Hakutermi: tavaramerkki

Laajalti tunnettujen tavaramerkkien luettelointi alkoi 2007
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on 6. päivänä kesäkuuta 2007 tekemällään päätöksellä perustanut luettelon, johon voidaan hakemuksesta merkitä Suomessa laajalti tunnettuja tavaramerkkejä (LTM). Luettelon pitäminen on osa viraston maksullista palvelutoimintaa, joka toteutetaan ilman laki- tai asetusmuutoksia. Luettelo on julkinen ja siitä annetaan maksullisia otteita.
Hakemuksia laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon otetaan vastaan 15 päivästä elokuuta 2007 lukien.

Luettelo erillään tavaramerkkirekisteristä
Perustettu luettelo ei ole tavaramerkkirekisterin osa vaan siitä selvästi erillinen tietokanta. Tavaramerkin asiakassovelluksesta järjestetään linkitys luetteloon, niin että myös luetteloon haetut ja siellä olevat merkit osataan huomioida omaa tavaramerkkiä suunniteltaessa sekä muissa tutkimuksissa.

Tavaramerkkiriitojen ennaltaehkäisyä
Luettelon tarkoitus on palvella elinkeinoelämää, asiamiehiä ja kaikkia muita tahoja, joilla syystä tai toisesta on tarvetta saada tietoa laajalti tunnetuista merkeistä. Luettelo on avuksi tehtäessä tavaramerkkejä koskevia ennakkotutkimuksia ja sekoitettavuustutkimuksia. Näin ollen luettelolla on tavaramerkkiriitoja ennalta ehkäisevä vaikutus.
Mikäli virasto käsitellessään myöhempiä tavaramerkin rekisteröintihakemuksia havaitsee tutkimuksissaan luetteloon merkityn sekoitettavissa olevan merkin, ilmoitetaan tästä niin hakemuksen tekijälle kuin aikaisemman laajalti tunnetun merkin haltijalle riippumatta siitä mihin luokkaan tai luokkiin merkkiä haetaan rekisteröitäväksi.
Luettelon tietoa ei tavaramerkin rekisteröintihakemusten osalta oteta huomioon viran puolesta relatiivisena esteenä. Näin ollen jää aikaisemman laajalti tunnetun merkin haltijan harkittavaksi, haluaako tämä tehdä väitteen myöhempää rekisteröityä tavaramerkkiä vastaan. Mahdollisen väitemenettelyn lopputulos ei johda viran puolesta luettelon tietojen muutoksiin.

Luetteloon ottamisen edellytyksistä
Luetteloon ottamisen edellytyksenä on, että luetteloitava merkki on tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaisesti Suomessa laajalti tunnettu. Laajalti tunnetun tavaramerkin käsite perustuu yhteisölainsäädäntöön, jonka tulkintaa ohjaa yhteisöjen tuomioistuin.
Luetteloon tehdään merkintä siitä kohderyhmästä tai niistä kohderyhmistä, joissa merkin tunnettuus on todettu. Hakemukseen pitää oheistaa näyttö merkin tunnettuudesta.
Merkin tunnettuutta arvioidaan siinä yleisössä, joka on kyseisen merkin kohderyhmä. Tunnettuuden tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat kuten esimerkiksi markkinatutkimukset, markkinaosuus, merkin markkinointikustannukset, merkin käytön intensiivisyys, kesto ja maantieteellinen laajuus. Maantieteellisesti merkin edellytetään olevan tunnettu olennaisessa osassa Suomea. Yhteisöjen tuomioistuimen ennakkotapausten valossa edellytetään myös, että merkittävän osan kohdeyleisöä on tunnettava tavaramerkki.
Laajalti tunnettujen merkkien luetteloon otetut ja siitä poistetut merkit kuulutetaan Tavaramerkkilehdessä.

Luettelomerkinnän voimassaolo 5 vuotta
Merkintä luettelossa pysyy voimassa 5 vuotta, jonka jälkeen merkintä voidaan hakemuksesta uudistaa. Uudistamisen yhteydessä pitää toimittaa näyttö merkin tunnettuudesta samoin kuin hakemusvaiheessa. Näyttö voi tällöin tapauksesta riippuen olla vähäisempikin. Uudistamishakemuksen yhteydessä luetteloon merkitsemisen edellytykset tutkitaan virastossa kuten hakemusvaiheessa.
Luettelomerkinnän poistamista voi vaatia kuka tahansa, jos merkki on otettu luetteloon vastoin 6 §:n 2 momentin edellytyksiä tai merkin tunnettuus ei enää täytä säännöksen edellytyksiä.

Luetteloa koskeviin ratkaisuihin ei valitusoikeutta
Luettelon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta laajalti tunnetuista tavaramerkeistä ja siten ehkäistä ennalta ristiriitatilanteiden syntymistä. Näin ollen rekisteriviranomaisen luetteloa koskevat ratkaisut eivät informatiivisena lisäpalveluna ole sen tyyppisiä oikeusvaikutuksia tuottavia päätöksiä, jotka voitaisiin perustuslain 21 §:n mukaisesti saattaa tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Mikäli PRH ei ole hyväksynyt hakemuksen tarkoittamaa merkkiä laajalti tunnettujen merkkien luetteloon tai mikäli PRH on poistanut luetteloon otetun merkin, voi oikeudenhaltija saattaa asian uudelleen viraston käsiteltäväksi. Uusi hakemus voi menestyä esimerkiksi olosuhteiden muututtua tai mikäli virastolle toimitetaan lisäaineistoa uuden hakemuksen yhteydessä.

LISÄTIETOJA

Patentti- ja rekisterihallitusi
PL 1140 (Arkadiankatu 6 A)
00101 HELSINKI
puhelin 029 509 5000

Otteita Patentti- ja rekisterihallituksen Tavaramerkkioppaasta

MIKÄ JA MILLAINEN ON TAVARAMERKKI?

Tavaramerkki on tunnus, jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat tai palvelut toisten tavaroista tai palveluista.
Tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti.

YKSINOIKEUS TAVARAMERKKIIN

Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada

a) vakiinnuttamisella:
Tavaramerkki on vakiintunut, jos se on tässä maassa asianomaisissa elinkeino- tai kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden tai palveluiden erityisenä merkkinä. Vakiintuneisuus tulee pystyä näyttämään toteen jokaisen mahdollisen riita-asian yhteydessä.

b) rekisteröinnillä. Rekisteröinti on huomattavasti yksinkertaisempi ja varmempi tapa saada yksinoikeus. Yksinoikeuden voi osoittaa rekisteriotteella.

Jos joku on loukannut yksinoikeutta tavaramerkkiin, tuomioistuin (Helsingin käräjäoikeus) voi kanteesta kieltää loukkaajaa jatkamasta tai toistamasta tekoaan. Loukatulla on yleensä oikeus saada vahingonkorvausta. Tahallisesta oikeuden loukkauksesta voi seurauksena olla sakkorangaistus tai jopa vankeutta enintään 2 vuotta.

Tavaramerkkioikeuden sisältö
Vakiintumiseen tai rekisteröintiin perustuva oikeus sisältää sen, ettei liiketoiminnassa muu kuin merkin haltija saa tavaroidensa tai palvelujensa tunnuksena käyttää sekoitettavissa olevaa merkkiä tavarassa tai sen päällyksessä, mainonnassa tai liikeasiakirjassa tai muulla tavalla esim. suullisesti käyttämällä.

Tavaramerkkisuojan alueellisuus
Rekisteröintisuoja koskee vain Suomen aluetta. Myös vakiintumiseen perustuva yksinoikeus on voimassa vain tässä maassa. Jos merkki halutaan suojata rekisteröinnillä ulkomailla, tulee rekisteröintiä hakea kyseisen maan rekisteriviranomaiselta tai käyttää kansainvälisiä rekisteröintijärjestelmiä. Lisätietoja saa parhaiten PRH:n sivuilta www.prh.fi.

Tavaramerkkisuojan voimassaolo
Rekisteröinti on voimassa 10 vuotta rekisteröintipäivästä lukien. Rekisteröinti voidaan uudistaa kulloinkin 10 vuodeksi edellisen rekisteröintikauden päättymisestä.
Vakiintumiseen perustuva tavaramerkkioikeus on voimassa niin kauan kuin merkki on käytössä.

Tavaramerkkioikeuden lakkaaminen
Rekisteröity tavaramerkkioikeus lakkaa, jollei rekisteröintiä uudisteta.

REKISTERÖINTIHAKEMUS

Tavaramerkin rekisteröintiä haetaan kirjallisesti rekisteriviranomaiselta. Rekisteriviranomainen on Patentti- ja rekisterihallitus. Kutakin merkkiä varten on tehtävä eri hakemus.

Hakemusmaksu
Hakemusta tehtäessä on suoritettava hakemusmaksu. Hakemus katsotaan tehdyksi vasta kun maksu on suoritettu.

Rekisteröintiedellytykset

1. Muodolliset edellytykset
Kun rekisteröintihakemus on jätetty virastoon, tutkitaan onko hakemuksen muodolliset vaatimukset asianmukaisesti täytetty.
Hakemuksessa tulee ilmoittaa ne tavarat ja palvelut sekä luokat, jotka merkki käsittää.

2. Asialliset edellytykset
Tämän jälkeen seuraa merkin asiallisten rekisteröintiedellytysten tutkimus. Tavaramerkin rekisteröinnin yksi tärkeä edellytys on se, että merkin tulee olla erottamiskykyinen. Toinen tärkeä edellytys on se, että merkki ei saa olla sekoitettavissa aikaisempiin tavaramerkkeihin tai toiminimiin.

Erottamiskyky
Tavaramerkki ei ole erottamiskykyinen, jos se sellaisenaan tai vähäisin muutoksin tai lisäyksin ilmaisee tavaran tai palvelun ominaisuuksia, kuten lajia, laatua, käyttötarkoitusta, hintaa, alkuperää tai valmistusaikaa.
Tavaramerkki voi kyllä olla suggestiivinen (mielteitä herättävä), esim. aristokraatti, mutta se ei saa olla kyseisiä tavaroita tai palveluita kuvaileva, esim. modern, pop jne. Kuvio-merkki voi olla vailla erottamiskykyä, jos se muodostuu vain tavallisesta geometrisestä kuviosta (ympyrä, neliö ym.).

Rekisteröintiesteet
Rekisteröinnin esteenä voivat olla myös muut tavaramerkkilaissa säädetyt seikat. Katso tältä osin liitteenä olevan Tavaramerkkilain 14 §.

Hakemuskäsittelystä
Jos hakemuksessa esiintyy muodollisia puutteita tai hakemukselle löytyy muita rekisteröintiesteitä, niistä huomautetaan välipäätöksellä, johon annetaan 4-16 viikon vastausaika. Jos hakija jättää määräaikana vastaamatta välipäätökseen, hakemus jätetään sillensä eri päätöksellä.
Jos hakija poistaa rekisteröintiesteen, rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä tavaramerkki, ellei muuta estettä ole, ja rekisteröinti on kuulutettava Tavaramerkkilehdessä. Kenellä tahansa on oikeus tehdä väite kuulutettua rekisteröintiä vastaan. Väite on tehtävä kirjallisesti 2 kk:n kuluessa kuuluttamispäivästä.

SUOMESSA VOIMASSA OLEVAT KANSAINVÄLISET REKISTERÖINTIJÄRJESTELMÄT

Kansainvälinen rekisteröinti
(Madridin pöytäkirjan mukaisesti)

Tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskeva Madridin pöytäkirja tuli Suomessa voimaan heti järjestelmän käynnistyttyä 1.4.1996.

Järjestelmä mahdollistaa sen, että yhdellä hakemuksella voidaan saada tavaramerkille suoja yhdessä tai useammassa nimetyssä maassa tai yhteisössä. Hakija voi lisäksi myöhemmin tehdä pyynnön suojan alueellisesta laajentamisesta.

Kansainvälinen rekisteröinti edellyttää aina saman merkin kansallista rekisteröintiä tai vireillä olevaa rekisteröintihakemusta alkuperämaassa. 1.10.2004 lähtien kansainvälisen hakemuksen on voinut perustaa myös yhteisön tavaramerkkiä koskevaan hakemukseen tai rekisteröintiin.

Kansainvälistä rekisteröintiä voi hakea Suomea alkuperämaana käyttäen Suomen kansalainen tai se, jolla on Suomessa kotipaikka tai todellinen ja toimiva teollisuuslaitos tai kauppaliike.

Hakemus lähetetään Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliseen toimistoon (WIPO Genevessä), joka ilmoittaa suorittamastaan rekisteröinnistä nimettyihin maihin. Nimettyjen maiden kansalliset viranomaiset soveltavat omaa kansallista lainsäädäntöään käsitellessään Madridin pöytäkirjan mukaista kansainvälistä rekisteröintiä. 1.10.2004 lukien yhteisön tavaramerkkisuojausta on voinut hakea myös kansainvälistä rekisteröintijärjestelmää käyttäen. Yhteisön tavaramerkkivirasto on nimittäin mahdollista nimetä yhdeksi “kohdemaaksi” ja kansainvälinen rekisteröinti tutkitaan virastossa yksinkertaistetussa tutkimusprosessissa.

Yhteisön tavaramerkki

Yhteisön tavaramerkki perustuu EY:n neuvoston asetukseen, jolla on luotu kansallisten tavaramerkkijärjestelmien rinnalle uusi, koko Euroopan unionin alueen kattava tavaramerkkioikeus. Yhteisön tavaramerkki on tavaramerkki, jonka Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (yhteisön tavaramerkkivirasto OHIM) on rekisteröinyt.

Yhteisön tavaramerkki on mahdollista saada vain rekisteröinnillä ja näin saavutettu yksinoikeus on voimassa yhtenäisesti koko Euroopan unionin alueella. Toisaalta yksikin aikaisempi merkki missä tahansa EU-maassa voi johtaa merkin rekisteröinnin hylkäämiseen. Yhteisön tavaramerkkivirasto tutkii hakemuksen muodollisten edellytysten sekä ns. ehdottomien hylkäysperusteiden (erityisesti merkin erottamiskyky) osalta. Virasto ei sen sijaan tutki viran puolesta ns. suostumuksenvaraisia hylkäysperusteita, vaan niihin on aikaisempien oikeuksien haltijoiden vedottava väitemenettelyssä.

Yhteisön tavaramerkki on voimassa 10 vuotta hakemuspäivästä ja se voidaan uudistaa 10 vuoden jaksoissa.

 

Tavaramerkkilaki

Tavaramerkkiasetus

Yhteismerkkilaki