Mainontapäivä 2018 – Miltä tulevaisuus näyttää markkinointiviestinnän opiskelijalle?

Pääsimme tutustumaan Mainostajien Liiton järjestämään Mainontapäivä 2018 -tapahtumaan. Lue lisää postauksesta, mitkä olivat fiiliksemme tapahtumasta sekä mitä perjantaipäivältä jäi käteen tulevaa työuraa ajatellen.

 

Olimme todella innoissamme, kun saimme osallistua Mainontapäivä-tapahtumaan. Tämä tarkoitti, että tulisimme olemaan osa opiskelemamme alan yhtä vuoden isoimmista ja tärkeimmistä tapahtumista. Jo ennen tapahtumaa jännityksemme oli käsin kosketeltavaa, kun tutkimme päivän aiheita ja puhujia.

Jäikö meille mitään tapahtumasta käteen tulevaa markkinoinnin työuraamme ajatellen? Todellakin jäi! Mainontapäivän esiintyjät kertoivat vakuuttavasti, mihin heidän mielestään ala on tulevaisuudessa menossa. Ehkä mieleenpainuvin esiintyjä oli keksijä, futuristi, säveltäjä, ja startup-yrittäjä Perttu Pölönen, joka kuvasi markkinointitermin disruptio merkityksen käyttäen apunaan oivallisesti monia vuosia vanhoja, meille nykyäänkin elintärkeitä keksintöjä. Hyödynnämme ehdottomasti Pölösen vinkkejä, kun mietimme tahoillamme, miten jonkin asian kehittäminen uuteen suuntaan tarjoaa enemmän hyötyjä kuin haittoja.

Tunnelma oli koko päivän todella upea ja tauoilla tutustuimme tapahtuman kiinnostaviin näytteilleasettajiin. Tuotimme päivän aikana Luova toimisto Krean sosiaalisen median kanaviin, mm. Instagramiin livesisältöä ja seuraajamme saivat kysyä meiltä alaan liittyviä kysymyksiä. Etsimme vastauksia kysymyksiin Mainontapäivän kumppaniyrityksiltä, jotka kaikki olivat todella avuliaita ja hyvällä fiiliksellä kertomassa eri aiheista. Esimerkiksi Notkee.com -yrityksen edustaja Karri Naakka kuvasi lyhyesti, mutta ytimekkäästi videon muodossa Instagram-seuraajillemme, millaista on tulevaisuuden taktinen mainonta. Kävimme myös mielenkiintoisen keskustelun Match2One -yrityksen edustajan Rei Golrokhin kanssa, miten paljon tekoäly tulee mullistamaan markkinointia lähitulevaisuudessa.

Mainontapäivän viimeinen esiintyjä, muusikko, luennoitsija ja artisti Jurgis Didžiulis piti sympaattisen esityksen aiheesta ”This is connection”. Luennon lopuksi hän pyysi koko yleisön tanssimaan kanssaan esiintymislavalle. Esitys oli todella otsikkonsa veroinen! Päivän kruunasi Mainostajien Liiton Vuoden Brändinrakentaja -palkinnon jakaminen, jonka tänä vuonna sai OP Ryhmä. Voittajaa juhlittiin kaikkien päivään osallistujien kanssa.

Koko perjantaipäivästä jäi erittäin ammattimainen fiilis, ja me opiskelijat saimme kokea antoisan elämyksen sekä rautaisannoksen ammattilasten näkemyksiä alan tulevaisuuden näkymistä. Mainontapäivä oli meille kirjaimellisesti väylä markkinoinnin tulevaisuusteen.

Timo Tarvus
Kirjoittaja on Luova toimisto Krean opiskelija Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta

 

Lapsille suunnatun elintarvikemarkkinoinnin sääntely

 

Markkinoinnissa annettavat oikeat tieot

 Elintarvikemainonnassa tuotteista tulee antaa totuudenmukaiset ja riittävät tiedot. Tietojen tulee olla täsmällisiä ja selkeitä. Mainonta ei saa antaa harhaanjohtavaa vaikutelmaa tuotteesta tai sen terveellisyydestä. Erityisesti lapsille suunnatussa mainonnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, millainen kuva tuotteen terveellisyydestä ja ruokailutottumuksista annetaan. Mainonnan määrä ja sisältö vaikuttavat tutkitusti lasten kulutustottumuksiin, ja lapset ovat aikuisia alttiimpia mainonnan vaikutteille. Lapsilla ei ole samanlaista kykyä ymmärtää elintarvikkeiden ravintosisältöä tai ruuan liikakulutuksen haitallisia vaikutuksia kuin aikuisilla.

Markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista tai sopimatonta

Markkinoinnin sopimattomuutta ja hyvän tavan vastaisuutta arvioidaan yleisten moraalikäsitysten ja yleisesti hyväksyttyjen arvojen ja periaatteiden mukaan. Lasten terveys ja hyvinvointi ovat yhteiskunnassamme vallitsevien arvojen mukaan merkittäviä ja tavoiteltavia asioita. Näiden periaatteiden ja arvojen vastainen markkinointi on aina hyvän tavan vastaista. Lapsille suunnatun elintarvikemainonnan lainmukaisuutta arvioidaan aina lasten näkökulmasta.

Vastuu mainosten roolimalleista ja asenteista

 Mainostajilta edellytetään yhteiskunnallista vastuunottoa sen suhteen, minkälaisia roolimalleja ja asenteita mainoksilla luodaan lapsille. Sellainen mainonta, joka pyrkii sivuuttamaan vanhempien mahdollisuuden toimia täysipainoisesti lastensa kasvattajina, on hyvän tavan vastaista. Markkinoinnissa ei tulisi luoda lapsille sellaista kuvaa, että hyviä sosiaalisia suhteita voisi hankkia ruualla, eikä tule käyttää muutoin voimakkaasti lasten tunteisiin vetoavia keinoja. Lapset samaistuvat idoleihinsa ja omaksuvat herkästi heidän ruokailu- ja kulutustottumuksiaan, minkä vuoksi mainostajan tulisi kiinnittää huomiota siihen mitä ruokailutottumuksia idoleiden avulla edistetään.

Markkinointikeinot

 Markkinointikeinoihin on myös hyvä kiinnittää huomiota. Mainonnasta tulisi käydä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus. Lapsella on tavallisesti puutteellisempi kyky ymmärtää mainonnan myyntitarkoitus kuin aikuisella. Kaupallisen tunnistettavuuden vaatimus lapsille suunnatussa mainonnassa on siten tiukempi kuin muutoin eikä piilomainonta tai peitelty mainonta ole sallittua. Elintarvikkeisiin ei tulisi myöskään liittää keräilysarjoja, joiden saaminen edellyttää elintarvikkeen ostamista.

 Pelisääntöjä

Markkinaoikeuden ja kuluttaja-asiamiehen ratkaisukäytännöstä ja linjauksista poimittuja pelisääntöjä, jotka tulisi huomioida lapsille suunnatussa markkinoinnissa:

  1. Mainonnassa ei ole hyväksyttävää vedota vanhempien kasvatusvastuuseen syyllisyydentuntoa herättämällä eikä antaa ymmärtää, että vanhempi onnistuu kasvattajana ostamalla tiettyjä tuotteita lapselle.
  2. Mainonnassa ei saa vedota lapsen tunteisiin käyttämällä hyväksi lapsen kokemattomuutta ja herkkäuskoisuutta.
  3. Mainonta ei saa luoda lapsille mielikuvaa siitä, että ihmisarvoa, elämän laatua ja hyviä sosiaalisia suhteita voi korvata tai hankkia ruualla.
  4. Mainoksissa ei saa esittää tilanteita, joissa toimitaan yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttävien arvojen vastaisesti tai tilanteita, joita jäljiteltäessä lapsi saattaa vahingoittaa itseään tai muita. Väkivaltaa ei saa sisällyttää lainkaan lapsille suunnattuun mainontaan.
  5. Mainoksissa ei saa esittää tarpeetonta väkivaltaa, syrjintää eikä sopimattomia käyttäytymismalleja.
  6. Mainoksissa ei saa esittää lasta mahdollisesti pelottavia elementtejä eikä lasta saa altistaa ikä- ja kehitystasoonsa sopimattomille ärsykkeille.
  7. Lapsille ei saa markkinoida alkoholia tai tupakkaa edes epäsuorasti esim. sisällyttämällä markkinointiin viittauksia tällaisten tuotteiden käyttöön.

Elintarvikemarkkinointia sääntelee Kuluttajansuojalaki ja Elintarvikelaki sekä asetukset. Elintarvikevirasto, Evira, antaa valvontaviranomaisena elintarvikkeiden markkinointiin liittyvää ohjeistusta yleisesti. Lapsia koskevan sääntelyn osalta kilpailu- ja kuluttajaviranomainen on julkaissut ohjeistuksen ”Lapsi ja elintarvikkeiden markkinointi”. Myös monet kansalliset ja kansainväliset tahot, kuten Elintarviketeollisuusliitto ry, EU-maiden elintarvikejärjestö FoodDrinkEurope, Kansainvälinen kauppakamari (ICC) ja WHO, ovat julkaisseet elintarvikemainontaa koskevia suosituksia ja ohjeita.

 

Laura Raatikainen

Varatuomari, Eversheds Asianajotoimisto Oy

 

 

 

Menestys on asennelaji

Digitalisaatio ja avoin kilpailu ovat tehneet maailmasta paljon kannustavamman paikan yrittämiselle. Yhä useammilla yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia menestyä paremmin globaalissa kilpailussa kuin koskaan aikaisemmin.

Siksi yhä useampi ihminen maailmassa yrittää enemmän ja paremmista lähtökohdista. Tuolla jossakin neljä miljardia ihmistä haluaa yrittää tehdä meidän työmme halvemmalla ja paremmin.

Onneksi meillä Suomessa on tässä mielessä asiat hyvin. Suomi on jo pitkään sijoittunut aivan kärkeen kaikissa kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa ja maailman mediat ylistävät kilvan pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia.

Mutta miksi sitten olemme juuri kokeneet ennätyspitkän taantumaan ja talouskehityksemme laahaa vieläkin muun Euroopan perässä? Aasiasta ja Amerikasta puhumattakaan. Miksi hyvinvointivaltiota on jo kymmenen vuotta pyöritetty velaksi, emmekä edes nyt noususuhdanteen aikana pysty katkaisemaan velkaantumista?

Eli urheilukielellä sanottuna, kun lähetämme maailman kansantalousolympialaisiin joukkueen, joka on rankattu kaikilla mittareilla maailman kärkeen, niin miksi sieltä tulee huonoja tuloksia, vaikka joukkue kilpailee valtionvelalla vahvasti doupattuna?

Siksi, että sekä yhteiskunta että yritykset elävät menneisyyden menestyksen nostalgiassa ja illuusiossa siitä, että säilytämme asemamme ja osaamisemme ponnistelematta ja sopeuttamatta toimintaamme ympäröivän maailman nopeaan muutokseen.

Kilpailukykytutkimukset kertovat. millaiset edellytykset meillä olisi menestyä. Mutta yritysten toiminnan tulokset ja valtion talouden tila kertovat sen, mitä me niillä pelimerkeillä oikeasti saamme aikaiseksi.

Suomen kilpailukyky ja hyvinvointivaltio rakennettiin aivan toisenlaisena aikana ja toisenlaisiin olosuhteisiin. Sosiaaliturvaa ei juurikaan ollut. Eläkeikäluokat olivat pieniä niin kuin eläkkeetkin. Töitä tekivät suuret ikäluokat, jotka maksoivat pieniä eläkemaksuja ja veroja. Työn tekeminen kannatti ja yrittämisestä jäi paljon enemmän omaan käteen. Kansainvälinen kilpailu oli paljon vähäisempää ja kaupankäynti itänaapurimme kanssa takasi perustan kansainväliselle kaupalle.

Sen ajan realiteetit ja pelisäännöt eivät toimi enää tämän päivän ympäristössä. Niillä taidoilla ei pärjää tämän päivän kansantalouksien olympialaisissa.

IMD:n Kilpailukykyraportti kiteyttää tilanteemme niin, että meillä on loistavat edellytykset onnistua: korkea koulutustaso, osaavaa työvoimaa, voimakas kehittämiskulttuuri jne. Mutta ne pilataan näkemyksettömyydellä ja politikoinnilla, jonka seurauksena meillä on yrityksille epäystävällinen toimintaympäristö, heikko talouden dynamiikka, huono hintakilpailukyky, kilpailukyvytön verotusjärjestelmä ja tehoton työmarkkinapolitiikka.

PWC:n ja Microsoftin 2017 tekemän tutkimuksen mukaan 72 % suomalaisista organisaatioista arvioi digitaaliset kykynsä yli kansainvälisen keskiarvon, kun todellisuudessa vain 15 % yltää kansainvälisesti parhaiten menestyvien organisaatioiden tasolle. Digibarometrin mukaan, vaikka verkkokaupassa kysyntä on ollut koko ajan ollut tarjontaa suurempaa, niin ulkomaiset verkkokaupat ovat korjanneet käytännössä koko potin.

Realiteetti kuitenkin on, että jos meillä pitää olla maailman paras hyvinvointivaltio, meillä pitää olla myös maailman paras kilpailukyky.

Kilpailukyky ei parane kiky-sopimuksen kaltaisilla kikkakokoelmilla tai pienillä viilauksilla. Kilpailukyvyn parantamisessa on kysymys samasta asiasta kuin laihduttamisessa: siinä tarvitaan kokonainen elämäntaparemontti eikä mitään yksittäisiä temppuja.

Tulokset paranevat vain harjoittelemalla ja kilpailukyky paranee vain kilpailemalla. Silti vapaa kilpailu on politiikassa yhteiskunnallinen pelote, jolla uhataan eriarvoisuuden kasvavan, syrjäytymisriskien lisääntyvän ja tuloerojen räjähtävän. Siitä huolimatta yrityksiä vaivaa menneeseen nojaava tyytyväisyys olemassa oleviin liiketoimintamalleihin ja muutosrohkeuden puute.

Menestys on asennelaji. Evoluutioteorian isää Charles Darwinia lainaten: parhaiten eivät selviydy voimakkaimmat tai älykkäimmät, vaan ne, jotka sopeutuvat parhaiten muutokseen.

Tuomo Luoma on toimitusjohtajan työn ja hallitustyöskentelyn lisäksi mm. luennoitsija, bloggaaja, radiotoimittaja ja politiikan vaikuttaja – intohimonaan Suomen ja Helsingin kehittäminen.

 

Onko brändisi ääniharava vai uhkaako se jäädä alle äänikynnyksen?

 

Kuluttajien usko politiikan ja hallitusten kykyyn muuttaa maailmaa horjuu. Marc Pritchard, Procter & Gamble -brändijätin Chief Brand Officer kertoi kesällä 2017 Cannes Festival of Creativityn yleisölle, että P&G:n teettämän tutkimuksen mukaan peräti 67 prosenttia yhdysvaltalaisista kuluttajista uskoo brändeillä olevan enemmän valtaa muuttaa maailman menoa kuin hallituksilla.

Niinpä kuluttajat haluavat äänestää brändejä. Eikä brändejä äänestetä vaaleissa, vaan joka ikinen päivä miljoonilla lompakoilla.

Lompakollaan äänestäjän täytyy tietää, mitä äänestää: minkä asian puolesta brändi on ja mitä vastaan. Eli millaisen lipun alla se marssii. Jotkut menestyvät brändit liehuttavatkin lippuaan korkealla, kuten esimerkiksi Patagonia. Kun ostaa Patagonian tuotteen, ei hanki vain korkealaatuista valmistetta, vaan antaa äänensä kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden puolesta.

Patagonialla onkin määritelty purpose, ikään kuin puolueohjelma. Sellaisen kirjaaminen on mahdollista vain, kun brändin persoonallisuus on määritelty. Ja että brändin ytimen mukainen tapa puhua ja käyttäytyä on naulittu ja purposeen on sitoutettu jokainen brändin kanssa hääräävä taho: oma organisaatio, jakelutie, markkinointi-, media- some- ja viestintätoimistot jne.

Jos brändin ydintä ja sen mukaista tapaa ajatella ja käyttäytyä ei ole määritelty, brändipersoonallisuudella on suuri vaara jakautua.

Pirstaloitunut brändipersoona on ohjattava asianmukaiseen terapiaan ennen kuin se alkaa käyttäytyä itsetuhoisesti.

Tarkasteltaessa brändipersoonan tilaa, sen ydintä ei voida keksiä. Se on löydettävä aivan kuten yrityksen arvot. Joitakin löydetyistä persoonallisuuden osatekijöistä voidaan jatkossa korostaa, joistakin olla vähän hiljempaa. Ja koska kysymys on eräänlaisesta brändipersoonan psykoanalyysista, löydökset ovat sitä terävämmät, mitä moninaisemmat spesialistit brändin sielunmaisemaan paneutuvat.

Siksi markkinoijan ja toimiston kannattaa tehdä tutkimusretki brändipersoonan sielunelämään yhdessä. Yhdessä myös kuluttajan tai loppuasiakkaan kanssa. Näin brändin edesottamuksia arvioidaan eri kulmista erilaisten asiantuntijoiden kanssa.

Yritykset, jotka ovat oppineet kunnioittamaan brändiarvoa ja sen mukanaan tuomaa kilpailuetua, ovat alkaneet ymmärtää yhdessä tekemisen arvon.

Nykyään saattaa jo jopa törmätä markkinoijaan, joka käyttää sanoja tase ja markkinointi samassa yhteydessä. Kenties jopa lauseessa.

Markkinoijat ovatkin monessa mielessä pysyneet paremmin mukana maailman muutoksessa kuin heille palvelujaan tarjoavat toimistot. Paitsi että toimistot ovat olleet äärimmäisen saamattomia kehittämään uusia liiketoimintamalleja, ne eivät useinkaan toimi kuten opettavat. Ainakaan mitä niiden oman brändipersoonan terävöittämiseen tulee.

Olet asiakkaana varmasti kuullut toimistoltasi, että brändisi ei voi kumartaa joka suuntaan. Että siinä pitää olla särmää. Että pitää uskaltaa. Silti suuri osa toimistoista myy kelle vain mitä vain, jos hinta on sopiva. Ja jos ei ole, tingitään. Eikä uskalleta olla mistään yleisemmin merkityksellisestä asiasta mitään mieltä saati toimia näkemyksensä mukaisesti.

Tässä mielessä hämmentävän suuri osa markkinointiviestinnän osaamista myyvistä toimistoista on ajatusköyhiä, tahdottomia ja selkärangattomia opportunisteja.

Kysypä toimistoltasi, onko heillä määritelty purpose. Sellainen, joka ohjaa toimiston brändipersoonan tekemisiä punaisen langan lailla.

Jos ei ole, toimisto saattaa olla takkia vauhdissa kääntävä helppoheikki, jonka huomaan ei vastuullisen markkinoijan pidä oman brändinsä vaalimista uskoa. Vaihda siis kumppaniasi.

Jos toimistosi kuitenkin on kirjannut ohjenuorakseen oman roolinsa yhteiskunnassa, tee purpose check. Eli varmista, että tavoitteenne ja ajatusmaailmanne ovat yhteneväiset.

Vain silloin teillä on mahdollisuus rakentaa merkityksiä ja tehdä vaikuttavaa markkinointiviestintää aidosti yhdessä. Ja pohtia vaikkapa toimiston ansaintamalli aivan uudella tavalla.

Sellaiseksi, että se on hyvä teille molemmille.

Hyvä ansaintamalli voi perustua esimerkiksi yhteistyön hedelmiin ja saavutuksiin toimeksiannon suorittamiseen käytetyn ajan sijasta. Käytettyyn aikaan perustuva malli ei välttämättä kannusta saamaan aikaan nopeasti ja tehokkaasti asioita yhdessä kanssasi.

Silloin saattaa käydä niin, että ne lompakollaan äänestäjätkään eivät innostu nyhräämisen tuloksista toivotulla tavalla.

 

Markkinointiviestintätoimisto Supersonin partneri, palkittu luova johtaja ja copywriter sekä kolumnisti Anssi Järvinen on työskennellyt maamme nimekkäimmissä mainostoimistoissa 30 vuotta. Anssi on toiminut myös Julkisen sanan neuvoston jäsenenä sekä varapuheenjohtajana. Hänen mottonsa on: ”Parannan maailmaa, minkä brändien pelastamiselta kerkiän.”

 

 

 

Disruptio – luovu vanhasta, kehitä uutta

EI on maailman helpoin sana ja tulee suustamme liian usein, kun kohtaamme jotakin uutta. Se haluaa pitää meitä kiinni menneisyydessä ja joskus kivikaudella se suojasikin meitä epäonnistumisilta, joita uuden keksimiseen aina liittyy.

Menneisyydessä pysyminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto yrityksille, jotka haluavat menestyä. Eteenpäin on mentävä, ja jotta uutta voi syntyä tarvitaan disruptio, joka tarkoittaa vanhan tutun ja turvallisen hylkäämistä. Maailma on täynnä perinteikkäitä yrityksiä, jotka ovat siirtyneet menestyksekkäästi uusille markkinoille.

Mainontapäivässä esillä olevan älykeittiöitä valmistavan Fredman Groupin tarina voisi olla hyvin erilainen, jos Elmukelmuista ja Eskimo-rasioista olisi pidetty kynsin ja hampain kiinni. Sininen meri on paikka, josta jokainen yritys haaveilee, koska siellä ei ole veristä hintakilpailua.

Sinne myös me Mainostajien Liitossa haluamme suunnata, ja viimeisen vuoden aikana olemme tehneet pitkän matkan, jonka tuloksena ovat syntyneet uudet palvelumme sekä palvelulupauksemme ”Väylä tulevaisuuteen”.

Kun seuraavan kerran sinun tekee mieli sanoa uudelle idealle EI, niin mieti vielä toisenkin kerran. Idea, jonka kivikaudelta peräisin oleva suojautumismekanismisi on juuri torppaamassa, saattaakin olla yrityksesi seuraava menestystekijä, joka auttaa pääsemään siniselle merelle.

 

Riikka-Maria Lemminki

Voisiko ilmasta valmistettu proteiini muuttaa tulevaisuutemme?

Suomalainen start up -yritys Solar Foods on onnistunut valmistamaan ravintoa ilmasta ja sähköstä. Ideana on tuottaa ravinnerikasta proteiinia maapallon kasvavalle väestölle ympäristöä tuhoamatta. Tulevaisuutta voisi siis olla mahdollista muuttaa puuttumalla perusteisiin, kuinka ruokaa kasvatetaan.

Solar Foodsin keksintö tuottaa ravintoa maaperän mikrobeista hiilidioksidilla ja sähköllä sai alkunsa Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n tutkimuksesta. Yrityksen toimitusjohtaja Pasi Vainikka on toiminut aiemmin VTT:n johtavana tutkijana. Hän johti muun muassa Neo Carbon Energy -hanketta, jossa luotiin uutta päästötöntä energiajärjestelmää. VTT:n ja LUT:n yhteistyössä on onnistuttu myös valmistamaan nestemäistä polttoainetta ilman ja sähkön avulla.

Idea ruoan tuottamisesta sähkön ja hiilidioksidin avulla on peräisin jo 1960-luvulta. Ajankohtaiseksi sen hyödyntämisen on tehnyt havahtuminen ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun vaikutuksiin. Elintarvikkeiden raaka-aineeksi sopiva proteiinijauhe valmistuu bioreaktoritankissa, kun mikrobeja kasvatetaan hiilidioksidin ja vedestä sähköllä hajotetun vedyn avulla. Mikrobien kasvu ei ole riippuvainen ilmastosta tai muuttuvista sääolosuhteista, eikä tankkeja varten tarvitse raivata metsää pelloksi. Metsän hakkuiden lisäksi pystytään vähentämään myös vesien rehevöitymistä. Rehevöitymistä tapahtuu, kun vesistöjen lähellä olevia peltoja lannoitetaan ja fosforia ja typpeä pääsee valumaan vesistöön. Kasvuun tarvittavaa sähköä voidaan tuottaa myös aurinkoenergian avulla, jolloin ruokaa voidaan kasvattaa missä tahansa.

Tekniikan tohtori Pasi Vainikka kertoo Mainontapäivässä 21.9., miten uraauurtavia tuotteita ja täysin uudella menetelmällä tuotettua ravintoa on tehty tunnetuksi niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Perinteisen maatalouden tuottaman ruoan lisäksi on alettu suhtautua avoimemmin myös muihin ravinnon lähteisiin. Hyönteisiä sisältävien tuotteiden ostaminen marketista on jo mahdollista. Uuden ruokatuotteen on kuitenkin ensin saatava muun muassa elintarvikelupa ennen kuin kuluttajat voivat löytää sen kaupan hyllyltä.

Mainontapäivässä tullaan kuulemaan puheenvuoroja disruptiosta, vastuullisuudesta ja sinisen meren strategiasta. Solar Foodsia voisi käyttää esimerkkinä tästä kaikesta. Muutoksiin tarvitaan halu tehdä niitä. Muutoksia on tehtävä viimeistään silloin, kun on pakko. Kun oikeasti irrottaudutaan vanhoista kaavoista, voidaan luoda jotain, joka muuttaa tulevaisuuden. Disruptio horjuttaa vallitsevaa systeemiä. Samalla voidaan myös luoda aivan uusia mahdollisuuksia liiketoiminalle ja uusille teollisuuden aloille. Silloin pääsemme tulevaisuuden siniselle merelle.

Suvi Sillstén
Kirjoittaja on luova toimisto Krean opiskelija Haaga-Heliasta

Kuva: Solar Foods

Menestyvän digitaalisen sijoitusneuvonnan avain on ihmisen ja tekoälyn saumaton yhteistyö

Nordea julkaisi digitaalisen sijoitusneuvojan Noran kesän alussa. Noran kanssa voi aloittaa sijoittamaan verkkopankissa, ja asiakaspalvelun saa halutessaan pikavauhtia tukemaan omaa päätöstä. Yhä harvempi, etenkään nuorehko, asiakas on valmis tulemaan kesken päivän fyysisesti konttoriin paikalle. Omalta sohvalta kymppiuutisten jälkeen tehty viiden minuutin sijoitussuunnitelma houkuttelee enemmän.

Mielenkiintoisin kysymys Noraan liittyen on ollut, miten vietämme kahvitaukoa hänen kanssaan. Kysymys kertoo halustamme ajatella tekoälyllistä robottia ihmisen kaltaisena fyysisenä olentona. Se on luonnollista, koska tietokoneen syövereissä olevaa älykkyyttä on vaikea hahmottaa ja se tuntuu hieman pelottavalta. Koska tulevaisuus ei ole pelkkää robottia ja tekoälyä, tuhannen taalan kysymys onkin: miten saada työyhteisö tukemaan tekoälyn ja ihmisen yhteistyötä?

Vaikka tekoäly mielletään etäiseksi ja vieraaksi, niin jokainen meistä kohtaa päivittäin tekoälyllisiä robotteja. Parhaimmat niistä saavat meidät iloiseksi ja huonoimmat raivon partaalle. Tekoälyn kriittinen ominaisuus on, että koneen pitää oppia sitä käyttävien valinnoista ja ympäristöstä. Verkkokauppojen mainonta on tästä arkipäiväinen esimerkki. Niiden tekoäly vertaa selailu- ja ostohistoriaasi muihin kävijöihin ja mainostaa tuotteita, joita kaltaisesi ihmiset ostavat. Teollisuudesta esimerkki on robotti, joka säätelee maalaukseen parhaan mahdollisen ilman kosteuden ja lämpötilan jatkuvasti oppien.

Kun nämä esimerkit viedään sijoittamisen pariin, niin tulevaisuuden digitaalinen neuvoja osaa lähestyä ja neuvoa ihmistä, joka juuri alkaa miettiä elämänsä ensimmäistä sijoituspäätöstä. Neuvoja oppii, mitkä sanat toimivat parhaiten sijoittajien rohkaisussa verkossa ja mobiililaitteissa. Toisaalta tulevaisuuden digitaalinen sijoitusneuvoja voi myös sijoituskäytöksen perusteella arvioida ihmisen riskinsietokyvyn paremmin ja muuttaa sitä sijoittajan käytöksen perusteella.

Digitaalinen sijoitusneuvoja on osaava. Jo nyt se pystyy täyttämään aloittelevan sijoittajan tarpeet – ainakin tieteellisesti oikeammin kuin sijoittamiseen liittyvä Facebook-ryhmä tai satunnainen tuttava. Tämä johtuu siitä, että kone seuraa täsmällisesti sijoittamisen tiedettä, eikä sillä ole inhimillistä taipumusta tehdä virheitä tai suosia sijoitusta, joka juuri viime kuussa meni hyvin.

Yhdysvallat on digitaalisen sijoitusneuvonnan edelläkävijä. Oppiläksyt ovat olleet yllättävänkin dramaattisia. Asiakkaiden hankkiminen puhtaasti digitaaliseen palveluun on ollut kalliimpaa kuin saadut palkkiot. Lisäksi puhdas digitaalinen sijoitusneuvonta ei ole menestynyt, vaan sijoittajat haluavat ihmisen ja digin yhdistelmän. Se voi käytännössä tarkoittaa, että sijoittaminen aloitetaan ihmisen kanssa Skypessä, mutta digitaalinen neuvoja auttaa eteenpäin. Tai toisinpäin.

Menestyneen tulevaisuuden sijoitusneuvontapalvelun pitää siis osata yhdistää tekniikka ja ihmisen antama palvelu saumattomasti siten, että kokonaispalvelu ja siirtyminen kanavasta toiseen on toimivaa. Tällöin työntekijöiden suhtautuminen digitaaliseen työkaveriin on avainasemassa. Nähdäänkö se uhkana vai apurina? Koko työyhteisön tulee ymmärtää digitaalisia palveluja ja sulauttaa tuottamansa lisäarvo digitaalisuuden loogiseksi jatkumoksi.

Tanja Eronen
Co-Head of Investment Products, Nordea

Kirjoittaja puhuu Mainontapäivässä 21.9.2018.

Videomarkkinointi 2018 – ajattele mobiili edellä tai älä ajattele ollenkaan!

Mobiili vastaa jo valtaosasta internetin kaikesta liikenteestä. Tämä vaikuttaa myös videomarkkinointiin. Tarjoat yleisöllesi parhaan kokemuksen, kun videosi on räätälöity mobiilialustalle sopiviksi.

Yhdysvalloissa kuluttajat viettävät älypuhelimella viisi tuntia päivässä. Yli puolet kaikesta nettiliikenteestä tapahtuu mobiililaitteilla. Lisäksi 2/3 brändin kohtaamisista tehdään mobiilissa. Tietoja kannattaa sulatella hetki. Mobiililaitteet vievät jo leijonanosan yhä useamman ihmisen huomiosta vuorokauden aikana, ja trendi on kasvava. Kun valtaosa kohtaamisista brändin kanssa tapahtuu älylaitteella, täytyy myös markkinoinnin muuttua. Nyt on viimeistään aika ruveta ajattelemaan mobiili edellä.

Mobiili pakottaa videomarkkinoinnin muutoksiin

Enemmän kuin kolme neljästä videosta katsotaan mobiililaitteilla. Siksi myös videomarkkinoinnin on oltava mobiililähtöistä. Videomarkkinoinnin on mukauduttava uuden ympäristön infrastruktuuriin ja sisällönkulutustapoihin.

Tässä vaiheessa kuulen jostain jonkun soraäänen. ”Ai, – internet on internet – ihan sama, millä laitteella käyttäjä sitä selaa. ”Mutta ihan näin asia ei todellakaan ole. Internetin käyttö ja videoiden katselu mobiililaitteella on luonteeltaan erilaista kuin pöytäkoneella. Se on keskeytyksille alttiimpaa ja poukkoilevampaa. Lisäksi videoita katsellaan todennäköisemmin liikkeellä ollesss. Puhumattakaan siitä, että älylaitteen näyttö on pysty- eikä vaakasuuntainen, siis päinvastoin kuin tietokoneen. Jos yrittää tarjota samaa videosisältöä mobiililaitteiden käyttäjille kuin pöytäkoneiden tai – herra paratkoon – television katsojille, tunkee todennäköisesti pyöreää palikkaa neliskulmaiseen reikään. Laitteella on väliä. Eri laitteita käytetään eri tavoin, eri tilanteissa, ja erilaiset sisällöt toimivat kussakin erilaisella tehokkuudella.

Näin pääset alkuun

Alla on neljä käytännön vinkkiä. Niiden avulla pääset hyvään alkuun videomarkkinoinnin räätälöimisessä mobiililaitteille.

1. Vertikaaliset videot

Vertikaaliset videot ovat korkeampia pystysuunnassa kuin leveyssuunnassa. Ne istuvat siis täydellisesti älypuhelimen näytölle ilman tarvetta luurin kääntelylle. Merkittävimmät vertikaalisen videon kanavat tällä hetkellä ovat Snapchat ja Instagramin Stories, mutta myös YouTube on tuonut mahdollisuuden lisätä pystyvideoita. Mikäli esimerkiksi Youtube-kanavasi katseluista suuri osa tehdään mobiililaitteella, voivat vertikaaliset videot olla mainio tapa erottua kilpailijoista.
On kuitenkin hyvä muistaa, että monet näytöistämme ovat edelleen horisontaalisia. Tietokoneen näytöllä vertikaaliset videot toimivat vain kohtalaisesti.

2. Varmista, että videosi toimii myös ilman ääniä

Älypuhelinta käytetään usein julkisilla paikoilla. Tästä syystä videoita ei ole aina mahdollista katsoa äänen kanssa. Varmista siis, että videosi toimii äänettömänäkin lisäämällä siihen tekstitykset.

3. Kuvaa livevideo Facebookissa tai Instagramissa

Livevideot vetoavat katsojiin samasta syystä kuin television suorat lähetykset: ne tuntuvat intiimeiltä, läheisiltä ja aidoilta. Livevideot mahdollistavat suoran vuorovaikutuksen yleisön kanssa. Hetkessä tapahtuva videosisältö sopii loistavasti katsottavaksi mukana olevalla mobiililaitteella. Voit tehdä esimerkiksi kysy-ja-vastaa -videon, livehaastattelun tai tarjota vaikka yleisöllesi behind-the-scenes -kuvaa.

4. Pidä videomainoksesi lyhyinä

Tiesitkö, että mobiililla internetin käyttö on hektisempää kuin pöytäkoneella? Facebookin mukaan 6 sekunnin mittaiset mainosvideot ovat tehokkaampia kuin 30 sekunnin mainosvideot. Pidä siis videosi lyhyinä ja aloita räväkästi, niin ne todennäköisesti katsotaan loppuun. Sosiaalinen media ei ole televisio, älä siis mainosta siellä kuin televisiossa. Ajattele mobiili edellä.

Heikki Karstu
Kirjoittaja on Luova toimisto Krean opiskelija Haaga-Heliasta

Kiinnostuitko? Tule 21.9.2018 Mainontapäivään: Googlen mobiili- ja videopalveluista vastaavat johtajat Dyana Najdi ja Diana Van Roest sekä Country Manager Antti Järvinen nousevat lavalle ja jakavat ajatuksiaan kehittyvästä videomainonnan kentästä.

Visio on yrityksen majakka

Vahvat ja tunnerikkaat lauseet ovat aina saaneet minut syttymään. Nyt inspiroivasti muotoillut ajatukset ovat jatkuvasti tärkeämpiä, sillä elämme tarinallistamisen aikaa. Loistavimmat ajatukset ja kirkkaimmat visiot valaisevat tietämme kuin majakat.

Monesti hienotkin lauseet vain unohtuvat arjen askareiden keskellä. Se johtuu siitä, että sisältöä ja kanavia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hukumme uutisvirtaan ja kaaoksessa on usein vaikea erottautua keskinkertaisuudesta.

Myös me Fredman Groupissa yritimme pitkään huudella asioistamme ja tekemisistämme kurkkumme kipeäksi, ilman erävoittoja tai sen suurempaa huomiota. Moni sivusta seurannut kertoi meille, että yrityksemme oli kuin pihasadettaja. Tavaraa pärskyi paljon joka suuntaan, mutta emme oikein tienneet miksi tai kenelle.

Oli pakko pysähtyä miettimään.

Aloitimme suuren strategiaharjoituksen, jossa lähdettiin perusasioista. Aivan ensimmäiseksi keskityimme määrittelemään, miksi olemme olemassa. Ymmärsimme, että tarvitsimme vahvan ja rohkean vision. Vision, joka herättäisi organisaatiomme rakentamaan jotain ennennäkemätöntä, ja joka herättäisi tavoittelemassamme kohderyhmässä aitoja tunteita.

Pitkän väännön jälkeen tulimme lopputulokseen, jossa ”tavoittelemme täydellistä keittiötä”. Aluksi muotoilu tuntui oudolta tai jopa suppealta, mutta lopulta ymmärsimme, että se oli juuri etsimämme majakka. Visio kertoi muutamalla sanalla, kenen palveluksessa olemme ja millä asenteella.

Visio ohjaisi Fredman Groupin suurta muutostarinaa, jossa koko yritys muuntautui tuotantotaloudesta asiakastaloudeksi. Asiakaslähtöisyys nostettaisiin strategian keskiöön niin, että se ohjaisi jatkossa koko tuote- palvelukehitystämme. Tavoitteenamme oli tuottaa jatkossa ainoastaan sellaisia sovelluksia ja palveluita, jotka lisäisivät arvoa asiakkaidemme arjessa.

Sisäinen kehityshanke lähti liikkeelle vuonna 2015 ja se jatkuu edelleen. Kaikkein tärkein ja samalla kaikkein vaikein kokonaisuus on ollut kulttuurin muutos.

Uutta kulttuuria luotaessa tarvitaan vahva visio, joka seisoo paikallaan myrskyssäkin ja valaisee muutosmatkaa tekevien reittiä. Yleensä tehdään se virhe, että kurssia ei muuteta tarpeeksi vaan suunnataan edelleen kohti tuttuja vesiä. Ja jos kurssi löytyy, niin muutoksen kourissa tuijotetaan omaan napaan niin tiiviisti, että asiakas unohtuu. Jos olet eri mieltä, kysy vaikka asiakkailtasi!

