Liiton julkaisusarjassa aiemmin ilmestyneelle Kriisiviestintä -oppaalle (1999) ja sitä täydentäneelle Julkisuuden riskit -oppaalle (2002). Kaikkien kolmen oppaan kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Jaakko Lehtonen. Uusin painos ilmestyi vuonna 2011.

Hinta 48 €. Mainostajien Liiton jäsenyritykset ja oppilaitokset
39 €. Hintoihin lisätään alv 10% sekä postituskulut.

”Maineen menettämisen riskiin kuuluu pelko siitä, että yleisön mielipiteet voivat tehdä yritykselle jopa enemmän haittaa kuin perinteellisesti tunnistetut riskitekijät: virheinvestoinnit, tuotevirheet, kilpailuympäristön muutokset, onnettomuudet ja luonnonmullistukset.”

Osasto:

SISÄLLYSLUETTELO

Johdannoksi
Riski vai kriisi
Ennalta ehkäisevää kriisiviestintää?
Stakeholders – organisaation yleisöt
Riski – enemmän kuin talous- ja vakuutusmatematiikan algoritmi
Miksi subjektiivinen riskin arviointi usein erehtyy
Säteilevä Volvo

Riskien arviointi ja analyysi
Riskityypit
Inhimillinen tekijä
K ohtalokkaat venttiilit
Überlingenin lento-onnettomuus

Mitä on riskiviestintä
Kriisin mahdollisuus on yksi organisaation riski
Skandaalit

Kriisin kahdet kasvot
Kriisi: Organisaation poikkeustilanne
Media kriisin katalysaattorina
Kriisi: organisaatiolle julkisuudessa lyöty leima
Julkisuus on organisaatiolle riski
Kielteinen julkisuus – tarttuva tauti?
Kaikki kielteinen julkisuus ei merkitse kriisiä

Organisaatio ja median toimintatavat
PR-karhu ja paviaanit
Mikä tekee uutisen
”Olen onnekas kun vielä elän”
”Sitä ajattelee kuinka lähellä kuolema voi olla”
Uutisesta kilpaillaan
Oikea ratkaisu

Kriisi ja maine
Maineensuojelu – kriisiviestinnän päätehtävä?
Luottamus (trust)
Voiko maineensuojelu olla ennaltaehkäisevää?
Maineen halovaikutus
Uhkana ylin johto
Impression management

Kriisi on myös mahdollisuus
Concorde ja British Airways

Asiantuntijan tai viranomaisen käynnistämä kriisi
Ruotsalainen syöpävaara
’Golza oil’
Belgian dioksiini
Gammelfleisch/06
Köttfärsskandalen
Miksi viranomainen vaikenee?

Harkitsematonta viestintää
Coca-Cola ja vatsanpurut
Mercedes Benz ja kohtalokas koeajo
Miksi organisaatioissa tehdään järjettömiä päätöksiä

Kriisiviestinnän keinot
Tapahtuman salaaminen ja kieltäminen
Mea Culpa ja Stealing Thunder
K irvesniemen Mea Culpa
Musta maaliskuu
Kriisistä oppiminen
Oppimaton toimiala: kunnalliset vesilaitokset
Nokian vesi ja viestinnän vaihtoehdot
Pidä kieli keskellä suuta – seinillä on korvat
Paavin lipsahdus
Saako organisaatio valehdella

Kriisiviestintä verkossa
Internet ja kriisi
Kriisi ja verkkojulkisuus

Kansainvälistyminen ja julkisuusriskit
Maaottelu Uruquay–Argentiina

Lopuksi

Viittaukset

Kirjallisuus

Termejä ja käsitteitä

140 s.

Toivo koulutusta takaisin: