Markkinat ovat hyvinvointimme perusta ja markkinoija niiden arkkitehti

Markkinoiden syvin olemus on ajaton. Markkinoihin liittyy jotakin nerokasta. On vaikea kuvitella länsimaista yhteiskuntaa ilman markkinoita. Markkinoille kuuluu vapaus tehdä päätökset vapaasta tahdosta. Markkinoita koskevia viisauksia on esitetty kautta aikojen. Jo roomalaiset oivalsivat, miten vaikea on luottaa kauppakumppaniin ja miten häilyväistä on onni markkinoilla.

Markkinoiden liikkeelle paneva voima on kilpailu, joka toteutuu, kun markkinoilla on pelisäännöt. Markkinataloudessa tavaroiden ja palveluiden tuotanto ja kauppa ohjautuvat markkinoiden kautta. Mikään organisaatio ei kykenisi huolehtimaan kansalaisen tarpeista kohtuullisilla kustannuksilla ilman markkinoita. Korkea hyvinvointi on siellä, missä on toimivat markkinat. Markkinoilla kaikki osapuolet katsovat eteensä.

Klassisen taloustieteen perustajan Adam Smithin kirjan “Wealth of Nations” suurin oivallus on kysynnän ja tarjonnan laki, siis “näkymätön käsivarsi”, joka väsymättä päivästä toiseen saattaa yhteen ostajat ja myyjät. Kaiken taloudellisen päätöksenteon perusta on jokaisen meistä käsitys omista tarpeistamme – siis hyödystä, joka saamme kuluttamalla tuotteita tai palveluita ja tarjoamalla työpanostamme yrittäjinä. Kun yrittäjät ovat markkinoilla avoimesti esillä tuotteittensa hintojen kautta, syntyy kilpailu, jossa menestys riippuu yrittäjän kyvystä tarjota ostajalle tuote muita edullisemmin. Tämä paljon kiistelty taloudellinen kilpailu on jokaisen kansalaisen, kotitalouden, yrityksen tai kansantalouden varallisuuden perusta.

Smith korosti kansainvälisen työnjaon merkitystä ja näki markkinoiden laajentamisen yli rajojen johtavan erikoistumiseen ja kustannustehokkuuteen. Smithin ajatusten voima ei näy vain Euroopassa. Yhdysvaltojen perustuslain keskeinen arvoperusta on elinkeinojen vapaus. Käymällä kauppaa Eurooppa ja Yhdysvallat loivat 1900-luvulle tultaessa ylivoimaisen taloudellisteknisen aseman maailmassa. Tämän päivän Kiina on Smithin mallioppilas: yrityksen tehokkuus kasvaa niin kauan kuin markkinat laajentuvat. Tämä viisaus näkyy parhaiten Kiinan vientiroolissa.

Globaalitalous merkitsee yhtenäisiä markkinoita. Monen tuotteen kustannukset ja hinta laskevat johtuen markkinoiden mittakaavasta. Digivallankumous tehostaa ja laajentaa markkinoita. Amazon skaalaa 5 000 kertaa suuremman tarjonnan kuin kauppajätti Walmart.

Markkinat ovat kuin myrskyävä meri. Niistä ei saa otetta. 1800-luvulla brittiläisen taloustieteen vaikuttaja David Ricardo esitti ulkomaankaupan mallin. Ricardon oivallus oli komparatiivisen kustannusedun periaate, eli ratkaisevaa ei ole absoluuttiset kustannukset vaan komparatiiviset kustannukset. Tuotteita ei vaihdeta toisiinsa tuotantokustannusten suhteessa, koska tuotannontekijöitä ei voida siirtää maasta toiseen. Kaikilla mailla on kaupassa roolinsa, koska kaikilla on käyttämättömiä tuotannontekijöitä, joiden marginaalikustannus on alhainen ja komparatiivinen kustannusetu suuri. Sama pätee yrityksiin.

Pohjoismaat nousivat vientivoittajiksi panostamalla teknologiaan. Myös Kiinan menestys nojaa teknologian uudistamiseen. Teknologian keskeinen rooli pakottaa maat ja yhtiöt yhteistyöhön. Digivoittajat markkinoilla ovat ne, jotka hallitsevat kompleksisuuden. Tieto on puristettava ulos markkinoista.

 

Professori Arto Lahti
Aalto-yliopisto
arto.lahti@aalto.fi