Harva kiistää vahvan vision merkitystä yritykselle. Toiset vain osaavat hyödyntää visiota ja tehdä siitä yrityksen arvokkainta pääomaa. Toiset hukkaavat sen aamukahvin lomassa murusina lattialle.

Minulla on ilo saada puhua visiosta lisää Mainontapäivässä 21.9 Finlandia-talolla. Nähdään siellä!

Peter Fredman
Fredman Group

Kirjoittaja on toisen polven perheyrittäjä, joka elää 25 vuoden kvartaaleilla.
Uskoo parempaan huomiseen vastuullisen omistajuuden, intohimoisen yrittäjyyden sekä myönteisen vuorovaikutuksen kautta.

 

Keskustelu vaikuttajamarkkinoinnin säännöistä on avattu

Ennen lomia kirjoitin M&M Mainostajien blogiin postauksen, jonka aiheena oli Mainonnan eettisen neuvoston (MEN) antamat lausunnot, joita mm. Pupulandia-blogia pitävä Jenni Rotonen oli arvostellut. Oman blogini tarkoitus ei ollut arvostella MEN:n toimintaa vaan herätellä keskustelua nostamalla esiin kysymyksiä, joiden vastaukset etenkin vaikuttajamarkkinoinnissa ovat epäselviä. Markkinoinnin maailma on muuttunut viimeisten vuosien aikana niin paljon, etteivät lainsäädäntö tai ohjeistukset ole pysyneet mukana. MEN:n päätösten pohjalla ovat ICC:n 80 vuotta sitten laaditut säännöt, joita on viimeksi päivitetty viisi vuotta sitten, joten on selvää, että myös MEN:n jäsenet ovat hankalan tehtävän edessä tarkastellessaan vaikuttajamarkkinoinnin tapauksia.

Omasta mielestäni yli 90 prosenttia vaikuttajamarkkinoinnista annetuista lausunnoista on täysin perusteltuja. Niissä maalaisjärkikin sanoo, että vaikuttaja ja mainostaja ovat ylittäneet rajan ajattelemattomuuttaan tai shokeeratakseen. Jälkimmäiseen en kannusta ketään, koska se nakertaa mainonnan uskottavuutta ja kaikki kärsivät siitä. Sitten on se 10 prosenttia, joiden ratkaisuista en ole äkkiseltään ollut samaa mieltä, mutta näistäkin suurin osa on sellaisia, että käydyn keskustelun jälkeen olen päätökset allekirjoittanut. Ne liittyvät kaikki kaupallisen yhteistyön merkitsemistapoihin, joissa medialukutaito on keskeisessä osassa.

Sain blogini jälkeen palautetta siitä, että arvostelin itsesäätelyelintä, jota Mainostajien Liitto on ollut perustamassa ja jota se rahoittaa. Kritisoijat pelkäsivät, että MEN:n toiminnalta viedään uskottavuus. Painotan edelleen, että blogini ei ollut kritiikkiä vaan keskustelun aloitus, jonka uskon lopulta lujittavan uskoa itsesäätelyelimen toimintaan. Vaikuttajamarkkinointi on uusi toimiala, jossa toimii kirjava joukko ihmisiä, joista suurimmalla osalla ei ole minkäänlaista osaamista markkinoinnin lainsäädännöstä ja käytänteistä tai vaikuttajamarkkinoinnin etiikasta ja koodistosta. Vaikuttajamarkkinoinnissa mainonnan raja helposti hämärtyy ja mainonnan tekijänä saattaa olla kahdeksanvuotias vloggaaja. Vaikuttajamarkkinoinnista löytyy erilaisia eettisiä ohjeistuksia ja koodistoja, mutta ne eivät ole yhteneviä ja ovat osittain jopa ristiriidassa MEN:n tulkintojen kanssa. Tässä kohtaa me markkinoinnin liitot ja vaikuttajayhteisöt saamme katsoa peiliin ja miettiä, miten aktiivisesti olemme edistäneet eri säännösten käyttöönottoa ja olemmeko tosissamme koittaneet luoda yhteistä säännöstöä, johon kaikki voivat sitoutua ja olemmeko edes pyytäneet niihin sparrausta.

Viime viikolla osallistuin Keskuskauppakamarin vaikuttajamarkkinoinnin lakiseminaariin, joka oli loistava avaus ja esimerkki sellaisesta keskustelusta, jota blogissani peräänkuulutin. Paikalla oli sekä alan liittojen edustajia, vaikuttajaryhmien edustajia, MEN:n jäseniä sekä lakitoimistojen väkeä. Keskustelu oli vireää ja varmasti meistä osallistujista jokainen sai uutta informaatiota sekä uusia näkökulmia myös MEN:n päätöksistä. Kiitos siis neuvostolle tilaisuuden järjestämisestä.

Vaikuttajamarkkinoinnin määrä on kasvussa kansainvälisesti ja kotimaassa, joten sen hallintaan tarvitaan lisää ammattimaisuutta. On selvää, että rehellinen ja läpinäkyvä toiminta on kaikkien etu, eivätkä vaikuttajat tahallisesti halua tehdä piilomainontaa. Meille mainostajille asiakkaat ovat olemassaolon edellytys, ja suhde perustuu luottamukseen. Vaikuttajille taas seuraajat ovat tärkein voimavara, eikä näiden luottamusta haluta menettää. Nyt kun keskustelu eri osapuolten välillä on avattu, on aika pistää hynttyyt yhteen myös yhtenäisen säännöstön luomiseksi, jotta me kaikki menemme kohti samoja tavoitteita.

Riikka-Maria Lemminki